Yksi tämän hetken ajankohtaisimpia puheenaiheita ovat seurojen valmentajarintaman ratkaisut. Paikkoja on auki huippuseuroja myöten ja ratkaisuja tehdään lähiviikkojen aikana. Valintoja arvioitaessa ja ihmetellessä voidaan ottaa tarkastelun alle myös näytöt tältä kaudelta. Noudattaako onnistujien lista joukkueiden sjoituksia sarjataulukossa vai mahtuuko mukaan selviä yli- tai alisuorittajia?
Valmentajat arvosteltiin Jatkoajan paikallisten seuratoimitusten toimesta, noudattaen ns. kouluarvosanojen asteikkoa 4-10. Seuraavassa mies kerrallaan, arvosanojen mukaisessa järjestyksessä. Valmentajaa vaihtaneista joukkueista Tapparasta arvosteltiin jokin aika sitten erotettu Mika Saarinen, koska Kaj Matalamä on ollut joukkueen ruorissa vasta melko lyhyen ajan. Ilvekseltä puolestaan arvosteltiin nykyinen päävalmentaja Curt Lindström. Myös Bluesin osalta arvio kohdistuu nykyvalmennukseen ja Pekka Rautakallioon.
Jukka Jalonen, HPK
Jukka Jalonen sai täksi kaudeksi luotsattavakseen harvinaislaatuisen HPK-ryhmän, sillä joukkueessa on poikkeuksellisen paljon leveyttä. Jalonen on onnistunut peluuttamisessaan erittäin hyvin ja Kerhon tehot ovat jakautuneet kaikkien ketjujen kesken.
HPK:n pelityylissä on tällä kaudella nähty pieniä muutoksia, mutta päälinjoiltaan Pallokerho pelaa samalla tavalla kuin koko Jalosen ajan on tehnyt. Aiempi kiekonhallintaan perustuva kokonaisvaltainen idea on vaihtunut osin jatkuvan liikkeen ja nopean kontraamisen painottamiseen.
Erikoismaininnan Jalonen saa HPK:n kyvystä kääntää otteluita voitokseen tappioasemasta, erityisesti pelien kolmansissa erissä. Myös henkisesti vahvan ja viihtyisän ilmapiirin rakentamisessa valmennuksella on ollut oma osansa. Pitkä miinus Kerho-luotsin tilille löytyy erikoistilannepelaamisesta, joka on käytettävissä olevaan materiaalin nähden ollut surkeata.
Jalonen saa jälleen tilaisuuden luovia pudotuspeleihin erittäin vahvan ryhmän kanssa. Nyt odotukset ovat kenties vieläkin korkeammalla kuin edes kaudella, jolloin Jalosen HPK voitti runkosarjan. Sekä Jalosella että valmentaja Timo Lehkosella on myös ensi kauden kattavat sopimukset.
Kouluarvosana: 9+
Hannu Jortikka, Jokerit
Hannu Jortikka pääsi vaikuttamaan toisen jokerikautensa joukkueen koostumukseen edellistä enemmän, mikä on näkynyt aiempaa parempana sitoutumisena ja asenteena. Joukkue on sisäistänyt valmentajansa pelisysteemin - Jokerit puolustaa tiivisti viisikkoina ja hyökkää terävästi vastaan kiekonriistojen jälkeen.
Taktisia taikatemppuja Jortikan ei ole liiemmin tarvinnut runkosarjassa esitellä. Voitot ovat tulleet pääosin tasaisen neljän kentän jauhamisen tuloksena. Tappioasemassa ketjuja on joskus sekoitettu kesken pelinkin, mutta herättelyä tärkeämpää on tuntunut olevan ehjien kokonaisuuksien säilyttäminen.
Erikoistilanteissa Jokerit on koko kauden ajan kuulunut liigan elittiin molemmissa päissä, vaikka ylivoimapeli onkin ajoittain takkuillut. Suurin moitteen syy on maalivahtien peluutus. Tim Thomas on pelannut huikean kauden, mutta kakkosvahti Pasi Häkkisen pelituntuman ja itseluottamuksen tuhoaminen on ollut valmennukselta virhe.
Jokereilla on ollut usein vaikeuksia saada peliään käyntiin ottelun alussa. Vaikka työmoraali onkin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta noussut vaadittavalle tasolle viimeistään toisessa erässä, pitäisi valmennuksen huolehtia, että joukkue on varpaillaan pitkän voittoputken aikanakin.
Arvosana: 9+
Kari Jalonen, Kärpät
Aurajoen rannoilta kasvattajaseuraansa palannut Jalonen oli kauteen lähdettäessä kovan haasteen edessä. Viime keväänä Oulussa juhlittiin mestaruutta, eikä monikaan ole tyytyväinen vähempään tälläkään kaudella. Paineet on kovat, ja toistaiseksi Jalonen on ne kestänyt.
Joukkueen materiaali on niin laadukas, ettei valmentajan kyvyistä ole vielä muodostunut täydellistä käsitystä. Tulokset puhuvat puolestaan, mutta Kärpät ei ole tällä kaudella vielä niin pahaan paikkaan joutunut, että valmentajan kyvyt olisi todella laitettu testiin. Pahin yksittäinen koettelemus oli ECC-turnauksen Frankfurt-ottelu, josta niin joukkue kuin valmennuskin selvisi esimerkillisesti.
Jalosen Kärpissä ei ole juurikaan suosittu erikoistilannepeluuttamista, mutta keväällä se on välttämätöntä. Kaikille ei voida antaa tasaisesti peliaikaa ja valmennuksen on kyettävä löytämään kuumat pelaajat. Myös alivoiman tulee parantua merkittävästi, mikäli Kärpät aikoo keväällä mestaruudesta pelata. Laadukas materiaali antaa osan valmentajan virheratkaisuistakin anteeksi. Toisaalta, Turussa ilman johdon todellista tukea jääneen Jalosen taidot on vielä testaamatta.
Kouluarvosana: 9
Matti Alatalo, JYP
Ihmisläheisenä ja pelaajia kehittävänä valmentajana tunnettu Matti Alatalo on saanut luotsattua JYPin tavoitteiden mukaisille sijaluvuille sarjataulukossa. Nuoren joukkueen otteet ovat ailahdelleet välillä pahastikin, mutta hyvä vire näyttää löytyneen juuri sopivasti runkosarjan loppupuolella.
Alatalo peluuttaa joukkuetta tasaisesti neljällä kentällä. Alkukaudesta vastuu jakautui tasaisesti myös erikoistilanteissa; yhden pelin aikana kaikki neljä kenttää saattoivat käydä pelaamassa ylivoimaa. Nyt ylivoimapeluutukseen on kuitenkin vakiintunut tavallisempaan tapaan kaksi vakiokenttää. Kokoonpanomuutoksia Alatalo tekee sekä pelin sisällä että pelien välissä hyvin maltillisesti. Ketjumuutoksia ei juurikaan tehdä, ellei ketjuilla ehditä harjoitella ensin. Samoilla ketjuilla pelaaminen herätti ihmetystä etenkin pitkän maalittoman putken aikana.
Alatalon JYP on aina pyrkinyt kiekolliseen peliin, vaikka joukkueen materiaali ei ole ollut kovin nimekästä. Tämä on sekä joukkueen vahvuus että heikkous - parhaimmillaan peli on viihdyttävää ja tehokasta, mutta etenkin talvisen tappioputken aikana olisi tarvittu suoraviivaisempaa peliä neppailun sijaan. Valmennuksen reagointi pelin muutoksiin on myös ollut pahimmillaan hidasta, joskin tässä suhteessa Alatalo on kehittynyt varsinkin tämän kauden aikana ja etenkin aikalisät otetaan nykyään oikeissa paikoissa.
Arvosana: 9-
Curt Lindström, Ilves
Lindström tuli Tampereelle marraskuussa selkeän mission edessä: lyhyt projekti, jonka tarkoituksena oli pelastaa Ilveksen kasvot.
Ruotsalaiseen tyyliin Lindström ei huuda. Jos joskus aiemmin tappiopelin jälkeen Ilveksen kopista kaikui karjunta, niin nyt on hiirenhiljaista. "Curre" luottaa, että puhuminen riittää. Pelinjohtajana Lindström on edeltäjäänsä Vaclav Sykoraan verrattuna aktiivisempi. Hän peluuttaa peliä usein vastustajan mukaan ja pyrkii reagoimaan tilanteisiin myös kesken ottelun.
Joukkueen runko on edellisen valmentajan näköinen, mutta Lindström on päässyt vaikuttamaan pieneen osaan. Mikään nuorten kehittäjä "Curre" ei ole, joten poislähteneiden tilalle on tullut kokeneita, valmiita pelaajia. Toisin kuin Sykora, jonka aikana Ilves pelasi joskus uhkarohkeastikin, Lindströmin Ilves on varovaisempi ja puolustavampi. Pelin kääntämisessä joukkue on valtakunnan eliittiä.
Tehtävässään Lindström on onnistunut kiitettävästi. Paikka kuuden parhaan joukossa on edelleen haarukassa.
Arvosana: 8½
Jukka Rautakorpi, Lukko
Marraskuussa 2003 Lukon valmentajaksi tullut Rautakorpi pääsi vaikuttamaan tämän kauden joukkueen rakentamiseen ja panosti kesällä pelaajien kuntopohjan parantamiseen. Kova harjoittelu ehkä painoi pelaajien jaloissa vielä syksyllä, mutta kauden vanhetessa otteisiin on tullut rentoutta.
Rautakorpi korostaa valmennusfilosofiassaan useasti kaksinkamppailujen ja irtokiekoista taistelemisen merkitystä. Pelin sisällä Lukon paketti pysyy yleensä kuosissaan, mutta otteluiden välillä on ollut kummallista ailahtelua. Valmentajan pitäisi luoda joukkueelleen tasaisempi suoritusvarmuus illasta toiseen.
Rautakorpi näkee Lukossa paljon potentiaalia ja haluaa ottaa siitä kaiken irti. Tähän mennessä hän on saanut Lukon pelaamaan keskimäärin hyvin, mutta ehkä vielä se jokin puuttuu. Suurin haaste Rautakorvelle on psyykata joukkue pudotuspeleissä parempaan iskuun, ettei viime kauden puolivälieräsarjan kaltainen hermoilu toistu.
Rautakorven motiiveja ja sitoutumista on viime kevään eroilmoitus-episodin jälkeen kyseenalaistettu. Hänellä on optio Lukon kanssa ensi kaudesta, mutta jonkinlaisena julkisena salaisuutena on pidetty sitä, että Rautakorvella olisi jo esisopimus Tapparan kanssa.
Kouluarvosana 8+
Petri Matikainen, Pelicans
Matikainen otti viime keväänä tietoisen riskin lupautuessaan talousvaikeuksissa painiskelevan seuran päävalmentajaksi. Nimimiehiä ei Pelicansiin ollut tulossa, joten Matikainen joutui kasamaan kilpailukykyisen joukkueen varsin nuorista ja kokemattomista pelaajista. Tuore päävalmentaja ei lupaillut voittoja illasta toiseen, vaan hän lupasi taistelevan pelikaanilauman. Tätä onkin kiitettävästi nähty muutamaa romahdusta lukuunottamatta.
Petri Matikainen on pystynyt ottamaan kapeasta materiaalista paljon irti. Hänen luoma taktiikka ei ole aina niin kaunista katseltavaa, mutta Pelicansille se on ainoa oikea tapa taistella sarjapisteitä. Miinuksena on Pelicansin heikko ylivoima. Se on ollut koko kauden liigan huonointa ja varsinkin alkukaudesta ylivoima oli kauheata katseltavaa. Heikomman
materiaalin joukkueeen olisi elintärkeätä omata toimiva ylivoima.
Petri Matikaisen tulevaisuus Pelicansin päävalmentajana on lähinnä kiinni siitä jatkaako Lahti jatkossakin liigapaikkakuntana. Jos jatkaa, niin hyvää työtä tehneen Matikaisen jatkolle tuskin olisi mitään esteitä
ainakaan Pelicansin puolelta.
Kouluarvosana: 8
Hannu Aravirta, HIFK
Aravirta aloitti toisen kautensa IFK:ssa käytännössä samalla kokoonpanolla kuin millä päätti ensimmäisen. Kauden aikana joukkueeseen on liittynyt liuta NHL-miehiä, jotka ovat täyttäneet kokoonpanossa olleita aukkoja. Nyt materiaalissa olisi potentiaalia pitkällekin.
IFK:n nousemisen aivan kärkijoukkueiden kastiin on estänyt hyökkäystehojen puute. Aravirralla ei ole loukkaantumisten takia ollut käytössä viimekautisen tapaista ykkösnyrkkiä, joka olisi ratkaissut pelejä. Aravirta on kuitenkin peluuttanut Brett Harkinsin johtamaa ykköstä yhdessä aina kun mahdollista, toivoen viime kauden vireen löytymistä.
Hyökkäystehojen puuttuessa Aravirta on vieraskentillä lähtenyt pelaamaan puolustusvoittoista peliä, jossa ratkaisut on haettu erikoistilanteista. Huippujoukkueita vastaan tarvitaan kuitenkin maaleja, ja IFK:n joukkue pärjää parhaiten pelatessaan tunteella ja suurella energialla. Läheskään kaikkiin otteluihin tätä iskua ei valmennus ole kuitenkaan saanut kaivettua esiin.
Aravirta ei jatka IFK:ssa enää ensi kaudella, ja nyt hänellä onkin tietynlainen paikka näyttää, että olisi ollut oikea mies tuomaan menestystä IFK:lle.
Kouluarvosana: 8-
Jukka Koivu, TPS
Koivu jatkoi viime kauden hopeajoukkueen peräsimessä, mutta ei saanut käyttöönsä samankaltaista materiaalia kuin vuotta aiemmin. Vastoinkäymiset olivat siis odotettuja, mutta joukkueen peli on silti ollut monelle pettymys. TPS:n otteista usein näkynyt väsymys kielii siitä, ettei joukkueesta saada kaikkea irti. Herää kysymys onko joukkuetta harjoitettu oikealla tavalla? Toisaalta Palloseuran peli oli pahiten kuralla ennen Helsingin ja Moskovan turnausten maaottelutaukoja kun taas ennen nykyistä taukoa joukkue pelasi ainakin tuloksellisesti parasta peliään. Suunta on siis uudestaan nouseva kohti kevättä, mikä nostaa arvosanaa.
Koivulla on ajoittain heikkouksia reagoida pelin sisällä, mikäli joukkue on vaikeuksissa. Tempoilevat maalivahdinvaihdot tulivat tutuiksi varsinkin ennen Lassilan ja koko joukkueen vireen parantumista, mutta kentällisten peluutuksessa mennään edelleen hieman junnaavasti. Varsinkin Turkuhallissa olisi mahdollisuus hakea tähän viimeisen vaihto-oikeuden myötä variaatioita, milloin tarve herää. Vahalahden paluu herätti Koivussa myös halun kokeilla erilaisia ketjukoostumuksia pelien sisällä. Maaottelutauon aikana olisi hyvä löytää pysyvät ratkaisut loppukaudeksi.
Palloseuran ja Koivun ensi kauden suunnitelmat ovat molemmat ainakin virallisesti auki ja huhumylly jauhaa suuntaan jos toiseenkin. Mikäli juoruja on uskominen, ei Koivu vaikuta Turussa tulevina kausina ainakaan päävalmentajan paikalla. Olisi sinänsä mielenkiintoista nähdä mies valmentamassa myös vieraammassa ympäristössä Turun ulkopuolella, mutta tällaisen kuvion toteutumisesta ei ole mitään takeita.
Kouluarvosana: 7½
Heikki Mälkiä, SaiPa
Mälkiä aloitti SaiPan kanssa ensimmäisen kautensa kolmivuotisen projektin tiimoilta. Kauden tavoitteena on minimissään kymmenes tila ja pudotuspelit.
Mälkiä on saanut ajettua sisään joukkueeseen haluamansa pelityylin, joka ei kuitenkaan ole kestänyt täyttä ottelua montaakaan kertaa. Pakka hajoaa ja vastustaja menee rinnalle ja ohi. Mälkiä on saanut joukkueesta irti sen mitä on ollut revittävissä. Maalintekovoimaa joukkueesta puuttuu ja se on näkynyt monessa ottelussa. Puolustuksessa on ollut heikot kohtansa ja niihin vastustaja on osannut iskeä.
Mälkiältä on puuttunut tietynlainen "kuvio" otteluiden aikana ja kesken ottelun ei kummoisia taktisia muutoksia ole nähty. Yritystä ja vauhtia hän on kuitenkin joukkueeseensa saanut. Mälkiä käyttää usein huumoria osana ottelun jälkeisiä kommentteja ja jakaa toisaalta aika kovia lausuntoja pelaajistosta. Tämä saattaa vaikuttaa tiettyihin pelin osa-alueisiinkin.
Arvosana: 7½
Mika Toivola, Ässät
Mika Toivola pääsi aloittamaan kolmannen kautensa patajoukkueen peräsimessä optimaalisessa tilantessa käytettävissä olevia taloudellisia resursseja lukuun ottamatta. Kahden kauden kokemuksien perusteella joukkueen materiaali muokattiin valmentajan näköiseksi, ja lisäksi Toivola sai myös kaipaamaansa lisäapua valmennusportaaseen. Kun vielä häiriötekijät poistuivat taustalta, on Toivolalla tällä kertaa myös seurajohdon täydellinen tuki takanaan.
Sijoituksellisesti Ässät on melko odotetussa jamassa, mutta olosuhteet ovat nyt siis tarjonneet Toivolalle tilaisuuden lopulliseen läpimurtoon. Sitä ei ole kuitenkaan nähty. Alku oli jälleen lupaava Toivolan repiessä miehistöstään kaiken irti ja ehkä vähän ylimääräistäkin. Varsinkin moni peruspuurtaja löysi Toivolan käsissä elämänsä vireen.
Laskukausi alkoi samoihin aikoihin kuin aiempinakin vuosina, eikä Toivolalta ole löytynyt tälläkään kertaa poppakonsteja alamäen pysäyttämiseen. Ja samat ovat sävelet yksittäistenkin pelien sisällä. Kun peli luisuu käsistä, ei valmennukselta löydy reagointia, jolla kurssi käännettäisiin. Ei tule aikalisää, ei radikaaleja kokoonpanomuutoksia, eikä mitään muutakaan, vaan pelinjohto vaikuttaa varsin passiiviselta. Meni sitten syteen tai saveen, Toivola luottaa laatimiinsa systeemeihin loppuun asti. Tältä osin merkit valmennuksen kehityksestä puuttuvat.
Toivolan näköinen joukkue ei ole myöskään pelannut ihan sellaista kiekkoa kuin materiaali olisi antanut luvan odottaa. Taistelevaan ja rymisteleväänkin peliin pystyvä patalauma on usein turhan virkamiesmainen. Pääpiiskuri on saanut paljon arvostelua myös vähäisestä luotosta nuoria pelaajia kohtaan, mutta toisaalta on hyvä huomata, että sillä saralla se oikeasti lahjakas aines on varsinaisesti vasta tulossa Toivolan käsiin.
Arvosana: 7
Pekka Rautakallio, Blues
"Rocky" ei ole pystynyt juurikaan parempaan kuin edellisellä pestillään, vaikka silloin osasyy heikkoon menestykseen oli myös evakkoretkessä. Alkuun näytti paremmalta valmentajalta kuin edeltäjänsä Hannu Virta, mutta joulun jälkeen otteet eivät ole olleet mairittelevia.
Rautakallio on ollut huono reagoimaan ongelmiin, sillä aikalisää ja maalivahdin poisottoa säästellään viimeiseen mahdolliseen hetkeen. Hän ei osaa myöskään käyttää aikalisää pelin aikaisemmassa vaiheessa, vaikka monesti siihen olisi ollut syytä.
Maalivahdeista hän on antanut enemmän pelivuoroja Mika Oksalle. Suurin ihmettelemisen aihe peluutuksessa on kuitenkin se, että Jere Myllyniemi on aloittanut kotikaukalossa vain kolmesti. Kaikki nämä ottelut ovat kuitenkin päättyneet Bluesin voittoon.
Kouluarvosana 5½
Mika Saarinen, Tappara
Viime kaudella selvästi heikentynyttä Tapparaa luotsanneella Mika Saarisella oli kaudella 2004-05 näytön paikka. Toisin kuitenkin kävi ja odotetut potkut tulivat tammikuussa. Kaikkea Tapparassa tapahtunutta ei kuitenkaan voi laittaa täysin Saarisen piikkiin.
Lahtelaislähtöisellä valmentajalla on näkemystä ja osaamista. Sen sijaan käytännön toteutuksessa on ongelmia. Parhaimmillaan erinomaisesti Tappara oli välillä todella surkea ja läpi koko ottelun ei hyvä vire kestänyt juuri koskaan. Ylivoimalla Saarisen joukkue oli alkusyksystä erinomainen ja marras-joulukuussa surkea. Alivoimapeli ei ollut Rautakorven ajan tasolla, mutta kuitenkin kohtuullista.
Saarisen pelifilosofiaan kuuluu kiekon kontrollointi ja hyökkäävä jääkiekko. Parhaimmillaan Tapparan pyöritys olikin mallikasta. Suurimmat ongelmat olivatkin puolustuspelaamisessa. Oman pään peli oli suurin murheenkryyni, mutta myös keskialueen puolustamisessa oli suuria ongelmia. Vastustaja pääsi liian usein ylivoimahyökkäyksiin.
Tällä hetkellä Mika Saarisen valmennusura SM-liigassa näyttää olevan ohi. Vauhdin hakeminen liiton tehtävistä tai Mestiksestä on paikallaan. Jos Saarinen onnistuu saamaan joukkueensa pelaamaan filosofiansa mukaisesti, voi hänellä olla vielä tulevaisuutta jääkiekkovalmentajana.
Kouluarvosana: 5