Jatkoajan Liiga-toimituksen päällikkö Sami Iilomo ja toimittaja Petri Lajunen valitsivat vuorotellen mielestään viisi sarjan parasta maalivahtia. Listauksia on tehty Jatkoajassa myös aiemmin, viime vuoden listauksen pääset katsomaan tästä artikkelista.
1. Eero Kilpeläinen, KalPa
Lajunen: Kilpeläinen palaa Niiralan monttuun kahden Ruotsissa vietetyn kauden jälkeen ja antaa Tommi Miettisen joukoille jokaisena iltana mahdollisuuden voittoon niin kotona kuin vieraissa. Viime visiitillä oli mukana, kun KalPa pelasi finaalissa pelasi huikean kevään. Sen jälkeen pohjois-savolaisten maali ei ole ollut niin jämptisti tilkitty.
Kilpeläinen on rauhallinen, mutta hyvin liikkuva maalivahti. On aiemmin urallaan tullut tunnetuksi siitä, että pelaa välillä ehkä turhan syvällä maalissa, mikä on johtanut siihen, että joutuu välillä turvautumaan näyttäviin venytyksiin.
2. Lukas Dostal, Ilves
Iilomo: Tshekkiläinen kumiukko saapui kevätkaudella Ilvekseen ja nousi välittömästi fanien suosioon, eikä syyttä. Dostal vakautti koko Ilveksen puolustuspelaamista. Tilastot kertovat karusti 19-vuotiaan maalivahdin eron kahteen muuhun Ilveksen maalia vartioineeseen pelaajaan. Päästettyjen maalien keskiarvo oli alle kaksi ja torjuntaprosentti yli 92 prosenttia. Ennen Dostalin tuloa Riku Helenius ja Antti Lehtonen torjuivat kumpikin alle 89 prosentin tehokkuudella kiekot.
Dostal aloittaa kautensa Anaheim Ducksin harjoitusleirillä, eikä miehelle ole Ilveksessäkään tarjolla selvän ykkösvahdin paikkaa Ville Kolppasen edestä, mutta ihmettelen mikäli pudotuspeleissä veräjän suulle ei astele ykkösvahtina Dostal.
3. Tomi Karhunen, Pelicans
Lajunen: Tomi Karhunen on Topi Jaakolan ohella osoitus siitä, että Pelicans pystyy hankkimaan varteenotettavia pelaajia kokoonpanonsa. Karhunen on voittajaluonne, joka on torjunut Kärpät jo kerran Suomen mestareiksi.
Karhunen ei ole kaikista värikkäin maalivahti, mutta perusvarma tekeminen takaa sen, että myöskään helppoja maaleja ei mene selän taakse. Viime kaudella Juho Olkinuora seisoi välillä päällään lahtelaisten maalilla. Tänä vuonna ei ehkä samaa räväkkyyttä ole tarjolla, mutta hyvää tekemistä ja Karhunen päästänee Pelicansin kannattajat vähemmillä tykytyksillä tulevalla kaudella. Laatua lähti, mutta laatua tuli myös tilalle.
4. Eetu Laurikainen, JYP
Iilomo: Yksi JYPin katastrofaalisen viime kauden harvoja onnistujia. Laurikainen on suurin syy, miksi JYP pystyi venymään edes kymmenen parhaan joukkoon ja pääsi näin ollen pelaamaan pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle.
Uusi päävalmentaja Pekka Tirkkonen aloittanee palapelin rakentamisen alakerrasta, joten Laurikaiselle on luvassa myös huomattavasti viime kautta enemmän tukea edessä pelaavalta puolustukselta. Viime kaudella maajoukkueessa debytoinut Laurikainen pääsi pukemaan leijonapaidan päälleen kahdesti. Mikäli kaikki sujuu odotuksien mukaan, Laurikainen saa tulevalla kaudella lisää merkintöjä maajoukkue-edustuksiensa määrään.
5. Christian Heljanko, Tappara
Lajunen: Porvoolainen HIFK:sta Tampereelle lähtenyt maalivahti on viimeisen kahden kauden aikana nostanut itsensä vakaaksi pääsarjatason maalivahdiksi. Ensimmäinen kausi oli sensaatiomainen ja tuntui, että Heljangolla oli pleksi selkänsä takana. Viime kaudella Heljanko sementoi paikkansa Liigassa, mistä osoituksena kahden vuoden lappu Tapparaan.
Peruspelaaminen Heljangolla on kunnossa ja hän on nykyaikainen maalivahti, jonka tekniikka pysyy kasassa.
Kommentit valinnoista kokonaisuutena
Iilomo: Maalivahtien listaaminen oli tänä vuonna jopa vaikeinta. Maalivahtien pelaamiseen vaikuttaa niin moni seikka, että suora vertailu on ongelmallista erityisesti siinä kohtaa, kun joko maalivahti tai puolustus edessä on muuttunut edelliskaudesta.
Tänä vuonna kärkikolmikko oli helppo valita, mutta loppujen kohdalla joutui miettimään. Kyse ei ole siitä, etteikö koko viisikko olisi ansainnut paikkaansa, mutta potentiaalisia ehdokkaita oli lukuisia. HIFK:lla on yksi parhaista tandemeista, mutta yksilöinä on vielä todistettavaa. Kärppien Patrik Rybar löytynee listalta kauden päätteeksi, mutta toistaiseksi slovakki on vielä katsomaton kortti. Toinen katsomaton kortti on Ässien Daniil Tarasov, joka väläytteli harjoituskaudella.
Lajunen: Milloin viimeksi Liigan maalivahtien taso on ollut näin tasapaksu? Kolmen kärki oli selvä, mutta senkin järjestys on vähän arpapeliä. Kaikki kunnia maalivahdeille, laatukassareita joka iikka, joka Liigassa torjuu, mutta terävin kärki on kovin ohut nyt.
Toivonkin, että joku yllättää tänä vuonna. Ehkä se onkin juuri Kärppien Rybar, jos hän ei olisi suomalaiseen tapaan tekninen maalivahti vaan vähän enemmän self-made man, kuten oli aikanaan Tim Thomas, mutta musta tarttui silti ihan kivasti.
