TPS:n viidessä ottelussa pudottanut HPK oli pelillisesti paljon vahvempi vastustajaansa. Otteluiden vaaralliset maalipaikkatilastot ja lukemat olivat pelillistä eroa tasaisemmat. TPS ei kuitenkaan näyttänyt missään vaiheessa sarjan voittamiseen kykenevältä.
Mitä HPK teki oikein? Millä se voi pärjätä välierässä? Avaimet voittoon ovat samantyyppiset, tuli vastaan sitten Kärpät tai Tappara.
Materiaalin ja koko kauden voimasuhteiden perusteella HPK on haastaja ja altavastaaja kummankin kanssa. Pelillisesti eroja voi kuitenkin kuroa umpeen − näillä eväillä:
1. Kuuma, tai pikemminkin jääkylmä maalivahti
Maalivahdeilta toivotaan yleensä kuumaa putkea. Larmin voitokkuus runkosarjassa oli laukaisuhallinnan avittamaa, mutta kokonaisuus jo silloin menestyvän ykkösvahdin tasolla. Kerhon ykkösmaalivahti teki paluunsa loukkaantumisesta juuri ennen pudotuspelejä, minkä jälkeen esitykset ovat nousseet pykälän − eleettömän varmaksi.
TPS-sarjassa HPK onnistui auttamaan maalivahtiaan, mutta samanaikaisesti Larmi torjui parhaalta sektoriltakin tulleet kudit kylmänviileästi. Voitaisiin puhua jopa jääkylmästä suorituksesta. Tällä hetkellä HPK:n ykkösvahti pelaa tasolla, jolla se voi hyvällä aloituksella ansaita pienen etulyöntiaseman etenkin Tapparan Heljankoa ja jopa Kärppien Vehviläistä vastaan.
2. Päätypeli ja eteenpäin puolustaminen
HPK:n hyökkäyspään pelaaminen ja eteenpäin puolustaminen ovat nyt tikissä ja tasapainossa. Joukkue luo jatkuvasti asetelmia, joissa siivulla NHL-joukkueilta tuttua pelitapaa kiekko on positiivisesti asemoituna pelin jatkumoa varten − jopa alivoimaisissa tilanteissa. Se saadaan pelattua toisteisuudella joko maalipaikkaan tai ketjukaverille. Pelaaminen johtaa aina uusiin vaihtoehtoihin. Jos kiekko roiskaistaan päätyyn tai hyökätessä siniviivalle, on joku odottamassa ja toinen tarjoamassa pelille jatkoa. Jos kiekko menetetäänkin, on HPK varsin hyvässä puolustusvalmiudessa kerta toisensa jälkeen.
Tapparaa ja Kärppiä vastaan se on vaikeampaa. Toisaalta se avaa samoja mahdollisuuksia − maalipaikkoja ja vastustajan jäähyjä, tai vähintään puolustavaa joukkuetta väsyttäviä ralleja. Jani Hakanpään, Atte Ohtamaan ja Lasse Kukkosen sekä Tuukka Mäntylän jäähyherkkyys olisi nyt mielenkiintoista nähdä, sekä Teemu Suhosen kyky välttää HPK:n rallissa virheitä.
3. Puolustuksen henkinen kasvu ja kypsyminen
HPK:n runkosarjan aikana yleisimmät toteamukset joukkueen puolustuksista olivat: "pelannut paremmin kuin nimien perusteella olisi odottanut, Arto Laatikainen oli hyvä hankinta". Nyt käsitettä on venytettävä lisää.
Pakistossa näytetään pelaavan samanaikaisesti useampaa uran parasta kevättä. Iso osa salaisuutta on toimivassa viisikkopelaamisessa, jossa kiekko saadaan yhteistuumin toimitettua äkkiä turvallisille vesille, mutta henkilökohtaista edistystäkin on tapahtunut.
Pelaajat eivät töpeksi paineen alla samalla tavalla kuin alkukaudesta. Tilaa käytetään hyvin hyväksi vastustajan ohittamiseen. Erityisesti Petteri Nikkilän, Laatikaisen ja Niklas Frimanin pelaaminen yksi vastaan yksi -tilanteissa oli välillä erittäin kypsää ja keskittynyttä, mutta sama suoritusvarmuus näyttää tarttuneen muihinkin.
Jesper Lindgren tekee tätä menoa jopa NHL-unelmastaan totta, vai mitä mietitte mailanäpystä viidennen pelin jatkoajalla? Niemeläinen, Karjalainen ja Almarikin näyttävät kiekkovarmoilta puolustajilta, kun pelitapa muuttaa selviytymisen rakentamiseksi.
Kärpät ja Tappara saavat pelattua enemmän tilanteita viisikon väleihin, hyökkäyksen taakse ja puolustuksen eteen, jolloin paine kasvaa. Samoin kasvaa vaatimus oman päädyn kiekonhaussa, tai vastaavasti keskialueen ylityksissä. Keskialue on paremmin tukossa. Paljon oikeita asioita on kuitenkin tapahtunut syksyn ja näiden pudotuspelien välillä, tai oikeastaan jo viime keväästä.
****
Riittääkö tämä? Löytyykö Antti Pennaselta kikkoja hioa peliään vielä sopivammaksi välierävastusta varten? Epäilemättä, sillä Kerho on kaudenkin aikana onnistunut viilaamaan pelisuunnitelmaansa vastustaja huomioiden.
Välierä on muuttunut HPK:lle selviytymisestä ponnistuslaudaksi. Nyt pitää enää osata hypätä. Finaaliin Kerholla on pitkä matka talsittavana. TPS:n kanssa HPK löysi siihen suuntaan kartan, kompassin ja perkeleen hyvät vaelluskengät.
