Samaa mieltä vai eri mieltä? Viikon kuumia NHL-väitteitä käydään taas läpi Jatkoajan NHL-toimituksessa, jonka jäsenistä Teemu Utriainen ja Antti Wennström karkaavat aiheineen vähän myös 4 Nations -turnauksen puolelle.
Pittsburgh Penguins nousee pudotuspelijoukkueeksi
Teemu Utriainen: Kyllä. Pingviinit alkavat löytämään peliään, ja ennen kaikkea puolustuspeli näyttää kauden ensimmäisiä kuukausia paremmalta. Tulokaspuolustaja Owen Pickering tuntuu sopivan seuralegenda Kris Letangin viereen hyvin, ja tämän ansiosta esimerkiksi Matt Grzelcyk ja Ryan Graves voivat pelata heille nykytasollaan paremmin sopivissa pienemmän vastuun rooleissa. Marcus Petterssonin ja Erik Karlssonin ruotsalaisduo on ollut viime aikoina erinomainen.
Hyökkäyspäässä Sidney Crosby ja Jevgeni Malkin ovat edelleen taitotasoiltaan päteviä kärkiketjujen keskushyökkääjiä, ja heidän ympärilleen saadaan rakennettua tehokkaat hyökkäystriot. Nashville Predatorsista saatu Philip Tomasino vaikuttaisi olevan mainio vahvistus, ja hänen aikaisemmin hetkittäin näyttämät välähdyksenomaiset lupaukset paremmasta tuntuvat vihdoin realisoituvan. Pohjaketjuihin riittää materiaalia, ja edes yksittäiset loukkaantumiset eivät romahduta korttitaloa.
Maalilla Tristan Jarry pystyy torjumaan voittoja ja tuntuu löytäneen itseluottamuksensa, ainakin osittain. Penguinsilla on niin paljon hyökkäysvoimaa, ettei voittoihin väkisin tarvita Vezina-tason torjuntatyöskentelyä. Jarrykin saattaa riittää.
Veikkaan Penguinsin olevan pitkästä aikaa mukana taistelemassa pudotuspeleissä, mahdollisesti viimeistä kertaa nykyisillä ydinpelaajilla. Kukapa olisi vielä kuukausi takaperin osannut tällaista ennustaa.
Antti Wennström: Ei se kyllä pääse. Todennäköisyydet ovat heitä vastaan, lähinnä kun peli ei kokonaisuutena kuitenkaan vielä ole numeroiden valossa erinomaista. Ihan ok tai ok ei riitä! Sinne tarvittaisiin Jarryn totaalikuumeminen ja huomattavasti vakuuttavampia pisteputkia.
Minun on tietysti helppo huudella asiasta nyt, kun todennäköisyydet ovat puolellani. Siksi myönnyn kyllä sinun perusteisiisi siltä osin, että nykyisessä Itäisen konferenssin kilpailussa Villi kortti -paikkojen saavuttaminen ei ole ihan mahdottoman vaikeaa. Senators ja Flyers muodostavatkin omaan makuuni kilpailukykyisimmän kaksikon Penguinsille noista paikoista. Uskon myös, että Rangersissa heilautetaan luutaa kunnolla, ja pelit paranevat riittävästi, mutta nythän siellä pelataan kammokiekkoa.
Kirjoitushetkellä Bruins on divarinsa kolmosena. Se tulee rymisemään sieltä alaspäin, ja Lightning ottamaan kolmospaikan takaisin. Täten Villi kortti -paikoille riittää tunkua ylhäältä ja alhaalta.
Mikko Rantasen ja Artturi Lehkosen Colorado Avalanche ei pääse pudotuspeleihin
Wennström: Näin on. Nyt on vaarassa käydä kylmät. Todennäköisyydet ovat edelleen joukkueen puolella, mutta enpä tahtoisi olla nyt GM Chris MacFarlandin housuissa.
Maalivahtipaletti on melkoinen sekamelska. Joukkue on kärkensä varassa. Useampi joukkue pudotuspeliviivan tuntumassa pistää mukavasti hanttiin. Ehkäpä näemme vielä jonkun paniikkikaupan lisää? Tai, heidän omasta mielestään kylmänviileän siirron...nyt joukkue ottaa kenties pienen nousun, mutta 4 Nations -turnaus tulee pahimpaan rakoon ja sekoittaa hyvän vireen. Sitten taas pompotellaan.
On minun se myönnettävät, että kilpailu noista pudotuspelipaikoista ei vain ole yhtä verinen lännessä kuin idässä. Mutta pidetään peukut ylhäällä, että mahdollisimman moni joukkue pistää vielä pitkän aikaan tosissaan pökköä pesään, ja saamme jännitellä loppumetreille asti. "OUT!"
Utriainen: Kyllähän Avalanche tulee pudotuspeleihin selviämään jo pelkästään kärkipelaajiensa tehoilla, mutta kovinkaan kummoista menestymistä on aivan turha odottaa. Kotietu on jo menetetty ja pahimmat kilpailijat ovat pelaajiston laajuudellaan edellä.
Joukkueen toimitusjohtaja Chris MacFarland tiedostaa tämän ja tekee hätäpäissään kyseenalaisia pelaajakauppoja terrorisoiden samalla tulevien kausien menestymismahdollisuuksia. Justus Annusen kauppaaminen Nashville Predatorsiin oli kaikin puolin käsittämätön, mutta mitä todennäköisimmin myös MacKenzie Blackwoodin San Jose Sharksista joukkueen uudeksi luottovahdiksi tuonutta kauppaa tullaan vielä katumaan.
Blackwood ei ole juurikaan vastakkaiseen suuntaan liikkunutta Aleksandr Georgijevia parempi. Sharks sai venäläismaalivahdin lisäksi kakkoskierroksen varausvuoron sekä hyökkäyspään taiturin Nikolai Kovalenkon, josta tulee olemaan hailaumalle vielä paljon iloa. Arvio pelaajakaupasta muuttuu radikaalisti, jos Blackwood tosiaan tuo vakautta Avalanchen maalivahtipeliin. Itse en vielä tässä vaiheessa vajaa kolmekymppisen isokokoisen Thunder Bayn kasvatin loistavuuteen menestystä toden teolla hakevan joukkueen maalilla jaksa uskoa.
Joukkue, jonka kannattaa lähteä myyntihommiin
Utriainen: Olisin ollut täysin valmis heittämään tähän St. Louis Bluesin, mutta he ilmeisesti vieläkin leikkivät olevansa kilpailukykyinen tiimi ja ovat ennemminkin ostohousut jalassa. Nostetaanpas sitä vastoin tikunnokkaan New York Islanders, jonka hikipäissään taisteleminen pudotuspelipaikasta ainoastaan viivyttää vääjäämättömästi edessä olevaa nuorennusleikkausta.
Hieman yllättäenkin Four Nations Faceoff-maajoukkueturnaukseen Yhdysvaltain joukkueeseen valittu Brock Nelson olisi kovaa valuuttaa useammassa mestaruutta tavoittelevassa joukkueessa. Islandersin toimitusjohtajalta Lou Lamoriellolta olisi käsittämätön veto jättää sopimuksensa viimeistä kautta pelaava monipuolisuusihme myymättä.
Myös uransa parasta kautta pelaava veteraanimaalitykki Kyle Palmieri purjehtii kesällä 2025 jonnekin muualle ilmaiseksi, ellei hänen markkina-arvoaan sitä ennen hyödynnetä. Jos vastine olisi kohdallaan, niin Lamoriellon kannattaisi ehdottomasti tarttua mahdollisuuteen kannattajien itkusta välittämättä.
Wennström: Rangersin täytyy tehdä pientä skarppausliikettä myös pelaajarintamalla, eikä missään nimessä jättää sitä tähän. Koska käsittelit asiaa laajemmin kolumnissasi, otan tähän muistutuksena Calgary Flamesin.
Ei ole pakko lähteä tyhjennysmyyntiin, jos ei tahdo. Mutta mitä pidempään joukkue tuolla nyt sitkuttelee, sitä heikommasta paikasta se taas keväällä varaa. Nuoren taidon rinnalle pitäisi vihdoin saada taas todellista kärkitaitoa johtamaan koko pakkaa. Flamesin pitäisi olla arvontajoukkue eikä pudotuspeleistä kamppaileva joukkue.
Tervehdin ilolla huhuja hankkia Kaapo Kakko.
Olisin sanonut tässä kohdassa Boston Bruins, mutta se seura on viime kesän hankinnoillaan niin totaalisen solmussa palkkakaton kanssa, että antaa olla.
Cam Fowler oli täysin turha hankinta St.Louis Bluesilta
Wennström: Ei. Ei lähdetä tuomitsemaan vielä! Kamalalta näyttävät Fowlerin edistyneet tilastot, mutta ne on tehty parannettavaksi. Bluesissa todennäköisesti Fowleria maltetaan peluuttaa pienemmillä minuuttimäärillä, ja saada hänen syöttöpelinsä vahvuudet esiin. Kauppahan oli hankintahinnaltaan ihan ilmainen.
Utriainen: Ehdottomasti kyllä. En ymmärrä logiikkaa taustalla ollenkaan. Joukkueessa on jo valmiiksi veteraanipakkeja enemmän kuin tarpeeksi ja ennemminkin nuoremmille puolustajille näyttöpaikkojen tarjoaminen on ollut se ongelma. Bluesista on tulossa vanhojen käppäpakkien kaatopaikka, jonne mahdollisuutensa muualla menettäneet kehäraakit menevät kuolemaan. Eräänlainen elefanttien hautausmaa.
Fowlerista ei ole ollut enää hetkeen edes Anaheim Ducksissa minkäänlaista pelillistä hyötyä, vaan hän on ollut parempiensa tiellä ja tehnyt aktiivisesti ankkalauman pelaamisesta heikompaa. Edes hänen palkkansa ei ole erityisen pieni, toisin kuin esimerkiksi kesällä joukkueeseen hankitulla pariinkin kertaan sopimuksistaan ulosostetulla Ryan Suterilla. Palkkakatossa olevaa tilaa pitäisi käyttää hyödyllisesti aseena, kuten esimerkiksi San Jose Sharks vaikuttaisi tekevän, eikä hankkimalla joukkueeseen menneiden päivien nostalgianimiä.
Olisin muuten valmis sanomaan, että toimitusjohtaja Doug Armstrongin eläkepäivät eivät voisi alkaa yhtään aikaisemmin, mutta Philip Brobergin ja Dylan Hollowayn kaappaus Edmonton Oilersilta oli puhdasta nerokkuutta. Enemmän tuollaista, vähemmän kaiken maailman nickleddycamfowlereita.
Wennström: Pääsit Brobergilla ja Hollowayllä yhteen asiaan, joka yhdistää heitä ja Fowleria. Se halpa hankintahinta. Kun tällaisia tarjotaan, niin tarttukoot vain. Huomauttaisin myös, että ihan vielä Broberg ei ole ykkösparin minuuteille ollut valmis loistamaan. Fowler tuo siihen siirtymäaikaa.
Four Nationsin voittajasuosikki ja typerin pelaajapudotus
Utriainen: Mikä tahansa muu tulos kuin Yhdysvaltain juhlat olisivat ensi helmikuun maajoukkueturnauksessa yllätys. Jenkeillä on joukkueessaan kaikki osa-alueet huippuluokkaa, ja varsinkin maalivahtipeli on suorastaan kadehdittavan kovalla tasolla. Kilpailijajoukkueilla Kanadalla, Ruotsilla ja Suomella on kaikilla omat selkeät heikkoutensa, mutta Yhdysvalloilta ne puuttuvat.
Samasta joukkueesta löytyy myös tyhmin pelaajapudotus, joka on tietenkin Tage Thompson. Kolmemetrinen jässikkä on äärimmäisen viihdyttävä pelaaja, eikä hän ole nykyisellään ainoastaan hyökkäyspään tykki. Thompson naulitsee katsojat vastaanottimiensa ääreen ja huipputaitonsa lisäksi hänellä on äärimmäisen kova laukaus. Buffalo Sabresin menestymättömyydestä tällä kaudella ei voi Arizonan aavikoiden voimahyökkääjää syyttää, vaan hänen pelatessaan puhvelit ovat suorastaan dominoineet.
Yleisemminkin joukkueet tuntuivat valinnoissaan painottavan liikaakin varman päälle pelaamista, ja jättivät huipputaitoa pelaajavalintojensa ulkopuolelle. Kärjistäen yksi nelosketju riittää jokaiselle ja nyt kaikissa joukkueissa on liikaa lähinnä pohjaketjuihin soveltuvia pelaajia. Toisaalta loukkaantumisia tulee varmasti ja lopulliset pelaajistot voivat näyttää kovinkin erilaisilta.
Wennström: Kanadako yllätys? Utriainen paukuttelee nyt tähtilippuhenkseleitä oikein tosissaan. Kyllä minä luotan pienistä materiaalieroista ja maalivahtitasoituksesta huolimatta Kanadaan, jonka kirkkain kärki on niin mielettömän kova, ja kokonaisrunko kokeneempi, että mailaa ei puristella. Connor McDavid, Nathan MacKinnon, Cale Makar, Sidney Crosby. Sam Reinhart!
Myönnän avoimesti, että Kanadan maalivahtitilanne hieman hirvittää, sillä se häviää jopa Suomelle. Toisaalta haluan samalla palauttaa tämän turnausohjelman mieleen. On kyse niin lyhyestä turnauksesta, että sattuman merkitys säilyy suurena. Jopa Jordan Binnington voi lyödä maailman parhaat maalivahdit laudalta tällaisessa otannassa.
Evan Bouchardin pudottaminen takalinjoilta oli kyllä mammuttiluokan virhe, kun kaikki sinne valitut eivät ole pelanneet kummoisia kausia. Alex Pietrangelo, Shea Theodore tai Colton Parayko olisi saanut tehdä tilaa. Oh Canada...
