29.12.2004 Syracuse Crunch St. John’sissa
Maple Leafs sai vastaansa jo viidennen kerran Syracuse Crunchin. Muinaiset kreikkalaiset ovat kiusanneet Pikkuisia Vaahteranlehtipaitoja kauden mittaan ankaralla otteella, ottamalla kolme voittoa neljästä pelistä. Viimeisin Crunch-peli päättyi kertakaikkiseen 2-6-tappioon, joten Leafs lähti innolla hankkimaan tuplaotteluista sarjan tasoittavia voittoja. Crunch on liigan alakastin joukkueita, joten Leafs-ryhmän oli löydettävä oikea asenne otteluun.
Leafs ahkeroi 4-1-voiton, mikä on oikein mukavaa. Mutta suu jäi monelta auki, kun katse suuntautui laukaisutilastoon. Crunchilla oli joka erässä 16 vetoa, eli yhteensä 48 kutia, kun Leafs jäi lukuun 28. Eikös allekirjoittanut vasta viime raportissa varoittanut, että vastustajaa ei saa enää päästää voittamaan laukaisutilastoja?
Jäähyjen täyttämän ottelun ratkaisi ylivoimapeli, joka tällä kertaa oli kotijoukkueella kunnossa. Seitsemästä yrityksestä Leafs latoi kolme maalia, kun Crunchin kahdeksan mahdollisuutta tuottivat yhden osuman.
Peliä ei kannata sanoa kovaksi, vaan ennemmin rumaksi. Jäähyt tulivat polvitaklauksista, estämisistä ja muista mukavista tempuista, vasta pelin lopussa nähtiin tappelu.
Ensimmäinen erä päättyi tasalukemiin. David Ling iski ylivoimamaalin Nathan Barrettin ja Harold Drukenin esityöstä. Chris Ferraro kuitenkin tasoitti lukemat erässä, jonka Crunch avasi väkevästi. Vieraat johtivat laukaisutilasto jopa 8-1, mutta lopulta kirjattiin numerot 16-10, joten loppuerä oli tasaisempi.
Toisen erän alussa maalinteossa onnistui Harold Druken, joka ei viime aikoina ole osunut tolppien väliin sitten millään. Nyt Kyle Wellwoodin ja Tyson Marshin petaama paikka oli niin hyvä, että edes Haroldin kädet eivät jäätyneet. Crunch vei koko ajan peliä, mutta Leafs meni jo 3-1-johtoon David Lingin illan toisella ylivoimamaalilla. Wellwood ja Druken komistivat syöttöpistetiliään.
Kolmannessa erässä sähkötkin katkesivat, mutta Leafsin ylivoima toimi edelleen. Nyt maalin makuun pääsi Matt Stajan, jonka osumalle avustustyötä tekivät pisteenarvoisesti Nathanit Barrett ja Perrott.
Leafsin antamat laukaukset selittää osaltaan puute puolustajista. Regan Kelly edusti Kanadaa Spengler Cupissa ja Andy Wozniewski ja Carlo Colaiacovo jatkoivat sairaslomaansa. Niinpä Jean-Sebastien Aubin joutui venymään 47 koppiin ja keräsi ottelun palkinnot.
30.12.2004 Syracuse Crunch St. John’sissa
Nyt tämä menee jo aivan hillittömäksi. Leafs onnistui häviämään laukaukset tällä kertaa 66-22, ja silti ottamaan pelistä pisteet! Vaatii melkoista osaamista päästää 66 vetoa, mutta toisaalta onpa saavutus tehdä 22 vedolla viisi maaliakin. Cruchille 5-3-tappio teki varmasti kipeää. Jälleen kerran Leafs vei pisteet pelistä, jossa sillä ei kenttäpelissä ollut paljon sanansijaa.
Peli oli samanlaista rikkomista ja riehumista kuin edellinenkin kohtamainen, mutta yleensä aitioon passitettiin molemmista joukkueista ukot. Leafsin ylivoima toimi taas, tehot nyt 2/4. Crunch jäi lukuun 1/7.
Ottelussa sattui kolme ihmeellistäkin ihmeellisempää asiaa. J-S Aubin torjui toisessa erässä kaikki 29 kutia! Samassa erässä Leafs teki kaksi alivoimamaalia! Kolmanneksi, Ian White pamautti uransa ensimmäisen pro-maalin ja kiskaisi perään toisen! Niinpä Jeremy Williamsin kahden maalin ilta joukon jatkoksi ei edes ihmetyttänyt ketään. On tämä vaan melkoinen joukkue.
Ensimmäinen erä meni melkein törkeilyksi, ja Tyson Marsh ja Brandon Sugdeon joutuivat selvittämään välejä ilman hanskoja. Marc Moro vastasi erän kovimmasta niitistä telomalla Alexander Svitovia. Puolustajavajauksesta kärsivä Leafs joutui ahdinkoon, kun Jay Harrison sekaantui tappeluun ja hankki ulosajon. Harrison on viime aikoina esittänyt varsinaista kovanaamaa. Mitäköhän mies oikein on syönyt?
Crunchin Aaron Johnson huitoi pahannäköisesti Nathan Perrottia. Johnson heitettiin ulos, mutta Johnsonin kimppuun käynyt Dominic D’Amour sai 2+2 minuuttia. Leafs jouti pelaamaan tovin neljällä pakilla. Juuri Crunch-jäähyn päätyttyä White ampui kiekon maalille, jonka edessä Kyle Wellwood oli toimittamassa karat Williamsille. Jeremy iski tulokaskautensa 7. maalin. Crunchin tähdet tasoittivat ylivoimalla. Brad Moran maalasi, Joe Motzko ja Mark Hartigan syöttivät.
D’Amour auttoi seuraavaksi Leafsia kampittamalla Joe Motzkon läpiajossa. Motzko pääsi vetämään rankkarin, mutta Aubin torjui. Lähes 19 minuuttia oli erää jo takana, kun Williams teki ylivoimamaalin. David Ling ja erän aikana kovia kokenut Brendan Bell napapsivat syöttöpisteet. Mutta Leafs ei päässyt johdossa tauolle, vaan Crunch ehti tasoittamaan. Maalinteossa kunnostautui Tim Jackman.
Toisessa erässä Crunch siis laukoi 29 kertaa, mutta Leafs teki kaksi alivoimaosumaa. Matt Stajan ohitti Andrew Pennerin toisella yrittämällään Marc Moron istuessa jäähyä. Syöttöpisteitä ei jaettu. Toisen alivoimaalin teki sitten tulokaspakki Ian White. Puolustaja siis aloitti maalintekonsa ammattilaistasolla alivoimaosumalla. Penner oli tässä vaiheessa päästänyt neljä maalia 12 vedolla, joten Karl Goeringin oli aika tulla tilkitsemään vieraiden maalinsuu.
Kolmennessa erässä Nathan Barrett kolisutti ylärimaa, mutta Ian White sai kiekon maaliin. Osuma syntyi ylivoimalla. Brad Moran kavensi lopputulokseksi 5-3, mutta mitäpä tuosta. Leafs hankki pisteet käsittämättömällä tavalla.
4.1.2005 Hamilton Bulldogs St. John’sissa
Edessä oli kolmen pelin putki Hamiltonia vastaan. Edelliskausien superjoukkue Bulldogs on tänä vuonna selvästi heikompi, ja Leafs ehtikin ottaa todella harvinaiset neljä pistettä vieraspeleistä.
Hamiltonin maalille asettui Dan Ellis, jolla oli 14 pelistä vain kolme voittoa. Mutta nyt kävi niin, että Leafs joutui vahdinvaihtoon. Kotijoukkue oli koomassa, ja Hamilton vei pisteet. Voitto tuli lukemin 4-1 ja vieraat voittivat yllättäen laukaisutilaston 36-28. Ehdottomasti kaksi menetettyä pistettä Leafsille, näin ei saa tapahtua.
Ensimmäisen erän puolivälissä Hamiltonin fanien suosikki Corey Locke avasi maalinteon kauden 10. osumallaan Raitis Ivananasin syötöstä. Maalia edelsi raporttien mukaan Leafsin aneeminen yritys purkaa kiekko omalta alueelta pois. Bulldogs vei erän laukaukset 16-8. Leafsin peli oli uuden vuoden kunniaksi aivan jäässä.
Toisen erän Leafs pääsi aloittamaan ylivoimalla. Maalia ei syntynyt. Jäähyjä tuli solkenaan. Leafs joutuikin maistamaan tällä kertaa alivoimamaalin päästämisen tuskaa, kun Jason Ward vei vieraat 2-0-johtoon. Steve Ott ja Ward pääsivät puolittaiseen 2-1-hyökkäykseen, ja Ward pääsi vetämään Ottin syötön rystyltä Aubinin taakse. Leafs jäähyili lisää. Hamiltonin puolustaja James Sanford teki uransa ensimmäisen AHL-maalin ylivoimalla. Mustan Leafs-erän täydensi Corey Locke illan toisella osumallaan.
Jean-Francoise Racine tuli Leafs-maaliin kolmenteen erään, jotta kotijoukkue vielä nousisi taistelemaan, mutta toivo oli turha, vaikka Ellisin nolla saatiin rikottua. Maalin teki kaikkien yllätykseksi mies, joka on koko kauden kärsinyt sekä puukätisyydestä, että puupäisyydestä. Jason MacDonaldin osumaan syöttöpisteen sai Nathan Perrott. MacDonaldin rystysuupaisu meni verkkoon Ellisin jalkojen välistä.
Leafsin tämänkertainen kokoonpano on syytä laittaa näkyviin, jotta voimme halveksia velttoilijoita. Kuten näkyy, Regan Kelly oli palannyt Spengler Cupista ja tuliaisiakin oli, nimittäin flunssa.
Ketjut: Stajan-Wilm-Ondrus, Perrott-Williams-MacDonald, Druken-Wellwood-Ling, Palahnuk-May-Engelhardt.
Pakkiparit: Moro-White, Wozniewski-Bell, Harrison-D’Amour.
Poissa: Regan Kelly (flunssa), Carlo Colaiacovo (louk.), Matt Hubbauer (terve), Nathan Barrett (terve), Tyson Marsh (louk.), Mikael Tellqvist (louk.), Kris Newbury (louk.), Brad Leeb (terve/veteraani), David Turon (terve).
5.1.2005 Hamilton Bulldogs St. John’sissa
Surkean Hamilton-tappion jälkeen Leafs otti pakkorevanssin, vaikka peli ei edelleenkään ollut kaunista. Voitto tuli tarpeeseen sikäli, että seuraavat 24 päivää Leafs tulisi viettämään vieraskiertueella pelaten 12 peliä rupeman aikana.
Hamilton voitti laukaukset 37-21, ja sanokaa mitä sanotte, trendi on todella pelottava. Vieraissa ja keväällä ei tällä kurin tulla selviämään, vaikka pelit tällä hetkellä kääntyvät Leafsille. Tällä kertaa pelattiin varsin sopuisa peli, jäähyjä ei ollut merkittävästi.
Ensimmäinen erä oli yhtä surkeaa peliä kuin edellinenkin ottelu, mutta Leafs kykeni iskemään johtomaalin. Osumasta vastasi ykkösketju Wellwood-Ling-Druken, maaliseppona oli nyt David Ling. Muuten ei tapahtunut juuri muuta kuin Ben Ondrusin ja Trevor Daleyn välinen nujakka.
Hamilton tasoitti toisessa erässä, kun Jean-Sebastien Aubin tunaroi rännikiekon kanssa. Tilanteesta taikoi maalin Steve Ott, ja osumalla oli kauaskantoisia vaikutuksia. Valmentaja Doug Shedden nimittäin kimpaantui jälleen kerran Matt Stajaniin, ja Stajan sai istua toisen erän lopun penkillä.
Johtomaalin Hamiltonille värkkäsi Dan Jancevski, ja parhaiten osumaa kuvasi Shedden, jonka kommentit alempana. Kentän paras Leafs-pelaaja Ben Ondrus tappeli tässä erässä Steve Ottia vastaan. Hamilton johti laukauksia jo 29-12, joten toiveet voitosta olivat kotijoukkueelle kaukaisia haaveita.
Jeremy Williams tasoitti pelin kolmannessa erässä komeaksi kehutulla maalilla, ja Leafsin nenä oli taas pinnalla. Kauden mittaan veteraanit ovat hölmöilleet pelin loppuhetkinä usein, ja jättäneet jäljet nuorten siivottaviksi. Alivoimapelaajille tuli taas töitä, kun Harold Druken otti mielipuolisen tyhmän jäähyn. Onnistunut takaa-ajo näytti kuivuvan kokoon. Mutta Sheddenin armosta takaisin peliin päässyt Stajan raatoikin tällä kertaa sillä tapaa, että iski voittomaalin. Tällaista tämä on viime ajat ollut. Leafs on tehnyt mahdottomasta mahdollista.
Doug Shedden oli pelin jälkeen kovasanainen. Tuo newfoundlandin Hannu Jortikka haastoi tällä kertaa erityisesti Matt Stajanin (”hänen ongelmansa on ollut se, että hän aiheuttaa päästettyjä maaleja”) ja ykköskentän (”heillä oli maalipaikka, mutta kiekko ajautui vastustajalle. Jancevski oli yksin juomassa kahvia ja vinkkaamassa tarjoilijaa paikalle, ja minä ajattelin, että olemme vaikeuksissa. Mikä siltä ykkösketjulta vei niin kauan päästä paikalle?”)
Andy Wozniewski oli palannut katsomoon palattuaan edelliseen peliin liian varhain kipeällä polvellaan. Ei hyvä tapaus ajatellen Leafs-pakistoa. Nathanit Barrett ja Perrott istuivat myös.
8.1.2004 St. John’s Maple Leafs Hamiltonissa
Leafsin rankka vieraskiertue avattiin Copps Coliseumissa, jossa Leafs kävi syksyllä voittamassa kaksi peliä ensi kertaa vuosiin. Hamiltonin taika näyttää olevan murrettu, sillä Leafs kukisti Bulldogsit jälleen.
Voitto tuli taas maalein 3-2. Tällä kertaa Leafs hävi laukaukset vain yhden vedon erolla, 29-30. Edistystä on siis tapahtunut.
Leafs oli vaikeuksissa ensimmäisessä erässä oman ylivoiman aikana, eikä ihme kun viivalla pelasi muun muassa tulokas Dominic D’Amour. Shedden vaihtoikin myöhemmin tilalle raavaita miehiä hyökkäyksestä. Sen sijaan alivoimalla huippukaksikko Clarke Wil- Ben Ondrus oli tehokkaana, ollen lähellä maalintekoa. Syksyllä laiskotellut Wilm ja kroonisen tehoton Ondrus ovat Leafsille elintärkeitä jäähyntappajia. Varsinkin Ondrus on osoittanut olevansa yllättävän kova nimi tiukoissa paikoissa. Kaksikon kanssa tässä pelissä pelasi Brad Leeb, joka korvasi Harold Drukenin. Leeb on joutunut istumaan veteraanisäännön takia paljon, vaikka on ollut pelatessaan tehokas.
Tulokaspakki David Turon tunaroi toisessa erässä. Miehen purkukiekko päätyi Dogs-lapaan ja maalihan siitä syntyi. Jonathan Ferland oli maalitykki. Jonathan Ward koki erässä kovia. Ensin Leafs-kapteeni Marc Moro taklasi miestä kovaa, ja seuraavassa vaihdossa kiekko osui voimalaituria kasvoihin. Ward kylläkin palasi vielä peliin.
Leafs pelasi aneemisesti, vaikka tasoittikin pelin vähäksi aikaa. Dogs-pakisto sekoili ja Leafs pääsi pitämään painetta Yann Danisin maalille. Matt Stajanin ja Ben Ondrusin raatamisen päätteeksi Brad Leeb sivalsi maalin. Mutta voi, Tomas Plekanec vastasi vielä ylivoimalla.
Kolmas erä sujui samoin kuin edellinenkin. Leafs nousi tasoihin jälleen Jeremy Williamsin osumalla. Voittomaali taas on avausmaalin värkänneen kolmikon käsialaa. Kaikki lähti Ben Ondrusin blokkaamsta vedosta. Kiekko ajautui Matt Stajanille, joka pääsi nousemaan vasenta laitaa. Kiekko kuitenkin ajautui takaisin keskialueelle, josta Ondrus ja Leeb sen ottivat päästen 2-1-hyökkäykseen. Leeb päätti hyökkäyksen maaliin. Oli jälleen tapahtunut ihme. Kuusi sekuntia ennen loppusummeria Daley veti vielä ylärimaan, mutta jokin näyttää suojelevan Leafsia pelien loppuhetkillä.
Vireaskiertue on korkattu. Rankan reissun päättyessä tiedämme jo ehkä, onko Leafsista pudotuspelijoukkueeksi.
