JYPin alkukausi on ollut monivivahteinen, mutta tuloksellisesti yllättävän hyvä. Kausi on ylittänyt puolivälin ja jyväskyläläiset ovat runkosarjan voittotaistossa mukana. Pelitapaa korostava Jatkoajan JYP-toimituksen kuopiolaisvahvistus Mikko Korhonen ja joukkuehenkeen uskova paljasjalkainen traktori Micke Suopuro iskivät päänsä yhteen, ja kertovat mihin asti hurrikaani mylvii kevätkaudella.
Mikko Korhonen: Puolet runkosarjasta on pelattu. Ennakko-odotuksien mukaisesti JYPin peli on ailahdellut paljon, mutta siitä huolimatta hurrikaani taistelee jopa runkosarjan voitosta. Miltä JYPin tilanne mielestäsi kokonaisuutena näyttää?
Micke Suopuro: Erittäin hyvältä, tasaisessa sarjassa kolmospaikka puolivälin korvilla on äärimmäisen hieno saavutus. Se on huomattavasti enemmän, mitä odotettiin. Jokaiselle ryhmälle osuva heikko jaksokin on selätetty, ja JYP-höyry hulmahtamassa jälleen liikkeelle.
Mutta kollega hyvä, olet parjannut JYPin sekavaa pelitapaa läpi alkukauden. Mikä siinä sitten mättää, uudella joukkueella 55 pistettä kasassa, ei se tuloksessa ainakaan näy?
Korhonen: Tulos on JYPin kannalta loistava. Hurrikaaniryhmä on ollut vahva oikeilla hetkillä, eli silloin kun ottelut pitää ratkaista. Tuloksen takana on kuitenkin enemmän vastustajien heikkous alkukaudella, JYPin vahvat yksilöt ja iso henkinen voimavara. Pelillisesti Jyväskylässä asiat eivät ole olleet kunnossa.
Marraskuu paljasti JYPin pelitavan ongelmat. Illasta toiseen joukkue jätti pelaamisestaan todella sekavan vaikutelman. Näytti siltä, että pelaajat eivät lainkaan tienneet mitä missäkin tilanteessa tulisi tehdä. Peli oli hidasta ja viisikko oli jatkuvasti hajallaan. Samanaikaisesti osa viisikosta yritti toteuttaa kiekollisempaa pelitapaa ja osa robottikiekkoa.
Itse asiassa Jyrki Ahon lopullista pelikirjaa on vaikea lukea. Vai osaatko sinä sanoa, millaista kiekkoa Aho oikeasti haluaa JYPin pelaavan?
Suopuro: Tiedän mitä kiekkoa Aho haluaa JYPin pelaavaan, nimittäin JYP-kiekkoa. Sitä mitä tuo hurrikaanihoki todellisuudessa on, niin en osaa sanoa. Tuskin osaa moni muukaan. Tuo pelikirja, se on sekava.
En ole kuitenkaan suuri pelitapojen auki repimisen ystävä. Erityisesti JYPin kohdalla. Mitään yksittäistä ja selvää tapaa ei Aholla ole JYPiä peluuttaa.
Jyväskyläläisten sekavat otteet juontavat juurensa myös siitä, että Aho haluaa muokata joukkueen pelaamista todella radikaalisti vastustajan mukaan. Uusi joukkue ei ole vielä niin hioutunut, että se pysyisi aina muutoksissa mukana.
Korhonen: Ahon visio on todennäköisesti jonkinlainen hybridi pystysuunnan ja kiekkokontrollipelaamisen välillä. Tämä on äärimmäisen vaikeaa toteuttaa, ja vaatii mielettömän määrän harjoittelutoistoja.
Ratkaisujen on tultava pelaajalta selkärangasta, ei kentällä voi jäädä miettimään tilanteeseen sopivaa ratkaisua. JYPin pelin hitaus johtuu pitkälti siitä, että pelaajat miettivät ratkaisua, milloin prässätään perinteiseen pystysuunnan tyyliin ja milloin pyritään pitämään kiekko omalla joukkueella.
Avauspelaaminen on tästä hyvä esimerkki. Puolustajat hidastavat peliä omalla alueella ja yrittävät pelata viivelähtöä, mutta samanaikaisesti hyökkääjät lähtevät nopeasti ylöspäin. Tuki puuttuu, minkä myötä kiekkokontrollipelaaminen on mahdotonta. Viisikon etäisyydet venyvät liian suuriksi.
Tämän takia puolustajat kuskaavat kiekkoa jalalla ylöspäin, samalla kun hyökkääjät odottavat seisovin jaloin syöttöä yläsinisellä. Viisikko ei siis tiedä milloin pelata nopea lähtö ja milloin hitaammin.
Oletko sinä huomannut eroa JYPin nopeiden hyökkäyksien määrässä tällä kaudella verrattuna esimerkiksi viime kauteen? Omasta mielestäni ero on valtava ja kuvaa hyvin pelin ongelmia. Ja tämä on vain yksi esimerkki pelitavan ongelmista.
Suopuro: En ole pistänyt merkille. Syy on yksinkertainen: en ole katsonut traktorin pelaamista samoin lasein kuin viime kaudella, sillä kyseessä on uusi joukkue, jonka pelitavallinen suorittaminen on muuttunut.
Tämä johtuu siitä, että Ahon nivaskan runkopelaajat häipyivät Hippoksen valoista. Se selkäranka ja sieltä kumpuava suorittaminen, sitä ei enää ole. On uuden opettelun aika.
Siksi olenkin pureutunut lähinnä siihen, miten Aho saa puhallettua ryhmään sen hengen, mitä se kantoi mukanaan useamman menestyksen vuoden ajan. Tämä on haaste, jossa on myös onnistuttu.
Viime kausinakin JYP on ollut ajoittain pelillisessä kohmelossa, mutta onnistunut silti kaivamaan ratkaisupisteitä huonolla esiintymisellä puhtaasti venymiskykynsä ansiosta. Siten huonot pelilliset jaksot ovat tasoittuneet ja pistetahti säilynyt.
Kaikki lähtee yksilöistä. En puhu pelkästään taidokkaista yksilöistä, vaan siitä ilmeestä, minkä jokainen pelaaja kentälle tuo. Ja tuo ilme on edelleen uuden JYPin aikana tuonut ryhmälle vähintään toista kymmentä pistettä pelillisesti "ansaittua" pistemäärää enemmän.
Tiedän, että et ole suuri henkimaailman ystävä, mutta voitko tämän kieltää?
Jyrääkö henki materian – Mihin saakka JYP yltää keväällä?
Korhonen: Olen osittain samaa mieltä, mutta vain osittain. Mestaruuden voittaa se, joka uskoo itseensä eniten ratkaisupeleissä. Se kenen henkinen kantti on suurin. Silloin voittajayksilöt, ja niiden myötä voittajajoukkue nousevat esiin. Viime kauden JYP on tästä hyvä esimerkki.
Tämä kaikki kuitenkin pohjautuu pelitapaan. Pelitapaa antaa joukkueelle tukevan selkänojan. Viime keväänä JYP meni kaikista läpi. Tämä johtui siitä, että jok’ikinen pelaaja tiesi jok’ikinen sekunti, mitä kentällä tulee tehdä, mikä oma rooli on, missä vieruskaveri on, ja mikä hänen roolinsa on. Kaukalossa ei mietitty, vaan luotettiin täysin pelitapaan, omaan suoriutumiseen ja joukkueeseen. Nyt JYP menee enemmän yksilöiden varassa.
Suopuro: Tulen vastaan yksilöiden kohdalla sen verran, että Lars Ellerin tulo joukkueeseen käynnisti jyväskyläläisten uuden alun. Tanskalainen polkaisi myös unisen Rich Peverleyn todelliseen nosteeseen.
Toisaalta näen nyt, kun vaikeudet ovat selätetty ja joukkue on kerännyt taas riittävästi voimavaroja onnistumisista, niin se on taas yhden askeleen tiiviimpi ja valmiimpi omaksumaan myös yhteisen sävelen kaukalossa.
Hurrikaanit ovat jo nyt palanneet raiteilleen ja ehjempi esiintyminen on tuonut mukanaan myös tuloksen. Miten sinä jäit JYPin esitykset edellisen taukopätkän jälkeen?
Korhonen: Marraskuun maajoukkuetauon jälkeen kaukalossa nähtiin yksinkertaisempaa ja perinteisempää kiekkoa pelaava JYP. Sen myötä kaukalossa nähtiin myös rohkeampi ja luottavaisempi JYP. Aho toisin sanoen veti itse tekemänsä pelitapamuutoksen takaisin.
Mihin pelitapaan Aho uskoo? Mikä on Ahon oma tyyli? Joukkueessa on ollut paljon vaihtuvuutta, ja pystysuunnan pelaaminen tulee runkopelaajilta selkäytimestä.
On erittäin mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan JYPin pelaaminen kehittyy. Riittääkö Ahon ja pelaajien kärsivällisyys tuoda mukaan tarvittavia kiekollisia elementtejä. Pudotuspeleissä joukkueen pitää luottaa valittuun pelitapaan, ja sillä pärjäämiseen sataprosenttisesti, muuten pelit päättyvät lyhyeen.
Kausi on puolivälissä. Mihin sinä uskot JYPin tällä kaudella yltävän? Mitkä ovat ne seikat, joiden myötä jyväskyläläiset uusivat mestaruutensa tai mitkä ovat ne mahdolliset kompastuskivet?
Suopuro: Kompastuskivet on helppo nimetä, pohjautuen juuri edelliseen lausumaasi. Pitää paikkansa, että yhtenäinen pelitapa hurrikaaneilta on löydyttävä. Muuten pudotuspeleissä uhkaa käydä kuten kaksi vuotta sitten välierissä, jolloin epävarmuus pelitapaan johti rankkaan kiekolliseen epävarmuuteen. Silloiset espoolaiset ajokoirat tulivat ja rynnivät yli.
Se oli Risto Dufvan aikaa se, mutta Ahon aikana tätä henkisestä lopahtamisesta seuraavaa jäätymistä ei ole tapahtunut. Uskonkin täysin siihen, että JYP onnistuu jo uuden vuoden ensimmäisten viikkojen aikana löytämään hengen lisäksi yhteisen otteen myös pelaamisessa.
Toimiva kokonaispaletti odottaa loksahtamistaan ja se voi tapahtui minä hetkenä hyvänsä. Korostan silti, että tämä ei välttämättä pistetahdissa minään piikkinä näy, niin vaikea SM-liigassa on pelejä voittaa. Nämä hedelmät poimitaan vasta keväällä.
JYP-runko on ilman työsulkuapujaankin riittävän vahva siihen, että kun henki kohtaa pelitavan syntyy myös tulos. Väitän, että Kanada-maljan ympärille kerääntyy keväällä jälleen hurrikaaninuttuiset pelurit.
Korhonen: Minun silmin JYPin, kuten KalPankin, sentterikaarti on liian ohut mestaruustaistoon, olettaen että NHL jatkuu vuodenvaihteessa. Työsulun jatkuessa JYPillä on mahdollisuutensa. Se vaatii myös sen, että Aho uskaltaa ajaa haluamansa pelitapamuutokset läpi ja peluuttaa JYPiä omalla pelitavallaan. Se vie aikaa, mutta ei pelin tarvitse vielä tammikuussa olla kohdillaan.
Kärsivällisellä pelin kehittämisellä JYP voi mennä vielä pitkälle. Työtulusta riippumatta, en kuitenkaan usko, että JYPin eväät riittävät tällä kaudella mestaruuteen asti. Jokereiden materiaali ja usko omaan pelitapaan on jo nyt kaikkia muita liigaseuroja edellä. Jokereiden lisäksi myös Kärpät on keväällä vahvoilla.
Oma veikkaukseni on, että JYP pelaa mitaleista, pronssiottelussa. Mestaruus jää haaveeksi.