Alle 20-vuotiaiden MM-kisat ovat edenneet puolivälierävaiheeseen. B-lohkossa Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi sijoittunut Suomi kohtaa Ruotsin niin kutsutussa kuolemanottelussa, jossa asetelma on klassinen "tulos tai ulos". Ottelun voittaja etenee mitalipeleihin, häviäjän turnaus päättyy siihen.
Niin asiantuntijat kuin valmentajat jaksavat korostaa lähes kyllästymiseen asti tärkeiden pelien pieniä marginaaleja ja kuinka erikoistilannepelaaminen nousee tosipeleissä entistä suurempaan rooliin. Tätä taustaa vasten Suomen pullat eivät ole hyvin uunissa.
Suomen ylivoima on prosenteissa mitattuna kelvollista, ylivoimaprosentin ollessa 18,18, mutta ylivoimamaaleja on tehtynä vain kaksi. Perinteisellä silmätestillä joukkueen pakkopelaaminen on näyttänyt tilastoja heikommalta.
Laukaukset eivät mene maalille saakka ja yllätyksellisyys puuttuu. Ylivoimaviisikko on pakkopelissä kovin staattinen, eivätkä pelaajat esimerkiksi vaihda paikkoja keskenään, vaan tyytyvät pyörittämään peliä ennalta sovituilta sijoiltaan.
Tämän kaiken lisäksi alivoimaneliön keskellä olevaa pelaajaa ei ole hyödynnetty käytännössä laisinkaan. Pelaajiston taitoihin ja vahvuuksiin suhteutettuna ylivoimalta sopisi odottaa parempaa tehokkuutta.
Ylivoiman merkityksen ja sen haasteet ovat tunnustaneet niin pelaajat kuin valmennusjohto. Kun vielä tasaviisikoin maalipaikat, kontrolloidut hyökkäykset sekä laukaukset ovat Suomen pelissä melko vähissä, onnistuminen ylivoimalla on yhä kriittisempää.
Suomen pullataikinassa on liikaa sitkoa. Pullien pyörittely on vaikeaa ja itse tuote on jäykkää.
Täydellisiä eivät naapurinkaan kanelipullat ole, mutta niille kahvinkeitin kannattaa ladata valmiiksi
Toisissa kohdissa taas sitkoa saisi olla selvästi enemmän, sillä nyt sitä on liian vähän. Suomen alivoimapelaaminen on kehnoa, vain 75-prosenttista, kun hyvänä lukemana pidetään yli 80:aa prosenttia. Alivoimanelikkoa on saatu revittyä vastustajan toimesta – sitko puuttuu. Myös kaksinkamppailupelaaminen kaipaisi sitkoa – taikinan pitäisi kestää paremmin kovaakin vääntöä.
Erikoistilannepelaamisen hyvyyttä on tapana mitata laskemalla ylivoiman ja alivoiman prosentit yhteen. Mikäli näiden yhteislukema on yli sadan, voidaan erikoistilannepelaamisen katsoa olevan hyvällä tasolla. Suomen kohdalla erikoistilannepelaamisen yhteenlaskettu prosenttiluku on 93,18, joka on heikko lukema.
Kahvia ei siis näille pullille kannata laittaa tippumaan, vaan pullakahvit on parempi unohtaa. Näin säästyy kallista energiaakin kriisin keskellä.
Ruotsalaisten pullat sen sijaan ovat paremmalla mallilla, sillä sitkoa on riittävästi oikeissa paikoissa. Ruotsin ylivoima on tilastollisesti Suomea selvästi heikompaa, vain 12,5-prosenttista, mutta sen alivoima vastaavasti on turnauksen parasta alivoimaprosentin ollessa erinomainen 93,33. Naapurimaan joukkueen erikoistilannepelaamisen yhteenlaskettu tehokkuus on 105,83, joka on erittäin hyvä lukema. Ruotsalaisten pullissa on selvästi parempi sitko.
Täydellisiä eivät naapurinkaan kanelipullat ole, mutta niille kahvinkeitin kannattaa ladata valmiiksi, sillä tarvittavan paistoajan jälkeen ne maistuvat paljon todennäköisemmin maukkaammille.
