Tällä kertaa ilman romahdusta?

LIIGA / Artikkeli
Sekä uusien hankintojen että joukkueessa jatkavien pelaajien on onnistuttava.
Kuva © Petteri Äikäs - petteri.aikas@jatkoaika.com
Bluesin sijoittaminen sarjataulukkoon voi olla yksi vaikeimpia tehtäviä. Joukkueessa on paljon hyvää, mutta paljon myös kysymysmerkkejä.

Bluesin viime kausi toi sen liigahistorian heikoimman sijoituksen. Hyvän alkukauden jälkeen kausi kääntyi loivaan alamäkeen, joka tammikuun lopulla muuttui täydelliseksi syöksykierteeksi. Valmentajanvaihdoskaan ei auttanut, vaan sijoitus oli lopulta 12.

Bluesissa nähdään ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen päävalmentaja, joka tulee organisaation uutena miehenä. Vaikka tietynlainen jatkuvuus onkin hyvä asia, uuttakin pitää tuoda ajoittain. Jyrki Aho valmensi JYPin mestariksi, ja siten häntä voi pitää kovan profiilin valmentajana. Hän ei saalli joukkueeltaan heikkoa asennetta. Asenteen onkin oltava kunnossa, mikäli Blues aikoo ylittää ennakko-odotukset.

Mikko Koskinen on onnistuessaan yksi Liigan parhaista maalivahdeista. Blues todella tarvitsee hänen panostaan ottelujen voittamisessa. Harjoitusottelut eivät ole tuoneet voittoja, joskin vastuksetkin olivat varsin kovia. Maajoukkuevisiitti sen sijaan sujui täydellisesti: nollapeli Venäjää vastaan.

Puolustuksessa löytyy pelaajia, jotka pystyvät hoitamaan oman pään pelin: Olli Malmivaara on selkeästi puolustava puolustaja, Joonas Jalvannin rooli on pelata enemmän molempiin suuntiin. Näiden kahden varaan puolustus nojaa varsin vahvasti.

Kim Hirschovits voitti SM-liigan pistepörssin neljä vuotta sitten ja vaikka sen jälkeen kaudet eivät ole sujuneet yhtä hyvin, potentiaalia menestykseen on paljon. Kunhan hän löytää hyvät kemiat laitahyökkääjiensä kanssa, tulos on hieno. Hirschovits oli Espoossa varsin inhottu pelaaja etenkin Oskar Osalaan kohdistuneen huitomisen jälkeen, mutta hän on pahoittellut tapausta julkisesti myös Bluesiin liittymisen jälkeen.

Blues on tuottanut nuoria pelaajia kokoonpanoon viime vuosien aikana. Nykyjoukkueen nuoriso-osaston kärkeä edustavat Miro Aaltonen ja Juuso Ikonen. Aaltonen pelasi hienoa kautta, mutta loukkaantui sitten pahoin nuorten MM-kisoissa, eikä palannut enää liigakauden aikana. Ikonen pelasi hyvin yhteen Aaltosen kanssa, mutta kevätkausi oli häneltä vaisu. Oliko syynä tutun kaverin puuttuminen vai vain kova urakointi, mutta alkavalla kaudella odotetaan jälleen parempaa.

Kausi näyttää myös, onko seuraavasta aallosta Blues-nuoria kantamaan isoa vastuuta. Joonas Valkonen ja Niklas Tikkinen saavat paremman tilaisuuden puolustuksessa. Nelosketjussakin on oletettavasti yksi paikka, jossa aloittaa yksi tulokaspelaajista.

Tasaisuutta, Rinkinen!

Viime kaudella Teemu Rinkisen saldo oli 11 maalia. Jos tuon määrän olisi ennakoinut ennen kauden alkua, sitä olisi voinut pitää ihan hyvänä onnistumisena. Kauden maalimäärä jakautui kuitenkin niin, että kahdeksan osumaa syntyi syyskuussa, kaksi lokakuussa ja viimeinen tammikuussa. Vaikka määrässä ei hirveästi eteenpäin mentäisi, maalien syntyminen tasaiseen tahtiin, vaikka yksi osuma joka toinen viikko, olisi varmasti pelaajallekin henkisesti helpompaa. Rinkistä on tälläkin kaudella sijoitettu kohti ylempiä ketjuja. Harjoitusotteluissa hän sai paljon peliaikaa Hirschovitsin vierellä, joskin viimeksi vasemman laidan tonttia hoiti Tommi Huhtala.

Huhtala kuuluu myös niihin pelaajiin, joiden otteilla voi olla suuri vaikutus joukkuueen menestykseen suuntaan tai toiseen. Pistepotentiaalia on vaikka mihin, mutta hänen täytyy samalla välttää isot hölmöilyt ja pelikiellot. Viime kaudella hänet ajettiin kolmesti suihkuun, ja pelikiellossa hän oli viiden ottelun ajan. Blues hävisi kaikki kahdeksan ottelua.

On tietysti kliseistä nimetä loukkaantumiset joukkueen mahdolliseksi umpikujaksi. Bluesin kohdalla sen voi kuitenkin huomioida entistä suuremmalla syyllä, sillä materiaali ei ole erityisen leveä. On kuitenkin siinä mielessä hyvä, että tärkeistä hyökkääjistä ketään ei voi pitää erityisen loukkaantumisherkkänä pelaajana. Puolustuksessa Arto Laatikaisen voi laskea kysymysmerkiksi. Ruotsin vuosina alkanut kierre teki viime kaudesta katastrofaalisen.

Bluesilla on mahdollisuuksia isoihin asiohin, mutta myös riski epäonnistua pahoin. Täydellisellä onnistumisella sijoitus on kuuden joukossa, pahimmassa tapauksessa pudotuspelien ulkopuolella. Todennäköisin vaihtoehto on kuitenkin siinä välissä, eli Blues tähtää puolivälieriin villi kortti -kierroksen kautta.

» Lähetä palautetta toimitukselle