Nolan oli aikoinaan yksi NHL:n arvostetuimmista nuorista valmentajista ja hän voitti kertaalleen jopa Jack Adams -palkinnonkin sarjan parhaana valmentajana. Viimeiseksi jääneellä kaudellaan 1996-97 Nolan päätyi pahoihin riitoihin Sabresin tomitusjohtajan John Mucklerin sekä huippuvahti Dominik Hasekin kanssa. Kauden jälkeen seura tarjosi Nolanille heikkoa yksivuotista sopimusta, jonka Nolan koki loukkaukseksi hänen valmentajantaitojaan kohtaan.
Tämän jälkeen Nolan on ollut ehdolla usean joukkueen valmentajan tontille, mutta aina tilalle on valittu muita miehiä paljon heikommilla ansioilla. Vaikka kukaan ei olekaan sitä myöntänyt julkisesti, niin tosiasiassa Nolan päätyi Buffalo-kautensa jälkeen mustalle listalle. Mikään NHL-joukkue ei suostu Nolania palkkaamaan, vaikka mies olisi varmasti yksi liigan parhaista valmentajista. Selitykset Nolanin sivuuttamiseen ovat olleet mitä mielikuvituksellisempia. Viimeisin tapaus oli New York Islandersin valmentajan valinta. Jälleen Nolan oli vahvasti ehdolla tontille ja joissain piireissä valintaa pidettiin jo lähes selvänä. GM Mike Milbury päätyi kuitenkin valitsemaan Bostonin kakkoskoutsin Peter Lavioletten, koska "Nolan ei ole ollut tekemisissä NHL-kiekkoilijoiden kanssa pitkään aikaan, meillä ei ole varaa ottaa riskiä".
Kuultuaan tulleensa ohitetuksi jälleen yhdessä valinnassa Nolan oli erittäin vihainen, loukkaantunut ja pettynyt. Nolan luuli Islandersin olevan hänelle täydellinen tilaisuus ja hän oli lähellä jo vaipua epätoivoon. Nolan totesi myös, että tämä saattoi olla se viimeinen pisara eikä puhunut tulevaisuudestaan valmentajana kovin optimistisesti. Nolanin entinen valmennettava Pat LaFontaine oli myös ihmeissään siitä kuinka vuoden valmentajaksi valittu koutsi ei tunnu saavan millään töitä. Ensi kaudeksi vapaana on enää ainoastaan Anaheimin valmentajan tontti, mutta Nolan ei kuulu Ducks-johdon harkintalistalle.
