Eilisen ottelun jälkimainingeissa palattiin Kuparisaareen, missä taistelu kärkikolmikon keskinäisistä sijoituksista eli edelleen vahvasti. KooKoo pelasi omaa peliään aivan muualla, mutta kaksi Mestiksen menestyneitä joukkuetta havittelivat pistepussin lihottamista Vaasassa. Jukurit voitti kaksijakoisen ottelun eilen Mikkelissä, ja Sportilla oli erinomainen tilanne kuitata kalavelat.
Kolme kuumaa erää, mutta vain yksi maali
Ottelu olikin avauserässä aika pudotuspelimäistä vääntöä. Turhia virheitä välteltiin, kiekko pelattiin mieluusti pleksien kautta keskialueelle, tai vipattiin korkeana keskialueelle. Kiekonmenetykset vaarallisissa paikoissa jäivät siis minimiin, ja tätä kautta osittain myös maalipaikat. Vauhtia nähtiin silti riittämiin, eikä kukaan ollut kaukalossa kananmunat taskussa.
Sport aloitti erän pirteästi, mutta parin jäähyn myötä Jukurit sai vahvemmin otetta itselleen. Jäähyjen jälkeen, erän loppuminuuteilla nähtiin myöskin ottelun avausmaali. Vesa Kulmala heitti ranteella kiekon maalille siniviivalta, ja samalla Jukuri-pelaaja näytti törmänneen Sportin maalia vartioneeseen Jarno Laitiseen. Tuomarin pilli soi nopeasti, mutta maalin, ei jäähyn merkiksi. Kovasta protestoinnista huolimatta maali hyväksyttiin, ja vieraat lähtivätkin lopulta erätauolle 0-1-johdossa.
Toinen erä oli todella tunnerikasta. Maaleja erässä ei nähty, mutta maalit eivät aina ole jääkiekon suola. Tuomarit antoivat pelata todella kovaa, ja erässä paikoitellen läpi meni tilanteita, mistä normaalisti olisi auennut jäähyaition ovi alta aikayksikön. Sportille tuomittiin pari rangaistusta erän aikana, mutta kotijoukkueen alivoima oli todella mallikasta.
Pelillisesti Jukurit oli erässä hienokseltaan niskan päällä, ja korkea karvaus teetti Sportille todella paljon ongelmia. Hallinnasta huolimatta ei Jukuritkaan päässyt hätyyttelemään Sport-maalia toden teolla. Erän parhaat paikat menivätkin oikeastaan tasan. Jukureiden parhaan paikan hukkasi ylivoimahyökkäyksestä Lauri Taipalus, Sportin läpiajon hukkasi Erik Riska.
Kolmannen erän Jukurit pelasi viisaasti, samalla pelityylillä kuin kaksi ensimmäistäkin. Toisen erän romuralli oli jäänyt unholaan, kun molemmat joukkueet keskittyivät enemmän itse otteluun. Sportilla oli jälleen paljon ongelmia läpäistä oman siniviivan ja punaviivan väli, sillä syöttölinjat olivat usein tukossa, ja karvaaja iski puolustajaan kiinni aggressiivisesti.
Sportin meno pysähtyi muutamia kertoja lukuunottamatta taas keskialueella, ja keltapaitojen hyökkäykset tyrehtyivät Sportin puolustuspelaamisessa kulmiin. Jukuri-maalilla Kai Tillanen sai olla kohtalaisen rauhallisin mielin, kun taas Laitinen Sportin maalilla sai ainakin tolpalta tolpalle itseään pomputella ja kurkkia maskin takaa kiekkojen tuloa. Tolpista voisi mainita erän parhaan maalipaikan, missä Henry Hietaharju osui Sport-maalin pystyrautaan erän loppuvaiheilla.
Ottelun lopputulos tarkoitti Jukureille runkosarjan voittoa, ja Sport jäi lopulta kolmanneksi.
Huumori kukkii pressissä
Pressissä ei pahemmin naamaa nyrpistelty, vaikka Pasi Räsänen ottelun ainoasta maalista keskustelikin otteluvalvojan kanssa huoneeseen saapuessaan. Ottelu oli todella tunnerikas ja kuuma, mutta pressissä oli harvinaisen leppoisa tunnelma.
– Vaikein paikka koko sarjassa hakea pisteet, hallitsevan mestarin kotiluola. Joukkue pelaa parasta hyökkäyspeliä tässä sarjassa, isoin ennakkosuosikki kevättä ajatellen ja voittamisen kulttuurista kertoo kaksi viiriä katossa kolmelta viime kaudelta. Se että pystytään voittamaan molemmat ottelut ja pitämään heidät noin pienessä maalimäärässä on hyvä saavutus, aloitti Jukureiden valmentaja Jarno Pikkarainen.
Etenkin kun Pikkarainen mainitsi Sportin pelaavan sarjan parasta hyökkäyspeliä, Pasi Räsänen veti huumorilla ivallisen ilmeen lehdistön suuntaan.
– Runkosarjan voitto oli hieno juttu, mutta ei se lauantaina enää meitä auta. Pitkän rupeaman jälkeen kun on ykkönen, niin onhan se hienoa. Pisteet kuitenkin nollautuu nyt, Pikkarainen jatkoi.
Sportille tappio tarkoitti myös kalkkiviivoilla yhden etapin päättymistä. Ennen tätä iltaa ei yksikään joukkue ollut pitänyt Sportia nollilla. Nyt se viimeisellä mahdollisella hetkellä toteutui. Tappio, tai maaleitta jääminen ei pahemmin Räsästä häirinnyt, sillä nämä kaksi ottelua Jukureita vastaan otettiin vastaan parhaana mahdollisena harjoituksena pudotuspeleihin lähdettäessä. Kehut Pikkaraiselta kuitattiin takaisin omien kommenttien alkuun.
– Ensiksi onnittelut vastustajalle. Eihän tähän kauteen lähdettäessä ollut epäselvää kuka sen runkosarjan tulee viemään. Uskomattomat satsaukset ja vielä maalivahtikin sinne hommattiin, ja tuotiin [Pasi] Järvinen takaisin. Ennakkosuosikki nämä pisteet tänään meiltä vei. Meillä hyvä hyökkäysarsenaali, ja eihän me päästy tänään minnekään, ja heiltäkin miehiä sivussa iso kentällinen, Räsänen kertoi Jukureista.
– Ylivoimainen mestarisuosikkihan tuossa oli vastassa.
– Meitä on sit kaksi, kuittasi heti perään Pikkarainen.
Kehujen jälkeen Räsänen palasi nopeasti vielä itse otteluun.
– Pelihän olisi pitänyt olla nolla-nolla, jos olisi oikeat tuomarit viheltäneet tuota peliä. Kyllähän me tiedetään Saukkosen ja Virran linja, että siellä saa pelata, kahvata, heittäytyä ja tehdä melkein mitä vaan. Meille tuli vähän liikaa jäähyjä linjaan nähden, mutta ei pudotuspeleissä tällä jäähymäärällä voi pärjätä. Yleensä nämä kaverit täällä viheltävät paljon ja lähes aina onnistuvat erinomaisesti, mutta se maali kyllä harmittaa. Aivan selvä kontakti ennen kuin kiekko on maalissa, ja Jarnolta (Laitinen) meni siinä nollapeli, Räsänen muisti myös kiitellä tuomareita.
– Maalivahti oli alueen ulkopuolella kun törmäsi meidän pelaajaan. Tuomarit olivat hyvin valmistautuneet tähän peliin, kun täällä on hyppimistä ollut aika paljon, eivätkä lähteneet tuohon kotiyleisön juttuun mukaan, Pikkarainen jatkoi.
Kummatkin valmentajat löysivät positiiviset ongelmat ottelun jälkeen. Ainakin vastustajien riveistä.
– Siitä olen samaa mieltä, että Laitinen taisi pelata itsensä ykköseksi. Pelasi kaksi erinomaista peliä, ja meni selkeästi [Joni] Puurulan ohi, Pikkarainen jatkoi, samalla aiheuttaen Räsäseltä ja toimittajilta kunnon naurut.
– Niin taisi Tillanenkin tehdä, ja taitaa [Tommi] Nikkilä vapista. Taitaa olla sullakin ongelma kumman maaliin laitat, kuittasi Räsänen naurujen säestämänä.
Runkosarjan kaksi viimeistä kierrosta herättivät paljon puhetta jo etukäteen. Sport joutui otteluiden takia luopumaan sarjakärjen paikastaan, ja putosi kolmanneksi. Jukurit taas nousi sarjan kärkeen. Valmentajat löysivät tästä jotain hyvääkin.
– Se tilanne missä nämä päätökset tehtiin oli vaikea. Ehkä se oli siinä hyvä päätös, mutta kun sarja oli niin tasainen, niin ei se ollut tasapuolinen kaikkia kohtaan. Me otettiin nämä pelit valmistaviva otteluina, kertoi Pikkarainen.
– Pitää miettiä kuka näistä oikein hyötyy? TUTOkin reissasi Kajaaniin ja takaisin. Ei Mikkelistäkään ole tänne lyhyt matka tulla. Näitä pelejä ei edes markkinoitu mitenkään. Jos nämä olisi tehty oikein järkevästi, niin olisi pitänyt olla ykkönen vastaan kasi, kakkonen vastaan seiska ja niin edelleen. Tässähän KooKoo taktikoi reippaasti ja otti itselleen helpommat vastustajat, kun ei halunnut tulla Jukureita vastaan. Tuskin olisivat muuten Vantaalle hävinneet sitä peliä. Pelikin alkoi sopivasti kello 18.30, ja katselivat siellä miten muut pelaa. Mutta Jarno oli siinä oikeassa, että ei tämän parempia valmistavia otteluita ollut. Nyt päästiin jo tässä vaiheessa playoffs-fiilikseen, kertoi Räsänen.
Tulevista pudotupelivastustajista molemmat olivat varsin vähäsanaisia. Pudotuspelien totuus, ”kaikki ne pitää voittaa,” oli molemmilla valmentajilla pääsanomana. Sportin vastus ei ollutkaan Hokki, kuten iso mahdollisuus oli ennen ottelua, mutta TUTO on Sportin vastustaja avauskierroksella.
– Neljä voittoa pitää ottaa ekalla kierroksella. Se on sama tuleeko se vasta seitsemännessä pelissä, mutta se riittää. Matkat on suurinpiirtein samat, viittasi Räsänen Kajaanin ja Turun etäisyyksiä.
– Turussa on kuitenkin parempi ruoka.