2000-luvun menestysvuosina Oulussa totuttiin raudanlujaan maalivahtipeliin. Viime kaudella tällä osastolla oli kuitenkin poikkeuksellisen paljon turbulenssia, sillä kärppäpaidan puki päälleen peräti viisi maalivahtia. Iiro Tarkin karattua Anaheimiin lähtee Kärpät kauteen taas suhteellisen kokemattomalla kaksikolla Ville Hostikka–Tomi Karhunen.
Hostikka ei ole pelannut liigassa vielä yhtään täyttä kautta ykkösmaalivahtina. Moni olettikin Kärppien hankkivan ykkösveskarin vielä ennen kauden alkua. Hostikka on kuitenkin onnistunut harjoituskaudella hyvin torjuntaprosentin ollessa 94.29 ja myös valmentaja Hannu Aravirta vannoo, ainakin julkisesti, Hostikan nimeen. Mutta säilyykö taso kolmena iltana viikossa kuukaudesta toiseen?
Tomi Karhusen torjuntaprosentti European Trophyssa oli reilusti alle 90, eikä viime kaudelta ole muistissa mitään, mikä parantaisi Karhusen tilannetta. Selkeä kakkosmaalivahti, joka toivottavasti saa pelata mahdollisimman paljon Kiekko-Laserin riveissä kehittyäkseen.
Vahvistunut puolustus
Kärppien puolustus on vahvistunut viime kaudesta. Pakistosta poistuneet Vladimir Sicak, Antti Ylönen sekä pahasti flopannut Timo Helbling eivät olleet kovin vaikeasti korvattavia. Uusina miehinä joukkueeseen liittyi JYP:ssä pari kautta sitten loistanut Ville Mäntymaa sekä ruotsalainen suurlupaus Oscar Eklund.
Kovista vahvistuksista huolimatta joukkueen ykköspakki on Kärppien riveissä yli 500 ottelua pelannut Mikko Lehtonen, joka on liigan mittapuullakin ehdottomasti ykköskorin pakki. Lehtonen on tasaisen hyvä kaikessa ilman merkittäviä heikkouksia. Hyvää taustatukea antaa uutena miehenä Ville Mäntymaa, joka omaa isokokoiseksi puolustajaksi yllättävän hyvän liikkeen. Mäntymaa tuo toivottavasti parannusta myös maalineduspelaamiseen. Seinäjoelta lähtöisin oleva puolustaja on tosin pelannut todelliset nappikaudet vain Jyväskylässä Risto Dufvan valmennuksessa. Nähtäväksi jää miten Mäntymaa onnistuu Oulussa ja Aravirran ohjauksessa.
Tre kronorin riveissäkin esiintyneen Oscar Eklundin kehitysaskeleet kauden mittaan voivat olla askelten sijaan harppauksia. Nuori ruotsalainen on Lehtosen tapaan hyödyksi molemmissa päissä kenttää. Viime kaudella liian suureen rooliin joutuneelle Ilkka Mikkolallekin on nyt tarjolla sopivammat saappaat pakiston ollessa laadullisesti leveämpi. Kapteeni Mikkolan takana tulee Jan Snopek, jonka paikka löytynee kolmosparista. Snopek on varma ja kokenut peruspakki, joka suorittaa tasaisesti illasta toiseen.
Puolustuksen viimeisestä paikasta käydään kamppailu Atte Ohtamaan ja Juho Jokisen välillä. Juho Jokinen oli loukkaantuneena melkein koko viime kauden, eikä Jokista ole nähty Kärppäpaidassa vielä tälläkään kaudella. Todennäköistä onkin, että Jokinen aloittaa kautensa Kiekko-Laserin riveissä.
Reservistä löytyy tarvittaessa European Trophy -peleissä vastuuta saaneet Nico Lehto sekä Ville Pokka. Kärppien puolustus on kaiken kaikkiaan varsin hyvällä mallilla.
Uusvanhoja senttereitä
Kärpät menetti viime kauden jälkeen neljä parasta pistemiestään. Tilalle saatiin SM-liigan pudotuspelien pistepörssin voittanut Juha-Pekka Haataja, Extraliigasta ulkomaille ensimmäistä kertaa urallaan suunnannut Michal Vondrka sekä sentteriosastolle vuoden Ruotsissa vuokralla ollut Pekka Saarenheimo. Odotetuin vahvistus tuli kuitenkin sairastuvalta, kun yli vuoden sivussa ollut seuraikoni Jari Viuhkola teki paluun kaukaloon.
Sentteriosastolla Kärpillä on kaksi kovaa kärkimiestä sekä paljon jossiteltavaa. Jari Viuhkola on kunnossa ollessaan huikea syöttökone, jonka peliäly on omaa luokkaansa. Harjoituskausi lupaa hyvää, syöttelihän Viuhkola toisessa ottelussaan jo puolet joukkueen maaleista. Kuitenkin pitkä pelaamattomuus näkyy varmasti etenkin syksyllä. Viuhkolan yllä leijuu myös aina pieni kysymysmerkki hänen todellisesta kunnostaan.
Osan viime kautta Kärpissä piste per peli keskiarvolla pelannut Ivan Huml on vahva haastaja ykkössentterin paikalle, varsinkin jos Viuhkolan selkä ei kaikista vakuutteluista huolimatta ole kuitenkaan 100% kunnossa. Huml on isokokoinen, käsistään taitava pelaaja, joka vaikuttaa olevan parhaimmillaan saadessaan pelata maamiehensä kanssa.
Kahden kärkimiehen jälkeen tulee oletusarvoisesti Pekka Saarenheimo, jonka nykyvire on kuitenkin todella suuri kysymysmerkki. Pari kautta varjojen mailla vaeltaneella Saarenheimolla on potentiaalia sylkeä pisteitä illasta toiseen, mutta nähtäväksi jää löytääkö parivaljakko Saarenheimo-Haataja enää yhteistä säveltä. Harjoituskauden perusteella tuo sävel on vielä pahasti epävireinen.
Sen sijaan Joonas Kemppainen on pelannut hyvän harjoituskauden. Puolustava sentteri on tuplannut koko viime kauden maalimääränsä seitsemässä European Trophy pelissä. Ellei Saarenheimo onnistu, ajaa Kemppainen kauden mittaan ohi nousten kolmossentterin paikalle.
Laidoilla oululaista osaamista
Vasemman laidan ykkösmies Michal Vondrka on hankittu Ouluun tekemään maaleja. Suoraviivaisesti ja korkealla työmoraalilla pelaavaa kokenutta Vondrkaa voi hyvällä syyllä kutsua epätyypilliseksi tsekkipelaajaksi, jolta hyvän European Trophyn jälkeen on lupa odottaa kovaa tulosta myös liigassa. Toisena nokkimisjärjestyksessä on nuori Joonas Donskoi, jolla on kaikki eväät lopulliseen läpimurtoon. Liukasliikkeinen ja taitava hyökkääjä saattaa nousta kauden mittaan jopa haastamaan Vondrkan tämän tontin ykkösmiehen paikasta. Suorasanainen Donskoi otti jo viime kaudella roolia myös kaukalon ulkopuolella avaamalla sanallisen arkkunsa tarvittaessa. Nähtäväksi jää, jatkuuko samanlainen roolin ottaminen myös tällä kaudella.
Kahden selkeän kärkimiehen takana tulee yhtä selkeästi aina sata lasissa pelaava Kimmo Koskenkorva, joka suoritti viime kaudella jopa odotuksia paremmin. Viimeinen paikka menee uransa kanssa paikallaan polkevalle Mikko Alikoskelle.
Oikeaa laitaa hallitsee paluun kasvattajaseuraansa tekevä Juha-Pekka Haataja. IFK-fanien keskuudessa myös raatajaksi kutsuttu hyvän laukauksen omaava kärppäkasvatti sopii erittäin hyvin joukkueen uuteen työteliäämpään ilmeeseen. Haatajan kovin haastaja on huikean harjoituskauden pelannut Miikka Salomäki, jossa on aineksia jopa kauden sensaatioksi. Salomäki on nuoresta iästään huolimatta vahva ja röyhkeä pelaaja, joka ei ujostele mitään eikä ketään. Tämä yhdistettynä maalintekotaitoon tekee Salomäestä todella vaarallisen pelaajan.
Kolmatta paikkaa miehittää oikeassa laidassa Julius Junttila, jonka lähtönopeutta moni pakki tulee ihmettelemään tällä kaudella. Junttilalla on kaikki edellytykset pelata loistava kausi ja nostaa itsensä suuren yleisön tietouteen. Viimeinen paikka jää rymyluiselle Juho Keräselle, joka kunnostautui viime kaudella alivoimamaalien viimeistelijänä.
Hyökkääjistä reserviin jää muun muassa Ville-Matti Koponen, Tomi Körkkö ja Joonas Komulainen. Näistä lähimpänä pelipaikkaa lienee hyvän harjoituskauden pelannut Joonas Komulainen. Sekä Komulainen että Koponen pystyvät pelaamaan tarvittaessa myös keskellä.
