Mielipide

Asetelmat kääntyvät

LIIGA / Kolumni
Tampereen Ilves vei itselleen kotiedun puolivälieräsarjassa Helsingin IFK:ta vastaan voittamalla sarjan kolmannen ottelun. Nyt Ilvekselle riittää kaksi kotivoittoa etenemiseen välieriin. IFK puolestaan tarvitsee vierasvoiton Tampereelta.

Ottelusarjan ensimmäinen peli sujui vielä runkosarjasta tutulla rutiinilla. Ilves onnistui saamaan johdon ottelun alussa, kuten kolmannessakin pelissä. Sillä kertaa johto kesti kuitenkin vain seuraavaan vaihtoon saakka ennen IFK:n tasoitusta. Tasatilanteessa IFK:n runkomiehet pystyivät ratkaisemaan ottelun joukkueensa eduksi.

Myös toiseen otteluun lähdettiin pelaamaan aivan normaalia kiekkoa. Tampereen ottelun ensimmäinen erä oli varovaista peliä, jossa IFK pelasi normaalia vieraspeliä ja piti Ilveksen poissa maalintekotilanteista. Ottelun toisessa erässä IFK jatkoi vieraspeliä: pari oudon näköistä maalia ja johto. Ottelun kolmas erä oli kuitenkin ottelusarjan tähän mennessä tärkein. Ilves alkoi pelata fyysisesti ja käänsi erän lopulla voiton itselleen.

Kolmannen ottelun voitto oli Ilvekseltä perinteistä pudotuspelikiekkoa. Omiin ei yhtään, ja tällä kertaa saavutettu johto myös säilyi. IFK pelasi ensimmäiset minuutit energisesti, mutta Ilveksen johdon myötä jokaiselle miehelle tuntui menevät hartialukko päälle. Juha Pitkämäki torjui kaikki laukaukset, mutta suurimman osan niistä jopa helpon näköisesti.

Tähän mennessä ratkaiseviksi tekijöiksi ovat nousseet yllättäen jo ennen sarjaa esillä olleen materiaalin leveys ja maalivahtipeli. Ilveksen kaksi voittopeliä ovat olleet joukkueiden tämän kauden kohtaamisista ainoat, joissa Ilveksen maalivahdit eivät ole päästäneet ylimääräisiä osumia. Dave Stathos onnistui IFK:n maalilla kaksi peli, kolmannessa hän ei ollut parhaimmillaan, vaikka pieni laukausmäärä kuinka hankala tahansa maalivahdille onkin. Neljänteen peliin Stathosin pitää palata takaisin aikaisempien pelien tasolle.

Neljänteen otteluun Ilves saa jälleen peluutusedun, ja lähtee varmasti pitämään IFK:n ykköstä jälleen kurissa. Mikään suuri yllätys ei varmaankaan olisi, jos IFK:n valmennusjohto rikkoisi tässä tilanteessa jo ennestään repaleisen tehonyrkkinsä. Runkosarjan parhaaksi pelaajaksi äänestetty Timo Pärssinen on pelannut nyt seitsemän ottelua peräkkäin ilman pisteitä. Hänen siirtonsa vaikkapa Roman Vopatin rinnalle tuskin heikentäisi ykköstä kovinkaan paljoa tässä tilanteessa.

IFK ei voi lähteä Ilveksen harrastamaan vartiointipeliin. Syy on selvä: Ilveksessä ei ole yhtä ketjua jota voisi vartioida. Vesa Viitakosken maalista huolimatta Raimo Helmisen johtama Ilves-ykkönen on ollut hyökkäyspelissä ja etenkin maalinteossa suhteellisen vaisu. Ilveksen tehot ovat pikemminkin jakautuneet tasaisesti useille ratkaisijoille. Tähän mennessä ottelusarjassa on riittänyt voittoon keskimäärin kaksi maalia ottelussa. Sen Ilveksen tasaiset ketjut pystyvät tekemään.

IFK:lla on kaivettavissa esiin vielä yksi valttikortti. Joukkueen kapteenin Toni Söderholmin panos olisi ratkaiseva etenkin ylivoimapelissä. Söderholmin pelaaminen vapauttaisi myös Jere Karalahden hänelle tällä kaudella tyypillisempään rooliin. Nyt kiekon ylöstuojana Karalahti ei ole parhaimmillaan, varsinkin kun vierellä on pelannut vielä nuori Hannu Pikkarainen.

Hannu Aravirran mukaan mahdollisuudet Söderholmin paluusta kaukaloon ovat ainakin luokaa 50-50. Sarjan käännyttyä Ilveksen suuntaan Söderholmin paluuta voitaneen pitää hieman todennäköisempänä. Kapteeni ei varmasti halua katsella miehistönsä seilaamista sivusta, ellei tilanne sitten todella vaadi sitä. Päävammojen kanssa riskit ovat tietysti aina olemassa. Varsinkin kun vastustajan taklauspeli on kunnossa.

Kolmen pelin jälkeen ottelusarja on vasta alussa. Tämän kauden pudotuspeleissä on nähty, että lähes kaikki on mahdollista. Jopa Blues voitti TPS:n ja ilman tappioita ovat vain jo muutenkin varmoiksi mestareiksi tiedetyt Jukka Jalosen Kerho-miehet. Sarjan otteen uudelleenkääntämiseen on siis vielä aikaan vaikka useampaa kertaa. Lähtökohdat ovat kuitenkin nyt muuttuneet, ja nyt punnitaan valmennusjohtojen taidot.

Pystyykö Vaclav Sykora pitämään Ilveksen hyvän otteen yllä ja pelaamaan kotiottelunsa viisaasti? Onko Hannu Aravirta valmis muutoksiin, vai uskooko hän koko kauden toimineeseen permanenttiin? Pysyvätkö Ilveksen ratkaisumiehet Toporowsky, Peltomaa ja Pitkämäki samassa vireessä, ja saako IFK avainmiehensä kuntoon ennen kuin on liian myöhäistä? Kysymyksiä on ilmassa vielä paljon.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös