Mikään ihme ei ole, että tämän kaksikon kohtaamisissa sattuu ja tapahtuu. Tuoreessa muistissa on vielä kevään 1999 finaalisarja. Tuo sarja, jota muistellaan viimeisenä finaalisarjana, jossa oli ihan oikeasti tunnetta mukana. Kentällä tapahtui asioita, jotka nostattivat monien niskavillat pystyyn. Eikä vähiten valmentajien.
Noista ajoista on menty eteenpäin. Tai itse asiassa, monien mielestä taaksepäin. Tuo ottelusarja herätti liigan päättäjät, jotka lähtivät karsimaan väkivaltaa kiekkokaukaloista. Sanktiot olivat kovat, penalttia napsahti herkästi. Ei kuitenkaan huomattu, että samalla kaukalosta katosi tunne. Tulokset ovat jokaisen nähtävillä: lajista katosi sen syvin olemus ja sen mukana katsomosta moni entinen jääkiekon suurkuluttaja.
Vanhat, jo kaappiin kätketyt, luurangot nousivat kuitenkin pintaan sunnuntaina, kun vanhat kiistakumppanit ottivat yhteen. Moni oli toki tätä jo odottanut. Tapa, jolla pudotuspeleihin lähdettiin asetelmia hakemaan, ei kuitenkaan miellytä ketään.
Kurinpidostako ratkaisu?
Sanasota sai alkunsa TPS:n Mikko Elorannan taklauksesta. Jo ennen tuota oli aistittavissa joukkueiden lämpeäminen, jonka tuo episodi lopullisesti räjäytti. Kukaan ei varmaankaan usko, että Elorannan tarkoituksena oli vahingoittaa Toni Söderholmia. Tai että teko olisi ollut tahallinen. Se ei kuitenkaan poista sitä, etteikö taklaus olisi ollut ruma. Itse asiassa rumin tällä kaudella liigassa nähty.
Paljon paremmin ei tilannetta hoitanut IFK:kaan. Rapakon takana kannuksensa hakenut gooni Roman Vopat veti omat johtopäätöksensä ja hyppäsi ylimääräisenä miehenä kentälle. Teko, jota maailman kovimmassa kiekkosarjassa pidetään kaikkein raukkamaisimpana temppuna. Lopulta Vopat ei tehnyt asialle yhtään mitään, säälittävää räkytystä lukuun ottamatta. Voittajana tilanteessa oli tuomari Hannu Henriksson, jolla oli pokkaa antaa asianmukaiset rangaistukset.
Mutta kuka tästä jakaa lopullisen tuomion? No tietysti SM-liigan kurinpitäjä Jarmo Muukkonen, entinen liigapelaaja. Mies, joka on saanut kauden aikana koko kansan luottamuksen johdonmukaisilla päätöksillään. Sanomattakin on selvää, että Muukkonen on uransa kovimmassa paikassa. Nyt hänen kanttinsa testataan toden teolla.
Viime kaudelta on käytettävissä case Tuomo Ruutu. Se tammikuinen paikallispeli, josta Toni Sihvoselle räpsähti kymmenen ottelun pelikielto. Tuolloin Ruudun kausi päättyi, nyt Söderholm selvisi säikähdyksellä. Teko oli lähes täysin identtinen. Ensimmäistä kertaa on edessä tilanne, jossa voimme verrata sitä, kuinka paljon teon seuraus vaikuttaa kurinpitopäätöksessä.
Toisena mietinnän aiheena onkin sitten tapaus Vopat. Siitä ei ennakkotapausta mieleen muistukaan. NHL:ssä samanlaisesta tempusta saa kymmenen ottelun pelikiellon. Kurinpitäjä on kovan paikan edessä: tehdäkö tästä ennakkotapaus?
Jälkilöylyt
Ei kai joku erehtynyt luulemaan, että tapaus oli tällä selvä? Ei todellakaan. Sanasota voimistui vasta taiston tauottua. Lehdistötilaisuus meni vielä hyvin, mutta tunteet kuohahtivat uudestaan. Seuraavana päivänä kurinpitäjä Muukkonen tiedotti antaneensa Antti Hulkkoselle yhden ottelun pelikiellon taklauksesta, jonka seurauksena Pasi Saarinen sai aivotärähdyksen.
Sen TPS olisi varmasti kestänyt, että raportin kurinpitäjälle olisi tehnyt otteluvalvoja. Mutta kun tietoon tuli, että pelikieltoon johtanut videonauha on tutkittu IFK:n pyynnöstä, nosti se Jukka Koivun verenpaineen korkealle. Tänään ilmestyneessä IS Veikkaajassa Koivu haukkuu Hannu Aravirran itkijäksi. Aravirta sivuuttaa syytökset jokakeväisinä tunteenpurkauksina.
Kuka tästä kaikesta sitten hyötyy? Oikea vastaus on totta kai jääkiekkoa seuraava kansa. SM-liigaa on syytetty hajuttomaksi, mauttomaksi ja värittömäksi. Yhden tv-pelin jälkeen arvostelu on ainakin hetkeksi aikaa laantunut. Kansa on huomannut, että pelissä on edelleen tallella ne samat perinteiset elementit. Ne pitää vaan kaivaa esille. Tunne ei olekaan kuollut. Vaikka tapa, jolla se tuli esille, ei kansaa miellytäkään, voimme olla tyytyväisiä, että se kuitenkin tuli esille.
Vanhan sanonnan mukaan huono kenraali merkitsee hyvää ensi-iltaa. Toivottavasti tämä pitää myös tällä kertaa paikkaansa. Mikäli nämä joukkueet kohtaavat pudotuspeleissä, tulee ottelusarjasta varmasti kuuma. Ai niin, se tunne. Sitä lisää. Yleisö löytää takuulla tiensä lippuluukuille.
Ennen sitä, näillä mennään – ainakin toistaiseksi.
