Mielipide

Tuomo Ruutu - Median messias

NHL / Kolumni
Suuren kohun ja pitkien sopimusneuvotteluiden saattelemana vihdoin elokuun lopussa Chicago Blackhawksin riveihin siirtynyt Tuomo Ruutu on nostettu tiedotusvälineissä jo lähes kauan odotetun messiaan tasolle. Aneemisen Blackhawks-ryhmän varmaksi vapahtajaksi ristitty 20-vuotias nuorukainen on kuitenkin saanut harteilleen muutakin kuin supermiehen viitan.

Tuomo Ruudun vertaukset Jeremy Roenickiin, Peter Forsbergiin, Mike Pecaan sekä moneen muuhun rutinoituneeseen NHL-taitajaan ovat täyttäneet tiedotusvälineiden palstat kesästä asti. Blackhawks-kannattajat ovat hädin tuskin pysyneet housuissaan Ruudun vihdoin liityttyä yhteen NHL:n perinteisimmistä joukkueista. Atlantin toisella puolella suuren sankarinsa menettäneet suomalaiset kiekkofanaatikot sekä erityisesti idolinsa kadottaneet HIFK-fanit ovat seuranneet jenkkilän serkkujensa esimerkkiä ja ylistäneet Ruutua taukoamatta taivaisiin asti.

Varma vapahtaja

Veljeskatraan kuopuksesta on tuleva yksi Blackhawks-historian suurimmista menestystarinoista. Vasta 20-vuotias NHL-kaukaloiden untuvikko on luistellut energisellä pelityylillään jokaisen kiekkofanaatikon sydämiin. Tulevaisuuden kapteenin C-kirjain on jo ommeltu Ruudun paidan rinnuksiin, sillä tätä kaukaloiden kuningasta ei pysäytä kukaan. Vääjäämättömän kohtalon ja totuuden voi vaikka tarvittaessa tarkistaa lehdistöstä meren kummaltakin puolelta. Kaiken jo SM-liigassa sekä muutamassa NHL:n harjoitusottelussa nähneet kiivaat kannattajat vahvistavat väkevät väittämät.

Ruutu oli jo SM-liigassa kuin taivaan lahja jääkiekolle sekä erityisesti HIFK-faneille. Sama tahti jatkuu takuuvarmasti NHL:ssä. Tilillä on jo kolmessa harjoitusottelussa uskomattomat yksi maali ja kaksi syöttöpistettä - samat tehot komistavat myös farmitason keskushyökkääjän Brett McLeanin saraketta. Ällistyttävistä tehoista huolimatta McLean ei pyöri median veikkauksissa varmana vuoden tulokkaana, mutta McLean ei olekaan kaikkien janoisten sankari: Tuomo Ruutu.

McLean saa taistella samoilla tehoilla kynsin ja hampain nelosketjun kapellimestarin paikasta samalla kun Tuomo Ruudun nimi on jo käytännössä kaiverrettu Calder Trophyn -kylkeen. Henkeäsalpaavat esitykset tiukoissa harjoitusotteluissa, joissa puolet kokoonpanojen pelaajista jatkaa kiekkouraansa farmiliigoissa, takaavat ikimuistoisen kauden - onhan Tuomo lisäksi taklannutkin ainakin kuusi kertaa niin, että NHL-kaukaloiden laidat raikuvat.

Odotetut odotukset

Median ja kannattajien uskomattomat odotukset ovat kaikessa koomisuudessaan varsin luonnollisia. Lähes koko 90-luvun jälkipuoliskon ja uuden vuosituhannen alkutaipaleen räntäsateessa rämpinyt Blackhawks on tarjonnut uskollisille kannattajilleen varsin niukasti nektaria. Tähtipelaajansa menettänyt ja riitauttanut keskinkertaisuuden jatkumoon ajautunut ja imagonsa ryvettänyt organisaatio on syöttänyt asiakkailleen lehtipihvin sijaan Saarioisten rusinatonta maksalaatikkoa lähes ikuisuuden.

Tuomo Ruudun kaltainen ennakkoluuloton ja räväkkä nuori avainhahmo on varsin ymmärrettävästi nostattanut ennakko-odotukset liian korkealle. Kiekkojännärit valtameren kumpaisellakin puolella odottavat polvensa teloneesta 20-vuotiaasta keltanokasta välittömästi globaalia supersankaria. Messiasta odotetaan yli 42 vuotta ilman Stanley Cup -mestaruutta kituneiden Blackhawks-fanien taholta, mutta
osaltaan myös lemmikkinsä menettäneiden kotimaisten kannattajien parista.

Suuria odotuksia tuskin yhtään heikensi B-luokan saippuaoopperaksi vajonneet sopimusneuvottelut, joissa roolihahmonsa pahasti ryvettäneet osapuolet nostattivat sekä itsensä että Tuomo Ruudun hetkelliseen maailmanmaineeseen. Kyseinen saippuaooppera ei jatko-osia saati uusintoja poikinut, mutta pääosaa näytellyt Ruutu pääsi teletappinäytelmästä vihdoin Pikku Kakkosen kokoonpanoon. Ja vaikka Ruutu itse ei suuresta harppauksesta lausuntojen mukaan paineita otakaan, pitävät lehdistö ja kannattajat huolen, ettei yksikään jakso jää ilman puheenaiheita jännittävästä ja kauan odotetusta draamakomediasta.

Satumaisen suuret saappaat

Suurennuslasin alla kulkeva suomalainen supermies on vilpittömistä, mutta toisiaan toistavista lausunnoista huolimatta iskenyt median ja fanien toimesta jalkaansa liian suuret saappaat. Uuden vuosituhannen Blackhawks-hahmoksi valittu Ruutu on saanut jo ilman yhtäkään todellista NHL-ottelua murskaavat paineet niskaansa. Pirteät otteet harjoitusotteluissa ovat luonnollisesti lisänneet muutaman punnuksen nuorukaisen harteille, mutta kirpeimmät löylyt kiukaalle heittää silti kaukalon ulkopuolinen väki.

Hatarissa pilvilinnoissa märkiä päiväuniaan kuolaavat kannattajat sekä lipeviä ylistysoodejaan runoilevat toimittajat saattavat joutua nostamaan leukapieliään katukivetyksestä NHL-maailman todellisuuden iskiessä Eedenin puutarhaan. Pitkä ja raskas 82 ottelun NHL-kausi on uuvuttava kokemus 20-vuotiaalle tulokkaalle, vaikka pelurin kyvyt kattaisivatkin sekä Peter Forsbergin, Jeremy Roenickin ja Mike Pecan taidot että Teräsmiehen, Batmanin ja Kissanaisen supervoimat.

Energisen ja taklaavan pelityylin ylläpitäminen lokakuusta huhtikuuhun on polvensa rikkoneelle kiekkoilijalle tuskainen tehtävä. Aikaisemmat kokemukset kotoisesta kiekkoliigasta ja tutut niksit takapihan jäiltä eivät välttämättä tehoakaan kun vastassa on seitsemän kuukauden ajan maailman kovimmat pelurit. Juhamattiylijunniloiden ja pasinielikäisten tähdittämän SM-liigan maakuntamatkat ja luokkaretket ovat yksinkertaisesti eri asia kuin NHL:n monien tuhansien kilometrien reissut ja pitkät vieraspelikiertueet.

Kuplassa kituva kuningas

Kiistämättömästä potentiaalista huolimatta valtaisa kohu ja suuret odotukset Tuomo Ruudun ympärillä saattavat haavoittaa niin nuorukaista itseään kuin kyltymättömien kannattajien koplaakin kohukuplan poksahtaessa. Vaikka uskaliaimpien sanaseppojen mukaan Ruudun paita voitaisiin kuuluisan Jokerit-perinteen mukaisesti jo kaiketi hilata hallin kattoon, jolloin United Centerin tukihirsillä roikkuvat legendaariset numerot 1, 9, 18, 21 ja 35 saisivat median ja fanien ylistyksen arvoisen toverin, kykenee vain hyvin harva erikoistapaus kääntämään koko organisaation suunnan.

Tuomo Ruutu voi toki kehittyä välittömästi Blackhawks-kokoonpanon ja koko NHL:n profiilihahmoksi. Toisaalta hän voi myös takerrella pitkän ja raskaan kauden aikana näkyvästi turhauttaen sekä itsensä että kannattajat. Nuorennusleikkauksen kokenut Blackhawks-ryhmä tarvitseekin Ruudun ohella ennen kaikkea aikaa, jotta kasvukivuista kärsivät pojankoltiaiset saattavat tulevaisuudessa kehittyä edes välttäviksi pelimanneiksi.

Tuomo Ruudun tulokaskaudelta ei kaivatakaan ällistyttäviä tehopisteitä ja takuuvarmoja minuutteja ykkösketjussa. Tärkeämpää on tuoda koko joukkueen voimin vanha ja energinen Blackhawks-identiteetti takaisin Windy Cityn kerran niin ylpeille lehtereille ja sytyttää liian usein nähty aneeminen ryhmä taistoon ilta toisensa jälkeen. Onnistuakseen lupaavinkin messias tarvitsee poikkeuksetta erittäin vahvoja opetuslapsia ympärilleen - jopa mediankin siunaama messias.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös