Mielipide

Tappara pyrkii ilon kautta voittoon

LIIGA / Kolumni
Tosi-TV-sarjasta tuttu slogan kelpaa SM-liigakauteen 2007-2008 valmistautuvalle Tapparallekin. Nuoren joukkueen yksi aseista on pelihuumori.

Näköradiossa pyörineessä ohjelmasarjassa Atik Ismail valmensi nörteistä jalkapallojoukkuetta. Tunnuslauseena oli ”Ilon kautta voittoon!”

style="border-top: solid 6px #BBD2E9; border-left: solid 2px #BBD2E9; border-right: solid 2px #BBD2E9; border-bottom: solid 2px #BBD2E9; padding: 3px;">Lisää

Mestarimies tuli Tapparaan
href="http://www.jatkoaika.com/smliiga.php?joukkue=Tappara&sivu=kolumnit&id=6488">[lue lisää]



Puskista Tapparan luukulle
href="http://www.jatkoaika.com/smliiga.php?joukkue=Tappara&sivu=kolumnit&id=6503">[lue lisää]

Sama tunnus kelpaa Tapparallekin, kun Rauli Urama yrittää johdattaa uudistuneen joukkonsa kohti pudotuspelejä. Tässä kohtaa oppilaana on tukku nuoria pelaajia sekä pelaajia, jotka eivät ole vastuulliseen rooliin tottuneet.

Kun katsoo Tapparan lähteiden pelaajien listaa, huomaa että aukko on suuri. Kontiolaa, Mäntylää, Lainetta, Öhmania jne. on vaikea paikata liki seuran kuin seuran. Siitä huolimatta kirvesrinnat tekivät siirtomarkkinoilta hyviä kaappauksia, kuten lopullista läpimurtoaan hakevan Anssi Salmelan.

Maalivahdeista Tapparan todellinen ongelma

Tapparan ehkä suurin ongelma on maalinsuulla. Ja tämä ongelma ei välttämättä ole negatiivinen. Kolmen maalivahdin pyörittämisessä on kuitenkin omat ongelmansa.

Helpoin tilanne on nuoren Harri Säterin kohdalla. Säteri on esittänyt harjoitusotteluissa erittäin lupaavia otteita, ja olisi jossain muussa tilanteessa jo varmuudella liigajoukkueen maalivahti. Tässä kohtaa ei vielä näin ole, ja vasta 17-vuotias torjuja viettänee kautensa A-nuorten maalinsuulla.

Kokonaan oma lukunsa on kaksikko Mika Lehto-Tommi Nikkilä. Vuosikaudet Tapparan ykkösvahtina torjunut Lehto joutui viime kaudella outoon rooliin, kun Tommi Nikkilä tuli ja ohitti hänet ykkösvahtina.

Harjoituspeleissä molemmat ovat esittäneet vaihtelevia otteita, mutta viime kauden näyttöjen perusteella Nikkilä lienee ykkönen, kun kausi alkaa.

Puolustuksessa kiekollista taitoa

Tappara menetti viime kauden jälkeen kaksi kiekollisesti taitavaa puolustajaa, kun Tuukka Mäntylä ja Dale Clarke pakkasivat laukkunsa ja suunnistivat muihin maisemiin.

Tilalle porkkanapöksyt marssittivat Anssi Salmelan ja AHL:ssä viime keväänä mestaruuden voittaneen Andre Benoitin. Harjoitusotteluiden osalta voidaan todeta, että nämä hankinnat eivät ainakaan menneet hukkaan.

Benoit ja Salmela muodostavat yhdessä viime kaudelta jatkavat Teemu Aallon kanssa peräpään kiekollisen kärkitrion. Kun siihen lisää kokeneen peruspuolustaja Janne Grönvallin, samaa osastoa vahvistavat Jussi Halme ja Atte Pentikäinen sekä nuoret Harri Ilvonen ja Miko Malkamäki, voidaan sanoa, että kirvesrintojen peräpää on hyvin paketissa.

Viime kaudelta tuttu ongelma

Tapparan hyökkäyksessä oli jo viime kaudella puute selvästä maalintekijälaiturista. Koko kauden ajan tehot jakaantuivat tasaisesti eri kenttien välille, mutta mitään selvää kärkeä nimenomaan maalinteon osalta ei löytynyt.

Tällekään vuodelle toimitusjohtaja Mikko Leinonen ei ole hankkinut joukkueeseensa sitä ”sniperia”. Tamperelaisjoukkueessa luotetaan siihen, että maaleja syntyy tasaisen tappavaan tahtiin.

Petri Kontiolaa lienee vaikea korvata, vaikka Jokereista tullut nuori Jori Lehterä on esittänyt hyviä otteita. Kiekollisesti äärimmäisen taitava ja luova Lehterä ei kuitenkaan ole pelannut yhtään kokonaista liigakautta, joten hänen suoritusvarmuutensa on vielä tässä kohtaa kysymysmerkki.

Toinen pirteästi harjoituspeleissä esiintynyt nuori hyökkääjä on Jonas Enlund, joka tällä kaudella saanee lopullisen mahdollisuuden vakiinnuttaa paikkansa liigajoukkueessa heti alusta asti. Yhteispeli Lehterän kanssa on toiminut mallikkaasti.

Hyökkäyksen ainoa uusi ulkomaalainen on pienikokoinen hyökkääjä Steve Saviano, joka harjoituspeleissä on vielä pysynyt hyvin kamppailuissa mukana. Kokonaan toinen kysymys on sitten, miten miehen käy, kun aletaan pelata sarjapisteitä.

Juniorivuosinaan viimeksi kirvesrintoja edustanut Timo Koskela tekee paluun kasvattajaseuraansa. Koskela nousi aikuisten tasolla pistemieheksi Tanskassa ja onnistui viime kaudella sarjajumbo-KalPassa erinomaisesti. Nyt kuviot ja paineet ovat aivan toista luokkaa.

Kolmas kotimainen hyökkääjävahvistus on JYPistä tullut jokerilähtöinen Arsi Piispanen. Piispasesta odotettiin nuorempana paljon, mutta nyt 22-vuotias nuorukainen ei niitä lupauksia ole pystynyt lunastamaan. Isokokoinen, mutta auttamattoman heiveröinen sentteri on myös vaikeuksissa liikkeensä kanssa.

Lokakuussa näkemiin!

Lokakuun puolivälissä päättyy keskushyökkääjä Quinn Hancockin kaksi kautta kestänyt ura Tapparassa. Mies suunnistaa Elitserienin Södertäljeen ns. kuuden kuukauden artistisopimuksella.

Sama on tilanne myös kahdeksi kuukaudeksi piipahtavalla Nicholas Angellilla, joka suunnistaa samaan aikaan Brynäsiin. Molemmat ehtivät pelata Tappassa noin kymmenkunta ottelua.

Hancockin taidot kaikki tuntevat ja ensimmäisessä Hakametsässä pelaamassaan harjoitusottelussa myös Angell esitti varsin lupaavia otteita.

Kysymys kuuluukin, miten näiden miesten lähtö vaikuttaa joukkueeseen lokakuussa? Jos molemmat pelaavat alle odotusten, nousee kysymys kannattiko heitä ylipäätään peluuttaa ja jos molemmat ovat isoja johtajia, jää kesken kauden pelin isoja aukkoja.

Lempäälästä lisävoimia

Tappara teki elokuussa farmisopimuksen Mestikseeen nousseen Lempäälän Kisan kanssa. LeKin päävalmentajana häärii Tapparan viime kauden kehitysjohtaja ja sitä ennen seuran A-nuoria valmentanut Juha Juujärvi, joten yhteistyö on siltä osin kunnossa.

Harjoitusotteluissa Rauli Urama on käyttänyt useita LeKin pelaajia ja Tapparassa koeajalla ollut Antti Uitto päätyi pelaamaan Lempäälään.

Lähellä sijaitsevaa yhteistyöseuraa Urama pyrkii varmasti hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti. Liigan ja A-nuorten väliin putoavat pelaajat saavat Lempäälässä lisää vastuuta ja yksittäisiä otteluita Mestiksessä voi tarjota myös niille, joille minuutit liigajoukkueessa jäävät vähemmälle.

Hyökkäys on paras puolustus

Rauli Uraman Tappara oli jo viime kaudella äärimmäisen taitava ja hyökkäyspeliin panostava ryhmä. Sitä se on alkavallakin kaudella, sillä joukkueen pelitapa on edelleen hyökkäyspeliä painottava.

Vaikka Tappara on täynnä taitopelaajia, huomattavaa on se, että joukkue taistelee ahnaasti irtokiekosta, ei luovuta kaksinkamppailuissa ja koko ryhmä tekee lujasti töitä täydet kolme erää.

Tästä on kiittäminen myös Uraman luomaa kannustavaa ja vastuunottoon pyrkivää ilmapiiriä. Joukkueella on pitkät kesälomat ja myös kaukalossa vastuuta jaetaan pelaajille itselleen. Jokaisesta virheestä ei penkillä rankaista ja se kannustaa pelaajia yrittämään.

Tapparan nuori joukkue on vielä rakennusvaiheessa. Perustat on luotu, mutta vielä tänä vuonna ei ole viimeistelyvaiheessa. Suora pudotuspelipaikka on haarukassa, mutta keväällä pelit loppunevat puolivälieriin.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös