Pelko, ahdistus ja epätoivo. Tällaisilla sanoilla voisi kuvata Jyväskylän JYPin täydelliseen mahalaskuun päättyneen viime kauden tunnelmia. Heikot peliesitykset kumpusivat suuresti joukkueen ummehtuneesta ilmapiiristä.

Edelleenkään ilmapiiri ei JYPin pukukopissa ole raikastunut parhaaksi mahdolliseksi, vaikka menneet ovat menneitä. Hurrikaaniseuran kulisseissa tapahtuu paraikaa isoja muutoksia, joilla on oma vaikutuksensa myös itse joukkueeseen.

Se ei ole enää salaisuus, että pitkäaikainen pääomistaja Jukka Seppänen on vähitellen päästämässä lopullisesti irti rakkaasta seurastaan. Vallasta luopumista on tapahtunut tasaisesti jo lähes vuosikymmenen ajan.

Sekään ei ole salaisuus, että JYPin joukkueessa monella pelaajalla on jo tiedossa roolia seuran kravattiosastolla peliuran päätyttyä. Muutosten tuulissa stressitasot yleensäkin tuppaavat nousemaan.

Hyviäkin asioita JYPissä on tapahtunut. Mikko Viitasen pesti urheilutoimenjohtajana parantaa taatusti edustusjoukkueen ja junioriorganisaation välistä toimintaa. Uusi päävalmentaja Pekka Tirkkonen tuo joukkueen tekemiseen selvää järjestelmällisyyttä ja itseluottamusta.

Viime kauden jäljiltä JYP juuri tarvitseekin itseluottamusta peliinsä, sillä taitotasoltaan joukkue on kuitenkin edelleen keskimääräistä joukkuetta parempi Liigassa. Pelinopeuden kanssa JYPillä toki oli suuria vaikeuksia, mutta Tirkkonen löytänee tähänkin asiaan lääkkeet järkevällä pelisapluunalla.

Mutta se pääkoppa. Paineet onnistumiselle ovat JYPissä kovat tällä kaudella, sillä onhan seura sementoinut asemaansa Liigan yhtenä kärkiseurana viimeisen 12 vuoden ajan, mutta ainakin toistaseksi se asema on pudonnut keskikastiin.

Kokemusta joukkueesta löytyy jälleen enemmän kuin Hippoksen areenasta katsomopaikkoja, mutta kokemus ei saa kanavoitua yliyrittämiseen ja tuomareille purnaamiseen. Jos konkarit keskittyvät epäolennaisuuksiin, joukkueen vene keikkuu jälleen.

Ihmeitä ei sentään kannata odotella, sillä onhan joukkueen trendikäyrä ollut laskussa jo vuoden 2012 mestaruudesta lähtien. Mutta nyt onkin hyvä hetki korjata käyrä taas nousuun, ja se tapahtuu hyvin pitkälti ryhdikkäiden peliesitysten myötä. Sitä myöten se häviämisen pelkokin hälvenee.