Jääkiekon SM-liiga Oy:n ja Suomen Jääkiekkoilijat ry:n välinen yleissopimus raukeaa huhtikuun 30. päivä. Nykyinen sopimus solmittiin vuonna 2015. Kesto oli 3+2 vuotta, joten yhteiselon nuotteja tarkastettiin viimeksi kaksi vuotta sitten.
Neuvottelut uudesta sopimuksesta on Jatkoajan tietojen mukaan aloitettu. Neuvottelujen yhdeksi merkittävimmistä seikoista odotetaan muodostuvan raamit, joilla yksittäinen pelaaja voi solmia sopimuksia henkilökohtaisten yhteistyökumppanien kanssa. Käytännössä se tarkoittaa rahan ansaitsemista kaupallisilla markkinointiyhteistöillä seuran maksaman kuukausipalkan ohessa. Nimenomaan some on asiassa keskiössä, sillä siitä on muodostunut maailman huippu-urheilijoille luonnollinen väylä hyödyntää tunnettuuttaan ja imagoaan ansaintamielessä. Tapa on tuttu yksilöurheilusta.
Jääkiekkoilijat eroavat yksilöurheilijoista tässä siten, että ammattijääkiekkoilija on kokopäiväisessä työsuhteessa edustamaansa seuraan. Työsuhde sitouttaa pelaajan työnantajansa yhteistyökumppaneihin. Henkilökohtaiset mainos-, markkinointi- ja yhteistyösopimukset ovat Liiga-pelaajilta kiellettyjä ilman työnantajan lupaa. Myös esimerkiksi joukkueensa edustusasussa otetun valokuvan käyttämiseen pelaaja tarvitsee työnantajan luvan. Nuo asiat on kirjattu Liigan standardipelaajasopimukseen eli sopimuspohjaan, jota sarjan pelaajasopimuksissa käytetään. Standardipelaajasopimus on osa Liigan ja Pelaajayhdistyksen yleissopimusta.
Nyt pelaajien tavoitteena on muuttaa tuota, jotta he voisivat hyödyntää suosiotaan esimerkiksi juuri somessa kaupallisilla yhteistöillä, kuten influensserit tekevät. Influensseri tarkoittaa mielipidevaikuttajaa, jonka huomioarvo, vaikuttavuus ja tavoittavuus rakentuvat aktiivisuudelle sosiaalisessa mediassa.
Liigan sekä seurojen kannalta ongelmana on kontrollin väheneminen ja esimerkiksi mahdolliset päällekkäisyysongelmat. Seuralla voisi olla yhteistyösopimus vaikkapa panimon kanssa, ja samalla seuran pelaaja markkinoisikin sometilillään kilpailevan panimon urheilujuomaa. Moinen olisi luonnollisesti seuraa sponsoroivalle panimolle ongelma. Jatkoajan tietojen mukaan Liigan ja Pelaajayhdistyksen neuvotteluissa ei kuitenkaan ole tässä kyse vain erimielisyydestä, vaan myös molempia tahoja hyödyttävien uusien varainhankintakeinojen löytämisestä.
Edellisten yleissopimusneuvottelujen kipupisteet vuonna 2015 liittyivät mahdollisiin pelipäiviin ja omatoimiseen kesäharjoitteluun. Jos seuraava yleissopimus antaa uusia mahdollisuuksia siihen, miten huippujääkiekkoilija voi Suomessa kaupallistaa kuuluisuutensa ja maineensa, se saattaa muuttaa muun muassa sitä, millaisilla tavoilla ja aktiivisuudella jääkiekoilijat käyttävät Suomessa somea tai näkyvät perinteisemmässäkin mainonnassa.
Nykyinen yleissopimuskausi päättyy siis huhtikuuhun. Yleissopimukseton tila tarkoittaisi periaatteessa villejä pestuu- ja työsopimusmarkkinoita.
Liigan ja Pelaajayhdistyksen välit eivät ole tällä hetkellä erityisen autuaat. Pelaajayhdistys suivaantui Liigan hallituksen yhdistykseltä kysymättä joulukuun puolivälissä laatimista tuoreista kurinpitolinjauksista. Keskeisin linjaus oli, että kaikista päähän kohdistuneiksi katsotuista teoista langetetaan minimissään viiden ottelun pelkielto. Pelaajayhdistystä korpeaa asiassa eritoten se, ettei sille annettu mahdollisuutta vaikuttaa yllätyslinjaukseen.
