Mielipide

NHL:n marraskuu toimittajien silmin

NHL / Kolumni
Runkosarja on saatu taputeltua marraskuun osalta. Ketkä olivat kuukauden onnistujat, entä pettymykset? Jatkoajan NHL-toimitus vastaa.

1. Mikä joukkue on yllättänyt eniten marraskuussa?

Marianne Suntio: Boston Bruins. Ilmiselvä vastaushan tuo on, mutta ei kukaan voi varmastikaan vastaan väittää. Mestaruuskohmelon karistaminen ei sinänsä tullut yllätyksenä, mutta jos joukkue häviää kahdestatoista perättäisestä ottelusta vain yhden ja senkin rangaistuslaukauksilla, voidaan melkein puhua jo pienimuotoisesta ihmeestä.

Lauri Meriläinen: Bostonin marraskuu kieltämättä oli lähes täydellinen. Vastaan tähän kuitenkin Minnesota Wild, joka kävi hetken jopa koko liigan kärkipaikalla. Taustalla on perinteinen minnesotalainen kaava, hyvä puolustuspeli. Kaava on hilannut joukkueen läntisen konferenssin kärkipaikoille. Joukkuetta voi pitää melkoisena tilastokummajaisena, ainakin kun katsoo joukkueen laukaisumääriä verrattuna vastustajiin.

Vili Pihlajamäki: St. Louis Blues. Valmentajanvaihdoksen jälkeen jäänyt pisteittä vain kerran yhdeksässä pelissä. Valmentajanvaihdosta isompana tekijänä pidän Brian Elliotin huippuvirettä. Konferenssin viides sija kielii viime vuosia pitempää kevättä.

2. Pahin pettymys joukkueista marraskuussa?

Suntio: Nashville Predators. Mistään pahemman luokan romahduksesta ei toki ole kyse, mutta pettynyt voi olla siihen, miten joukkue tuntuu jälleen toistavan sitä samaa kaavaa mitä viime kautenakin. Ensiksi tulee rypäs voittoja ja sitten jo kyllästytään ajatukseenkin pelaamisesta. Hetkittäin näytti jopa siltä, että ne miljoonien dollarien miehet vain seisoskelivat jäällä ja odottivat peliajan päättymistä. Takkiin tuli joko isosti tai pienesti riippuen siitä, oliko pohjoismaisilla veskareilla hyvä vai huono päivä. Edmontonia vastaan Predators piristyi taas vähän, mutta vanhat merkit kummittelevat uhkaavasti taustalla.

Meriläinen: Edmonton Oilers. Joukkueen valahtamista konferenssin kärkipaikoilta pudotuspeliviivan tuntumaan ei välttämättä voida pitää varsinaisena yllätyksenä. Jo lokakuussa pahat kielet toppuuttelivat innostumasta liikaa nuoren joukkueen hyvästä alusta. Siitä huolimatta, olisihan se ollut hienoa nähdä nuori ja dynaaminen joukkue lyömässä vastustajille luuta kurkkuun raskaalla vieraskiertueella.

Pihlajamäki: Valmentajaa vaihtanut Washington Capitals. Viime vuosina runkosarjamenestyjäksi leimatulla joukkueella on ongelmia kentän molemmissa päädyissä. Maaliero on valahtanut pakkasen puolelle. Viihdyttävän jääkiekon ystävänä toivon palauttavan Capitalsin viime vuosien tasolle.

3. Menneen kuukauden kuumin pelaaja?


Jhonas Enroth on vakuuttanut Buffalon maalilla

Suntio: Jhonas Enroth. Buffalon kakkosvahti vakuutti maalilla jo ennen Ryan Millerin loukkaantumista. Poika on tehnyt pahassa paikassa parhaansa ja Buffalon velttoina hetkinä pitänyt jopa joukkuetta pystyssä.

Meriläinen: Jatketaan maalivahtiteemalla, Brian Elliott. Kun toinen maalivahdeista alkaa haparoida, on toisella maalivahdilla paikka nousta parrasvaloihin. Jaroslav Halakin hakiessa itseään St. Louisin maalilla on Elliott tehnyt vakuuttavaa jälkeä. Marraskuussa pelaamistaan kuudesta ottelusta Elliott poistui kaukalosta voittajana yhtä monta kertaa. Lisäksi mies piti maalinsa puhtaana kahdesti.

Pihlajamäki: Tekisi mieli mainita koko Florida Panthersin ykköskenttä, mutta valitsen Kris Versteegin. Marraskuussa 12 peliin 15 (7+8) tehopistettä on johdattanut joukkueen divisioonan kärkeen. Vastuuta on tullut viime kausia enemmän, mistä kertoo yli 20 minuutin peliaika ottelua kohden.

4. Pelaaja, jolta odotat huomattavasti nähtyä enemmän?

Suntio: Niklas Hagman. Mies pelaa jo kalkkiviivoilla, vaikka iän puolesta vuosia pitäisi vielä olla jäljellä. Seuravaihdoksia on ollut enemmän kuin mitä olisi suotavaa ja tämä näytön paikka lienee viimeinen. Paljoa Hagmanin ei tarvitsisi edes parantaa, koska Ankkojen nykyilmeen keskellä positiivisesti erottuminen ei suurempia ihmeitä vaadi.

Meriläinen: Ville Leino. Isojen odotusten jälkeen tahmeasti kautensa jälleen aloittanut Leino jatkaa itsensä etsimistä. Tunnetusti keväällä parhaimmillaan olevan Leinon tilipussi velvoittaa kovempiin tehopisteisiin jo syyskaudella.

Pihlajamäki: Tomas Kaberle. Olenko ainut ketä odottaa tältä viime kauden Stanley Cup-voittajalta enemmän? Maalitili avaamatta ja tehosaldo -10. Olen mieltänyt viime vuosina kahden ensimmäisen pakkiparin peruspuolustajaksi, mutta marraskuussa saanut katsella pelejä katsomon puolelta.

5. Kuukauden kovin puheenaihe?

Suntio: Movember-liike. Moni huokaisee varmasti helpotuksesta, kun partahöylälle on taas käyttöä. Toisekseen tapetilla ovat olleet valmentajanvaihtoviikot. On mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan Washington lähtee etenemään, jos lähtee. Carolinassa tilanne tuntuu jo aika toivottomalta ja Suomen maajoukkuescoutit juhlivat.

Meriläinen: Valmentajien potkut. Carolinassa ei varsinaisia menestyspaineita penkin alle menneen alkukauden takia ole. Washingtonissa sen sijaan on erittäin mielenkiintoista nähdä, minkälaisella otteella Dale Hunter lähtee ohjaamaan Capitalsin laivaa. Isoin kysymysmerkki lienee se, kuinka Hunter käsittelee Aleksandr Ovetshkinia. Ja päinvastoin.

Pihlajamäki: Ei voi sivuuttaa Sidney Crosbyn paluuta kaukaloihin. Kymmenen kuukauden tauon jälkeen on ilmiselvästi valmis tositoimiin. Nykyisellä pistetehtailulla mahdollisuuksia vaikka mihin. Todennäköisesti tulee terveenä pysyessään kauden päätteeksi nousemaan pistepörssissä kymmenen joukkoon.

6. Mikä on Kari Lehtosen loukkaantumisen merkitys Dallasille?

Suntio: Kova takaisku, muttei lähtötilanteeseen verrattuna katastrofi. Dallasilla oli kuitenkin hetkittäin vaikeaa jo ennen Lehtosen loukkaantumista. Ei tilanne tietysti paremmaksikaan muutu. Yhtään kakkosvahtia väheksymättä voisi uskoa, että epävarmuus ykkösveskan paluusta vain korostaa jo olemassa olevia ongelmia. Enemmän tässä käy sääliksi Lehtosta itseään.

Meriläinen: Paha loukkaantuminen Dallasin kannalta varsinkin nyt, kun alkukauden liidon jälkeen kone on ruvennut hieman yskähtelemään. Kaikki kunnia Andrew Raycroftille, mutta Lehtonen on kuin toiselta planeetalta verrattuna Starsin kakkosmaalivahtiin. Olisiko valoa nähtävissä tunnelin päässä, kun Raycroft onnistui torjumaan kauden avausvoittonsa marraskuun viimeisessä ottelussa?

Pihlajamäki: Kari Lehtosen poissaolo ei ole ainut merkityksellinen Starsin miehistössä Brenden Morrowin sekä Alex Goligosken ollessa sairastuvalla. Alkukauden heikosti pelannut Raycroft joutuu nostamaan tasoaan huomattavasti. Toivottavasti Lehtosen paluu ei mene liian myöhäiseksi ajatellessa pudotuspelikamppailua kivikovassa konferenssissa.

» Lähetä palautetta toimitukselle