TPS karkasi toisessa erässä jo 3-0 johtoon, mutta Pelicans kiipesi maalin päähän. Kunnollista kirivaihdetta Pelicans ei kuitenkaan enää saanut silmään ja lahtelaisten selkäranka katkesi viimeistään Anssi Rantasen tekemään 4-2 maaliin.
- Paljon tässä olemme pelejä hävinneet, tiukasti olemme vääntäneet ja taistelleet, mutta tänään ei oikein löytynyt Pelicans-nimiseltä joukkueelta sellaista tekemistä mitä on tappiopeleissäkin yleensä löytynyt. Varmasti yksi syy on myös se, että tämä oli viides peli yhdeksään päivään. Kuitenkin tuo henkinen tila on joukkueessa aika huono, kun on pataan tullut ja tuli tuo fysiikan lakikin vastaan. Meidän pelaamisemme oli aika aneemista kauttaaltaan. Ei tuolla pelaamisella varmasti pisteitä ansaitsekaan, näki Pelicansin päävalmentaja Kai Suikkanen.
TPS-luotsi Juha Pajuoja ei omiaan silitellyt voitosta huolimatta.
- Kyllähän tämä oli erittäin vaikea peli meille. Ainoat asiat, mihin tänään voi olla tyytyväinen, olivat maalivahdin esitys ja kolme pistettä, tiivisti Pajuoja.
Pelicans tuhlaili, TPS juhli
Ensimmäisen erän alkuun vahvemmin tuli Pelicans, jolla oli ensi minuuteilla parikin tilaisuutta iskeä avausmaali, kun kotijoukkueen ajatus oli vielä kopissa. TPS kuitenkin heräili pikkuhiljaa ja pääsi iskemääne ensimmäisenä, kun paljon parjattu kanadalaissentteri Corey Locke kruunasi vahvan vaihtonsa tarjoilemalla Veli-Matti Vittasmäelle hänen kauden avausmaalinsa hopeatarjottimella. Locke heitti kulmasta pitkän, millintarkan poikittaissyötön viivalta nousseelle Vittasmäelle, joka ei jättänyt mitään sattuman varaan, vaan ampui kiekon voimalla ohi Pelicans-vahti Ondrej Pavelecin.
Pelicansin mahdollisuudet tulivat erän lopun ylivoimissa. Hyviä tekopaikkoja aukesikin muutama, mutta lisämaaleja ei nähty. Parhaan paikan hukkasi Radek Smolenak, joka hätäili ratkaisussaan eikä onnistunut upottamaan kiekko tyhjään maaliin.
Toisen erän alussa TPS pääsi juhlimaan toistamiseen, kun Locke pääsi jälleen tehoille, tällä kertaa maalin muodossa. Locken maali oli kiistatta illan omituisin. Kanukki pääsi ampumaan paluukiekosta aivan vapaasti, mutta laukaus epäonnistui täydellisesti. Se oli tällä kertaa vain eduksi, sillä Locken lähettämä kaaliperhonen otti kimmokkeen Pelicans-pakista ja löysi kuin löysikin tiensä ohi hölmistyneen Pavelecin.
Erä oli vanhentunut vajaat 14 minuuttia, kun TPS näytti karkaavan lopullisen tuntuisesti. Maali tehtiin jälleen loistavan poikittaissyötön seurauksena. TPS:n NHL-pakki Kevin Shattenkirk heitti oikeasta laidasta pitkän syötön maalille, joka tavoitti maalin eteen ajaneen Ville Vahalahden lavan. Vahalahti sai puhtaan osuman kiekkoon, eikä Pavelecilla ollut mitään mahdollisuuksia ehtiä peittämään.
Maaliton putki poikki
Vaikka TPS oli parhaimmillaan kolmen maalin johdossa, niin lukemat eivät täysin vastanneet pelitapahtumia. Pelicans oli toisessa erässä hienokseltaan hallitsevampi osapuoli, mutta maalinteon tuska oli silmiinpistävä, sillä lahtelaiset joko vetkuttelivat liian pitkään maalipaikkojensa äärellä tai sitten ratkaisu oli liian hätäinen.
Kova yritys toi kuitenkin Pelicansille palkinnon kun erä oli ehtinyt loppupuolelle. Janne Tavi sai kunnian katkaista joukkueensa yli 200 minuuttiseksi venähtäneen maalittoman putken. Vastikään kokoonpanoon palannut Vili Sopanen riisti kiekon TPS:n maalin kulmalla Vittasmäeltä ja siirsi sen Taville, jonka rannelaukaus painui ohi Atte Engrenin.
Pelicansin paras osa oli ehdottomasti kolmosketju, jota tänään johti Jarkko Immonen laidoillaan Tavi ja Sopanen. Sama kolmikko oli vastuussa myös Pelicansin toisesta maalista. Tällä kertaa ketjun sentteri Immonen hassutti itsensä hyvään tekopaikkaan, mutta Engren onnistui venymään hänen vetonsa tielle. Seuraava oli kuitenkin liikaa, sillä Oskari Korpikari onnistui yllättämään Engrenin kakkoskiekosta. Maalia edeltäneessä tilanteessa TPS-pakki Kris Russell menetti mailansa ja samalla puolustushalukkuutensa, eikä paikkaamaan tullut Tero Koskiranta enää ehtinyt reagoimaan jatkotilanteeseen.
Rantanen lopetti Pelicansin pyristelyn
Pelicansin kipuaminen maalin päähän tuntui herättäneen TPS:n, sillä kolmannessa erässä jäällä oli aivan erilainen kotijoukkue. Pelicans sinnitteli mukana kuutisen minuuttia, mutta sitten kolahti. Marko Anttila taisteli oman kakkoskiekkonsa itselleen maalin nurkalla ja pudotti kiekon siniviivalle, josta Anssi Rantanen lähetti sen lujalla lämärillä ohi Pavelecin. Maali varmasti maistui TPS-paidassa debytoineelle Rantaselle, jonka avausottelu uudessa seurassa oli ilman maalia muistettu lähinnä parista hölmöstä jäähystä.
TPS kaunisteli lukemia paria minuuttia myöhemmin, kun läpi ottelun parantanut Anttila pääsi vielä kerran maalintekoon. Anttila sai kiekon b-pisteen kaarella, ajoi kohti maalia ja viimeisteli hienon harhautuksen päätteeksi illan loppulukemat. On toki maininnan arvoista, että maalia edelsi selvä jäähy, joka jäi viheltämättä. Koskiranta riisti kiekon sitä kuljettaneelta Immoselta kaataen hänet tyylipuhtaalla kampituksella.
- Ensimmäinen erä oli vähän odottelua, emmekä päässeet oikein peliin kiinni. Toisessa erässä löytyi kunnon yritystä. Harmi vain, että päästimme siinä pari huonoa maalia. Yhden potkimme omiin ja toisen mokasimme muuten vain. Pääsimme kuitenkin siinä erän lopussa maalin päähän hyvällä tsempillä ja ajattelimme, että kolmannessa erässä tulemme rinnalle ja ohi. Tällä kertaa se jäi vain suunnitteluasteelle, sillä kolmas erä oli lopulta pelkkä muodollisuus. Etenkin kun se 4-2 maali tuli, niin kyllä siihen loppui meidän yrittäminen, kertasi Suikkanen.
- Kyllähän pelsulla paikkoja siinä oli, mutta tietysti heidän tilanteensa kipsaa käsiä. Kolmannessa erässä saimme vihdoin ryhtiä tuohon meidän pelaamiseemme. Vaikea peli meille kaiken kaikkiaan, mutta totta kai se lämmittää, kun katsoo sarjataulukkoon ja playoff-viivan päälle, niin kaikki pelit meni niin kuin pitikin meidän kannaltamme. Siellä alkaa pikkuhiljaa edelläolevien selät näkyä ja se on hieno asia, totesi Pajuoja.