Muiden Mestis-joukkueiden silmissä SaPKo on nyt the team to beat. Usealle voitto viime kauden suvereenista mestarista olisikin lähes tulkoon kuin siemailisi hetken aikaa Graalin maljasta. Se asettaa savonlinnalaisjoukkueelle odotukset, joita se ei ole koskaan aiemmin kohdannut.
SaPKo lähtee kauteen kuitenkin samanlaisella punaisen langan nuoralla kuin mestaruuskaudellaan. Joukkueeseen on hankittu nuoria, eteenpäin pyrkiviä pelaajia, jotka aiempaa isommissa rooleissa pyrkivät ottamaan kehitysaskelia.
Päävalmentaja Pasi Räsäsen jatkosopimuksen myötä on selvää, että joukkueen päivittäisen toiminnan sisältö ja tavoite ei muutu. Joukkue tähtää yhä nuorten pelaajien kehittämiseen optimaalisen pelitavan tukemana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, sitä etteivätkö savonlinnalaiset voisi ylläpitää viime kauden suoritustasoaan.
Joukkueesta lähti iso määrä hyökkäyksellistä iskukykyä. Askeleen Liiga-jäille ottaneet Teemu Lepaus, Jonatan Tanus, Casimir Jürgens ja Juhana Aho olivat keskeisessä roolissa mestaruuden takana. He kuitenkin nousivat tähtiloistoonsa vasta viime kaudella. Lepaus ja Jürgens tekivät sen toisella SaPKo-kaudellaan.
Tilalle tulleiden, uusien hankintojen joukossakin piilee samaa, avaamatonta potentiaalia. Muun muassa Jaakko Lantta, Matias Lainio, Jimi Kuronen, William Mäkinen ja Roope Urpolahti ovat pelaajia, joista voi muodostua lähes samanveroinen ydinpelaajien joukko.
Pässipaidoissa myös jatkaa viime kaudelta 14 pelaajaa, joten jatkumokin on yksi joukkueen vahvuuksista. Luotettavien runkopelaajien määrän laskemiseen tarvitaankin enemmän kuin yhden käden sormet. Hyökkäyksen kärki ei ole yhtä terävä kuin viime kaudella. Tasaisuutta sen sijaan piisaa. Toni Henttonen, Niklas Salo ja Mikko Lahtela ovat pelaajia, joista kukin voi tehdä yli kymmenen maalia. Ykkösratsu Rasmus Hämäläinen on ehjän kauden pelatessaan yli 20 maalin hyökkääjä.
Puolustajiin SaPKo on panostanut aiempaa enemmän. Alakerrassa on kiekollisia, liikkuvia puolustajia, jotka ovat keskiössä pelin murtautumisvaiheissa. Tällä osa-alueella vastuuta kantavat Jimi Kuronen, William Mäkinen, Matias Pulli ja kapteeni Jarno Pavén.
Peluutuksessa ja joukkueen kokoamisessa SaPKo mukailee nykyjääkiekon aallonharjaa. Viime kauden runkosarjassa monellakaan joukkueella ei ollut laittaa neljällä ketjulla puskeneen hyökkäyskoneiston rattaisiin kapuloita. Pudotuspeleissä siihen ei kyennyt enää kukaan.
Pelitapa, jossa jokainen osallistuu sekä hyökkäys- että puolustuspelaamiseen, vaatii pelaajilta paljon. Pelin avaaminen ja eteneminen puolustusalueelta hyökkäysalueelle tehokkaasti on pässipaitaisen puolustajan keskeisin toimenkuva. Hyödyt pelitavan tuomasta tuesta kentän eri alueilla näkyivät kuitenkin viime kauden tuloksissa.
Samaan hengenvetoon on myös todettava, että pässipaidat elävät erityisesti taidokkaista ja juonikkaista hyökkääjistä. Hyökkäysalueen murtautumisvaiheessa vastustajat pyrkivät miehittämään tilaa mahdollisimman paljon, joten hyökkääjien on kyettävä erikoisiin, jopa yllättäviin ratkaisuihin.
Kynnys kikkarepertuaarin käytölle on matala, sillä päävalmentaja Pasi Räsänen ei epäröi antaa taiteellista vapautta sitä haluavalle ja edellä mainitut ominaisuudet täyttävälle.
Tämän kauden SaPKo elää ja hengittää samoista perusperiaatteista kuin vuosi sitten kauden aloittanut mestaruusjoukkue. Onko jopa toinen perättäinen mestaruus toiveajattelua? Sen aika näyttää.
