Mielipide

Rankaiseminen on toimimaton keino – kokaiinia käyttänyttä kiekkoilijaa tulisi auttaa

Muut Sarjat / Kolumni

Neljän vuoden kilpailukielto kokaiininkäytöstä – erään suomalaisvalmentajan mielestä ruotsalaisen Kevin Lindskougin saama panna oli varoittava esimerkki, omasta mielestäni kyse on jämäkän linjanvedon sijaan ymmärtämättömästä kaksinaismoralismista.

Kokaiinilla voi kiistatta olla urheilusuoritusta parantavia vaikutuksia, kuten vireystilan tai keskittymiskyvyn koheneminen. Tässä jutussa kuitenkin käsittelen kokaiinia päihteenä, jollainen se primääristi on.

En aio enkä voi julkisten tietojen perusteella väittää helmikuussa kokaiinin käytöstä kiinni jääneen Lindskougin olevan päihderiippuvainen.

Toisaalta olen palkkatyössäni sairaanhoitajana viimeiset lähes kymmenen vuotta hoitanut päivittäin päihderiippuvaisia, niin sen kokemuksen suomalla ymmärryksellä on eettisesti käytännön pakko mainita pari faktaa.

Kuinkahan käy ihmisen, joka on jo todennetusti joutunut vaikeuksiin huumeesta johtuen eikä voi neljään vuoteen työskennellä pitkäaikaisessa ammatissaan?

Lindskougia koskevan kurinpitopäätöksen mukaan ruotsalaisen antama virtsanäyte sisälsi sekä kokaiinin aktiivisia ainesosia että aineenvaihduntatuotteita. Tämä voi olla merkittävä tieto, koska kokaiinin poistuminen elimistöstä on nopeaa.

Vaikuttavan aineen ja aineenvaihduntatuotteen löytyminen samasta näytteestä viittaa siis yleisellä tasolla käytön olevan vähintään aktiivista.

Jos Ruotsin antidopingjärjestö ADSE:n on tarkoitus antaa väkevä viesti, etteivät huumeet kuulu urheiluun, on asiassa pari ongelmaa. Ensinnäkin rankaiseminen on vuosikymmenten todistustaakan perusteella toimimaton tapa puuttua huumeidenkäyttöön.

Toiseksi, Ruotsin dopinglinjaukset päihteiksi luokiteltavien aineiden suhteen ovat ristiriitaisia ja kaksinaismoralistisia.

Kokaiinia tai sen aineenvaihduntatuotetta sisältäneestä näytteestä on annettu neljän vuoden kilpailukielto myös amerikkalaisen jalkapallon pelaajalle, mutta kamppailu-urheilijalle langetettiin kannabiksen käytöstä kahden vuoden kilpailukielto.

Itse asiassa, kyseisen urheilijan kohdalla kilpailukiellon rikkominen arvioitiin yhtä vakavaksi rikkeeksi kuin kannabiksen käyttö eli kahden vuoden kilpailukiellon arvoiseksi.

Perusteeton jako mietoihin ja koviin huumeisiin elää ja voi hyvin!

Vaikka kannabiksen kohdalla ei olekaan riskiä esimerkiksi yliannostuksesta, ei ainetta voi mitenkään pitää vaarattomana. Kannabiksen ja psykoosin eli todellisuudentajun hämärtymisen yhteydestä on tutkimusnäyttöä.

Henkilökohtaisesti olen työssäni nähnyt kannabispsykoosiksi tulkituksi tilassa olevien käyttäytyvän itsetuhoisesti tai aggressiivisesti. Sama pätee myös stimulanttien eli elimistön toimintaa kiihdyttävien aineiden, jollainen kokaiini on, kohdalla.

kamppailu-urheilijalle langetettiin kannabiksen käytöstä kahden vuoden kilpailukielto ja se arvioitiin yhtä vakavaksi rikkeeksi kuin kilpailukiellon rikkominen.

Olisi siis perusteltua suhtautua samanarvoisesti eri huumeisiin myös dopingkontekstissa.

Mielestäni järjettömintä Lindskougin kokaiinikäryssä on julkisten tietojen perusteella se, että huumeen käytöstä kiinni jääneelle määrätään neljäksi vuodeksi kielto tehdä työtään, mutta missään ei puolella sanallakaan mainita ihmisen auttamista.

Yleisellä tasolla hoitoonohjaus on tavanomainen käytäntö, kun työntekijä jää kiinni huumeen käytöstä.

Glasgow Clanin suorittama sopimuksen purku voi olla perusteltukin toimenpide todennetun huumekäytön jälkeen, mutta kilpailukielto työsuhteen päättymisen päälle tuntuu jopa heitteillejätöltä.

Lindskoug on 36-vuotias, kun kilpailukielto päättyy. Todennäköisesti urheilu-ura oli tässä. Hallitumminkin uransa päättäneet urheilijat ovat jääneet niin sanotusti tyhjän päälle ja päätyneet vaikeuksiin esimerkiksi päihteiden kanssa.

Kuinkahan käy ihmisen, joka on jo todennetusti joutunut vaikeuksiin huumeesta johtuen eikä voi neljään vuoteen työskennellä pitkäaikaisessa ammatissaan?

On totta kai mahdollista, että tiedotteissa on jätetty asioita mainitsematta, mutta Ruotsin antidopingjärjestön julkiset päätökset viestivät huonosti perusteltua ja ristiriitaista rankaisua.

Päihdekäyttöä ei – varsinkaan työelämän kontekstissa – ole syytä puolustella, mutta tökerö kurinpito tuskin lopettaa sen paremmin dopingin kuin huumeiden käyttöä.

» Lähetä palautetta toimitukselle