Jatkoajan Liiga-toimituksen päällikkö Sami Iilomo ja toimittaja Heikki Mannonen valitsivat vuorotellen mielestään viisi sarjan parasta keskushyökkääjää. Viime vuoden listauksessa kärkipaikkoja hallitsi TPS.
1. Jussi Jokinen, Kärpät
Mannonen: Jussi Jokinen on merkattu tähän listaukseen keskushyökkääjän paikalle perustuen Jatkoajan omaan pelaajalistaukseen. Myös harjoitusotteluissa Jokinen nähtiin keskushyökkääjänä.
Laitahyökkääjä tai keskushyökkääjä, Jokinen on Liigan monipuolisimpia hyökkääjiä vielä 36 vuoden iässäkin. Pelaajalta löytyy kuusi arvokisamitalia sekä yli tuhannen NHL-ottelun kokemus. Jos kokenut Jokinen on saanut harjoitella terveenä, voi tulos yhdessä esimerkiksi Jesse Puljujärven kanssa olla hyvinkin tuhoisaa.
2. Justin Danforth, Lukko
Iilomo: Kun kanadalaishyökkääjä saapui Rauman Lukkoon, kysymysmerkkejä oli enemmän kuin vastauksia. Danforth tuli ECHL:stä vaatimattomalla kokemuksella aikuisten sarjoista, pelipaikkakin oli arvoitus. Kauden loppuun mennessä kysymysmerkit olivat kaikonneet. Danforth oli yksi viime kauden kuumimmista hyökkääjistä, eikä ole syytä odottaa tahdin hiipumista myöskään tulevalla kaudella.
Danforthin laidoille on Lukossa tarjolla laatua. Esimerkiksi Eero Elon, Toni Koiviston tai Vili Sopasen tasoiset pelimiehet jättävät myös Danforthille enemmän tilaa toteuttaa itseään. Lukko on ottanut joukkueena askelia eteenpäin ja kanadalaisella on suuri rooli trendin jatkamisessa.
3. Hannes Björninen, Pelicans
Mannonen: Hannes Björninen arvostetaan listalla sijalle kolme. Björnisen vahvuus on kokonaisvaltaisuus ja monipuolisuus, mikä näkyy eritoten alivoima-ja ylivoimapelissä. Hänen keskimääräinen peliaikansa ottelua kohden tulee olemaan alkavalla kaudella Liigan korkeimpia.
23-vuotias Björninen on myös erinomainen aloittaja ja joukkueensa kapteeni jo toista kautta peräkkäin. Lopullinen paikka viime vuoden Suomen maailmanmestaruusjoukkueesta jäi Björnisen osalta hyvin lähelle.
4. Otto Paajanen, HIFK
Iilomo: Mestarijoukkueen ykkössentteriä ja pudotuspelien arvokkainta pelaajaa on vaikea ohittaa, jos puhutaan Liigan parhaista senttereistä. Varsinkin, kun seuran vaihdosta huolimatta vierellä jatkaa viime kaudelta tuttu tutkapari Teemu Turunen.
Paajanen ei tule taistelemaan Liigan pistepörssin voitosta tai tähdistövalinnoista, mutta Juhani Tyrväisen lähdettyä HIFK:n keskustaan jäi yhden kokonaisvaltaisen pelaajan aukko. Kun keväällä valitaan kauden parasta sentteriä, Paajasen nimi tuskin nousee esille, mutta se ei tarkoita etteikö Paajanen voisi joukkoon kuulua, vaikka räiskyvämmät persoonat saattavatkin kärkipaikan napata.
5. Jarkko Immonen, JYP
Mannonen: Jyväskylän JYPin viime kausi oli haasteellinen monestakin syystä. Yksi asia oli kuitenkin selvää, Immosen pelillinen johtaminen. Pelaajaura on vuosi vuodelta lähempänä loppuaan, mutta kokenut 37-vuotias Immonen on edelleen Liigan eliittiä.
Immosen voimavara on listan muidenkin nimien tapaan tasaisuus ja monipuolisuus. Monikaan yli 35-vuotias liigapelaaja ei kykene tekemään kolmeen kauteen 150 pistettä, kysykää asiaa vaikka Tomi Kalliolta. Immosella tämä on mahdollista, jopa realistista.
Rantasalmelainen on myös maailmanmestari sekä muun muassa CHL- ja Gagarin Cupin voittaja. Kokemuksen turvin hänet arvostetaan tällä listalla vielä tänä vuonna korkeammalle kuin esimerkiksi Kärppien tuore maailmanmestari Juho Lammikko.
Kommentit valinnoista kokonaisuutena:
Iilomo: Listan ulkopuolelle jäi kovia nimiä, jotka olisi tehnyt mieli valita, mutta kun on vain viisi paikkaa, jää vääjäämättä ulos kovia nimiä. Omissa papereissani koko Liigan parhaaksi sentteriksi nousee Arttu Ruotsalainen, mikäli ei pysty valloittamaan paikkaa Buffalo Sabresin kokoonpanosta. Virallisesti Ruotsalainen ei kuitenkaan ole vielä Ilvekseen palannut, joten sentteri jää listan ulkopuolelle.
Jokinen on mielenkiintoinen valinta ykköseksi. Harjoituskaudella Jokinen on pelannut keskellä, mutta myös laidalla. Toisaalta pelipaikan määrittäminen on nykykiekossa vaikeaa. Esimerkiksi Florida Panthersissa Jokinen pelasi monissa tilanteissa sentterin tonttia, vaikka oli pöytäkirjassa laitahyökkääjä. Kokonaisuutena Kärppien ei tarvitse huolehtia ainakaan keskustan riittävyydestä, pelasi Jokinen sitten keskellä tai laidalla.
Mannonen: Viiden nimen listaaminen laadukkaista vaihtoehdoista on aina vaikeaa. Tällä kertaa se tosin oli erityisen vaikeaa. Hyökkäävän taitojääkiekon ystävänä suretti jättää pois rystysyöttöjen kruunaamaton keisari TPS:n Ilari Filppula. Pelaajan taso tosin oli viime kaudella valitettavan ailahtelevaa. Filppula tai HPK:n juonikas Niclas Lucenius saattaavat hyvin olla tämän kauden komeettoja. Sitä on tässä vaiheessa hyvin vaikea arvioida. Hienoisena jokerikorttina nostaisin listalle Tapparassa pimentoon jääneen Matti Järvisen, joka saanee KalPassa pelata jälleen SaiPa-aikojen kaltaista roolia.
Iilomon tapaan nostaisin Arttu Ruotsalaisen korkealle listalla, jos paikka Buffalosta ei aukea. Hänen pelaajapolustaan saisi kirjoitettua jo nyt upean tekstikokonaisuuden. Potentiaali oli aistittavissa jo monta vuotta sitten Kärppien junioreissa, mutta Karri Kivi oli lopulta se, joka antoi nuorelle pelaajalle mahdollisuuden pelata oman pelaajatyyppinsä mukaista roolia. Ruotsalainen on ennen kaikkea kiekollinen keskushyökkääjä, joka tarvitsee ylivoima-aikaa. Hänestä ei ole juurikaan hyötyä alaketjujen roolissa.
Viimeisenä lisäyksenä täytyy mainita vielä Antti Kalapudas, jonka pelaajatarina on hyvin samankaltainen kuin Ruotsalaisen. Kalaputaalta voidaan odottaa hyppäystä ainakin EHT-tasolle tällä kaudella.
