NHL:n, NHL:n pelaajayhdistyksen ja kansainvälisen jääkiekkoliiton, IIHF:n, välinen sopimus koskien Euroopasta NHL-jäille suuntavia pelureita umpeutuu alkavan kauden jälkeen. Sopimus on paljon parempi kuin edeltäjänsä, mutta paljon paperissa on vielä eurooppalaisten näkövinkkelistä parannettavaa. Risto Korpelakin on erittäin tyytyväinen rahallisen korvauksen kehitykseen, mutta ei ole yhtä varma esimerkiksi sopimuksenmukaisesta viimeisestä lähtöpäivästä.
- Emme tiedä tarkkaa rahamäärää minkä saamme korvauksena tänä kesänä lähteneistä pelaajistamme, sillä se riippuu Euroopasta NHL:ään lähtevien pelaajien kokonaismäärästä. Viime kauden summilla kierroksilla 2.-9. varattu pelaaja oli 143 000 taalaa ja ykköskierroksen varaus oli 191 000 taalaa. Rahat tulevat maksuun siten, että ensimmäinen puolikas tulee tilille marraskuussa ja toinen puolikas tammikuussa.
Kun HPK:n viime kauden joukkueesta tiensä NHL-sopimuksiin löysi koko SMS-vitja, Eero Somervuori, Antti Miettinen ja Tommi Santala, sekä maalivahti Hannu Toivonen, niin Pallokerhon potti asettunee noin 600 000 euron paikkeille. Kyseessä on erittäin käypä korvaus lähteneistä pelaajista, mutta pakan tyhjeneminen parhaista miehistä viikkoa ennen jääharjoittelun aloittamista ei kuulosta eurooppalaisseurojen kannalta hyvältä ratkaisulta.
- Järjestelmä on siinä mielessä hyvä, että Euroopassa kasvatetuista pelaajista saadaan kohtuullinen korvaus. Varsinkin kun tehtiin tämä uusi sopimus, ja summa kasvoi huomattavasti. En osaa sanoa tarkkoja lukuja siitä, mikä sen summan pitäisi olla, mutta kasvamaan päin sen pitäisi olla. Palkkiot ovat kasvaneet ja täytyyhän meidän löytää kiinnostavia pelaajia tilalle - samahan koskee Elitserieniä, Venäjää ja muita.
Tänä kesänä HPK ei joutunut yhtä suuriin ongelmiin kuin edelliskesänä, koska Miettisen ja Santalan lähtöihin oli valmistauduttu. Silti kaksi joukkueen tukipilareiksi suunniteltua palasta poistui joukkueesta. Tällä kertaa Kerholla kävi tuuri paikkaajien etsinnässä, viime kaudella ei, eikä pelkkään onneenkaan aina voi luottaa.
- Olimme suhteellisen varmoja siitä, että Miettinen ja Santala lähtevät, ja hankimme tilalle Virran ja Voutilaisen. Somervuoren ja Toivosen lähdöt tulivat yllätyksinä, mutta löysimme heidän tilalleen korvaavat pelaajat. Mutta jos yleisesti ajatellaan, että heinäkuussa etsitään huippupelaajaa huippupelaajan paikalle, niin se tehtävä ei todellakaan ole helppo. Liigaseurojen kannalta olisi tärkeää, että lähtijät tiedettäisiin aikaisemmin. Joka kesä ei voi luottaa siihen, että saadaan Vujtek ja Tallas tilalle. Viime kesänä lähtivät Vujtek ja Hyvönen, ja silloin saatiin tilalle Pardavy ja Lehterä.
- Parempihan se olisi, että ne lähtijät tiedettäisiin aikaisemmin. Takarajaa yritettiin saada toukokuun puoliväliin, mutta NHL on silloin vielä käynnissä, joten yritettiin kompromissiä kesäkuun puoliväliin. Siihen ei kuitenkaan NHL:n pelaajayhdistys suostunut, joten se säilyi heinäkuun puolivälissä. Ja onhan sen ongelmallinen ajanjakso, sillä joukkueet on jo kasattu ja joukkue tukeutuu nimen omaan näihin omiin huippupelaajiinsa. Jos oma huippupelaaja lähtee 15.7., kuten meille on käynyt, niin tilanne on vaikea.
SM-liiga täynnä NHL-vahvistuksia syksyllä 2004?
Samalla kun umpeutuu NHL:n ja IIHF:n sopimus niin päättyy myös NHL:n ja paikallisen pelaajayhdistyksen keskinäinen työehtosopimus. Tällä hetkellä sovun löytäminen näyttää melkein mahdottomuudelta eikä osapuolten välillä ole ollut nähtävissä lähestymistä. Mikäli uutta sopimusta ei synny, niin edessä lienee työsulku kauden 1994-95 tapaan.
Tuolloin SM-liigassa tuikki kirkkaita tähtiä, kun sekä suomalaiset NHL-pelaajat sekä tukku kanadalaisia lensi Suomeen pitämään pelivirettään yllä. Suomalaisten paluu otettiin vastaan avosylin, mutta ulkomaalaispelaajien joukkoon mahtui kovien vahvistuksien lisäksi myös hermolomalle tulleita kovapalkkaisia keikkamiehiä. HPK:ssa tuo kokemus on vielä tuoreessa muistissa, ja Korpela pitäytyisikin mieluiten pelkästään suomalaisissa NHL-pelaajissa.
Keskustelu aiheen ympärillä on SM-liigan hallituksessa käynyt vilkkaana, ja otsikoissa on väläytelty vaihtoehtoa, jossa SM-liigaan ei työsulun ajaksi päästettäisi yhtäkään NHL-pelaajaa. Kerho ottaisi kuitenkin omat hämeenlinnalaiset NHL-miehensä ilomielin vastaan, mutta yhtään Geoff Sandersonia liigaan ei Korpelankaan mielestä tarvita. Sanderson oli, ja on yhä, kovan tason NHL-mies, mutta Suomessa melko tuntematon suuruus. Lisäksi ulkomaalaispelaajien lyhytaikainen pelaaminen liigaseuroissa saattaisi tuottaa ongelmia - vaikka joukkoon ei mahtuisikaan sandersoneita, joiden pelisuoritus on heikko, koska hotellin televisioon ei oltu säädetty englanninkielisiä kanavia eikä kukaan järjestänyt viihdytyskierroksia.
- Mahdollinen työsulku on erittäin mielenkiintoinen tilanne sitten ensi syksynä. Jos työsulku tulee, niin näiden suomalaisten pelaajien pelaaminen SM-liigassa olisi mielenkiintoinen juttu. Haluan korostaa juuri suomalaisia, sillä ulkomaisten kohdalla tilanne on erilainen. Viime kerralla meille tuli Sanderson, joka täällä ei ole mikään tunnettu nimi, vaikka onkin NHL:ssä huippupelaaja. Jos Miettinen ja Kapanen pelaisivat täällä, tai Saku Koivu TPS:ssä, niin varmasti liigan kiinnostus kasvaisi. Jokainen seura tietysti omien resursseinsa ja budjettiensa mukaan niitä pelaajia hankkisi - tilannehan olisi aivan sama kuin normaalissakin tilanteessa. Omien miestemme kanssa tilanne ei ole vielä keskusteltu, sillä on parempi nyt ensin vain katsoa miten tilanne siellä kehittyy ja konkretisoituu.
- SM-liigan hallituksessa aiheesta on keskusteltu, mutta mitään päätöksiä ei ole vielä tehty. Tämä on erittäin mielenkiintoinen aihe, ja keskusteluja varmasti käydään lähes joka kokouksessa - vaikka se ei olisi asialistallakaan, niin sitten vapaassa keskustelussa. Asiaan paneudutaan varmasti tarkasti.
Neljä voitollista kautta putkeen, viime kausi kruununa rahakirstun päällä
HPK:n taloustilanne näyttää tällä hetkellä erittäin hyvältä. Seura on neljän viimeisen kauden ajan toiminut voitollisesti, ja lähes joka kerralla tilikauden voitto on ylittänyt budjetoidun määrän. Erityisesti viime kauden taloudellinen suoritus meni lähes nappiin, vaikka panostus joukkueeseenkin oli rahallisesti kova. Katsojakeskiarvo oli useita satoja yli budjetoidun ja lisäksi osuus pudotuspelipotista sekä bonus runkosarjan voitosta kohensivat Pallokerhon talousnäkymiä.
- Tilikirjoissa kausi meni todella hyvin, voittoa tuli muutamasatatuhatta euroa. Neljä vuotta olemme nyt toimineet taloudellisesti posiitivisissa merkeissä, ja talous on mennyt koko ajan parempaan suuntaan. Tietty merkkipaalu saavutettiin tällä kaudella, kun tasekirjassa pääomat ovat plussalla - se on erittäin myönteinen asia. Pitkäaikaista velkaa meillä on nyt 90 000 euroa ja lyhyttä, nopeasti maksuun tulevaa, velkaa ei ole ollenkaan.
Vaikka Kerhon taloudellinen suoritus on vähintäänkin vetänyt vertoja urheilulliselle menestykselle, niin Korpelan johdolla HPK etenee yhä hyvin varovaisissa merkeissä. Erinomainen kausi ei ole sokaissut HPK:n johtoa, vaan jatkossa uuteen kauteenkin lähdetään liikkeelle heikompaan suoritukseen varautuen. Katsojatulojen osuutta budjetissa ei ole lisätty, vaikka viime kaudella odotuslukemista mentiin ohi heittämällä. Myöskään palkkabudjettia ei ole paisutettu mestaruuden metsästämiseksi, ainoa kasvukin johtuu enemmän yhdestä pelaajasta kuin tarkoituksellisesta budjetin kasvattamisesta.
- Pelaajabudjetti on kasvanut noin 100 000 euroa tulevalle kaudelle. Siinä yksi iso tekijä on se, että Vladimir Vujtek liittyi joukkueeseen. Laskimme kuitenkin, että meillä siihen varaa on, kun saamme kauden aikana NHL-korvauksiakin. Pyrimme mahdollisimman realistiseen budjetointiin, joten yleisötavoitteemme on 3550 katsojaa, sama kuin viime kaudella. Meillä toleranssi on sen 500 henkeä, jos kausi menee huonosti - silloin ollaan lukemissa 3200-3300 katsojaa. Ja jos kausi menee hyvin, kuten viime vuonna, niin silloin keskiarvo on 3700-3800 katsojaa. Lähden mielelläni liikkeelle inhorealistisesta budjetoinnista, sillä itselleen ei kannata rakentaa kauhean pahoja sudenkuoppia. Parempi tehdä plussaa kuin tietoisesti miinusta, kun tavoitteet ovat ylimitoitettuja - se on kuitenkin sitten seuraavalla kaudella silmissä.
Kokenut joukkue kaipaisi vielä duunarimaalitykkiä
Viime kauden Kerhon ryhmään kohdistunut suurin yksittäinen kritiikki oli kokemuksen puuttuminen. HPK:lla tosiaankin oli jalkeilla erittäin nuori ryhmä, jossa vastuunkantajat olivat vain hieman yli parikymppisiä nuorukaisia. Erityisen korostunut tilanne oli maalivahtiosastolla sekä hyökkäyspään kärjessä, kun sekä SMS-vitjalta sekä nuorilta vahdeilta odotettiin urotekoja ja joukkueen kannattelemista harteillaan.
Nämä samaiset nuorukaiset kuitenkin HPK:sta lähtivät taalajäille, ja edessä oli korvaajien pelaajien etsintä. HPK:n johtoryhmällä oli tietoinen tavoite löytää ryhmään kokeneita pelimiehiä, ja tuo tavoite täyttyi lähes täydellisesti, kun paikkaajiksi löytyi Tony Virran, Vladimir Vujtekin ja Robbie Tallasin tapaisia pelimanneja. Täytyy tosin todeta, että Korpela & co:lla kävi myös melkoinen tuuri, sillä kyseisiä pelaajia ei juuri tarvinnut metsästää ja he olivat juuri määrityksiin sopivia.
- Kyllä siinä oikeanlaisen tasapainon hakeminen kokeneiden ja nuorten pelaajien kesken on meillä ollut. Tavoitteena oli löytää pelaajia, joita ei huimaa missään tilanteessa. Se ei sinällään ole ollut itsetarkoitus, että pelaajat ovat kokeneita - muita ominaisuuksia huomioimatta. Mutta nyt nämä pelaajat ovat olleet kokeneemmasta päästä, kun ollaan etsitty oikeantyylisiä pelaajia oikeille paikoille. Jos tarjolla olisi ollut 22-vuotias Tallas, niin oltaisiin oltu kiinnostuneita ihan yhtä lailla. Somervuoren tilalle kun hankittiin pelaajaa, niin haettiin vain hyvää pelaajaa. Sitten kun tuli mahdollisuus saada Vujtek, niin tokihan me siihen tartuttiin.
Samalla päästään siihen, mikä ensi kauden HPK:ssa on paremmin kuin viime kauden HPK:ssa. Kokemukseen. Vastuunkantajien ja tähtipelaajien vyön alla on tusinoittain enemmän pelikausia ja kovia pelejä.
- Vahvuutemme ensi kaudella on kypsyys tietyllä tavalla. Kokemus tuo varmuutta pelaamiseen. Nuoret pelaajat ovat taas vuoden vanhempia ja kehittyneet toivottavasti sen mukaisesti. Siellä näkisin meidän vahvuutemme. Jos jotain heikkoutta hakemalla hakee, niin tämän harjoituskauden rikkonaisuus loukkaantumisten myötä - toki se on parempi, että se on nyt kuin sitten liigakaudella.
Jotain pientä palasta Kerhon palapeli tuntuisi silti vielä kaipaavan. Hyökkäyspäässä tuntuisi vielä jotain aukkoa olevan, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että try-outilla olevista Mika Skytästä ja Juha-Pekka Loikkaasta ei noita aukkoja ole täyttämään. Kumpikaan ei ole esittänyt harjoituspeleissä ihmeitä, ja suoritustaso on ollut kaukana toivotusta. Minkälaisen pelaajatyypin toimitusjohtaja Korpela siis vielä joukkueeseensa ottaisi?
- Hyökkääjän pitäisi olla kova työntekijä - ja vallankin maalintekijä.
Try-outien kohtalosta päätöksiä saatetaan joutua odottamaan kuun vaihteeseen saakka. Mikäli Skyttä ja Loikas eivät sopimuksia saa, niin edessä on uusien pelimiesten etsintä. HPK:n joukkue ei ole koskaan ollut materiaaliltaan laaja, juuri rahallisista rajoituksista johtuen, mutta niin kapealla ryhmällä ei Kerhokaan sarjaan uskaltaisi lähteä. Joukkue siis on kahta hyökkääjää vailla, pystyvätkö try-outit vastaamaan huutoon?
- Periaatteessa me tuo määrä pelaajia tarvitaan. Jos ne eivät olekaan nämä kaksi pelaajaa, niin kyllä me ryhdytään kartoittamaan tilannetta pelaajamarkkinoilla heti.
Halliremonttia jälleen Rinkelinmäellä
Rinkelinmäen jäähalli on ollut remonttireiskojen vakiokohde jo useiden kesien ajan. Tämäkään kesä ei ollut poikkeus, sillä yksi seisomakatsomo muutettiin kokonaan istumapaikoiksi. Uudet istumapaikat on otettu innolla vastaan, mutta vanhojen seisomapaikkojen menetys on ollut joillekin karvas. Kymmenien vuosien "kausikorttipaikan" kadotus saattaa harmittaa monia katsojia. Tämän on saanut kokea myös Korpela kaupungin kaduilla, joissa muutoksen myötä paikkansa menettäneet vakikatsojat ovat tulleet kopauttamaan olalle harmistuneina.
Nyt HPK:lla on hallissaan 2800 istumapaikkaa ja 2200 seisomapaikkaa. Kovin pitkä aika ei ole niistä kausista, jolloin Rinkelinmäellä ei ollut edes kahta tuhatta istumapaikkaa. Korpelan mukaan tulevia uudistuksia ei ole vielä päätetty, mutta keskustelun alla on muutamia aiheita. Esimerkiksi katsomoprofiilien muuttamisella alarivin paikatkin olisivat priimatavaraa, ja uusille vip-tiloille on yhä kysyntää - tällainen voitaisiin toteuttaa hallin taakse, kattoa ja harjua siirtämällä.
SM-liigasta ajetaan ohi?
Pelaajavirta käy SM-liigasta Elitserieniin vilkkaana. Samaan aikaan kaikki Suomeen tyrkyllä olevat ulkomaalaistähdet suuntaavat Venäjälle, onpa ensimmäinen suomalaispelurikin pakannut kassinsa ja lähtenyt Venäjän liigaan. Pikku hiljaa Tsekinkin liigaa nostaa taloudellista mahtiaan. Ruotsissa maksetaan parempia palkkoja, ja tulojen rahastointimahdollisuus keventää pelaajien verokarhulle maksamaa osuutta. Venäjän liigassa taas pelataan isoilla rahoilla, ja huipuille maksettavat palkkasummat ovat huimia. Ja koko ajan NHL tyhjentää SM-liigaa enemmän ja enemmän, ennen kuin nuorukaisista edes ehtii vielä kehittyä liigapelaajia. Miten siis käy kotoisen SM-liigamme tässä puristuksessa?
- SM-liigassa tilanne on hallinnassa ja tiedostetaan, että hommaa pitää koko ajan kehittää. Hereillä varmasti ollaan, puheenjohtajatasoa myöten. Kaikenlaisia uudistuksia mietitään ja kiinnostavuuden säilyttämistä pohditaan. Taustalla tehdään paljonkin töitä sen eteen, että SM-liiga pysyisi vahvana ja yleisöä kiinnostavana lajina.
- Ruotsissa on kohtuullisen iso määrä suomalaisia pelaajia. Se on tärkein neuvottelukumppani ja -kohde, jotta saataisiin pidettyä pelaajat Suomessa. Onko se sitten rahastointimahdollisuuksien parantaminen, näillä pystyttäisiin kilpailemaan Ruotsin kanssa. Ehkä myös liigojen välisten sopimusten luominen. Venäjä on erittäin mielenkiintoinen tapaus, ainakaan vielä siitä ei suomalaisia ole rahankaan voimalla saatu kiinnostumaan.
Mitään maatamullistavia kehitysideoita ei Korpelalla ole esittää. Sen sijaan paremman yhteistyön perään HPK-pomo liputtaa vahvasti. Yksittäisen seuran parempi taloudellinen ja urheilullinen vointi on kaikkien muiden seurojen eduksi. Mitä paremmin jokainen seura voi yksikkönä sitä paremmin koko SM-liiga voi kokonaisuutena.
- Yhteistyötä liigaseurojen välillä pitäisi kehittää. Jokaisen ottelun kiinnostavuusarvoa pitäisi pyrkiä nostamaan niin, että siellä aina olisi sähköä ja sähinää. Ajatus siitä, että me tarvitaan toinen toisiamme on kaikkein tärkein. Jos kaikilla menee hyvin, niin silloin yleisesti ottaen asiat ovat kunnossa. Ihan hatusta heitettynä ideana voisin sanoa, että mitä jos jokaisella seuralla olisi Vladimir Vujtekin kaltainen supertähti. Pelaaja, joka vetäisi sitä yleisöä vieraspeleissäkin halliin - Vujtek on koko kauden kestävä promootio. Toinen esimerkki olisi se, että jos peleihin luotaisiin jännitteitä paremmin kuin nyt. Tehtäisiin iso juttu siitä, että HPK ei ole koskaan voittanut Areenalla: "NYT me tullaan, HPK voittaa ensimmäisen pelin tänään." Se voisi saada helsinkiläisenkin yleisön heräämään, ainakin jossain määrin.
Haastattelun lopuksi Risto Korpela lähettää terveisensä Kerhon kannattajille.
- Me pyritään jatkamaan viimevuotista linjaa, pelaamaan iloista, yleisöä miellyttävää, hyökkäävää kiekkoa. Otetaan yleisö Rinkelinmäellä huomioon ja pyritään parantamaan katsojien viihtyvyyttä. Tehdään Rinkelinmäestä taas paha paikka vastustajille.
