Kovalla alkurynnistyksellä 4−0-johtoon siirtynyt Ruotsi piti pisteistä kiinni loppuun asti. Kuinka pelissä nyt sitten näin kävi? Jatkoajan Juha Koljonen ja päätoimittaja Antti Wennström pistivät pelin pakettiin. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Ota kantaa Twitterissä, Facebookissa tai sähköpostilla!
Mihin peli ratkesi?
Antti Wennström: Ruotsin parempaan pelin rytmittämiseen pelin alkupuolella sekä selkeästi terävämpään peliin niin avauspelissä kuin maalinteossakin. Tässä tapauksessa se rytmitys oli lähinnä pieniä hidastuksia ja kaistanvaihtoa kovassa vauhdista. Tšekki sai luotua paikkoja selkärangasta, eikä antanut periksi edes 0−4-tappioasemassa, mutta eniten kyse oli siitä, ettei Ruotsi enää vyörynyt päälle yhtä sinnikkäästi kuin ensimmäisten 25 minuutin aikana.
Juha Koljonen: Ottelun ratkaisu nähtiin jo ennen aloituskiekon tiputtamista. Tšekki luisteli avausotteluun aistimaan olympiatunnelmaa, Ruotsi tuli pelaamaan. Pär Mårts oli valmistanut joukkueensa huolellisesti, Ruotsi oli valmis ja pelitapa oli iskostettu joukkueeseen erinomaisesti. Vaikka Tre Kronor notkahtikin ottelun puolivälissä, oli Ruotsi kokonaisuutena selvästi parempi kiekkojoukkue.
Kuka erottui edukseen?
Wennström: Oliver Ekman-Larsson jatkoi siitä mihin on NHL:ssä jäänyt. Ei tekemisillään yhtä näkyvä kuin Erik Karlsson, mutta teki järjestään vain hyviä päätöksiä. Syötöt lähtivät sekä pehmeästi että terävästi tilanteen mukaan.
Koljonen: Pakkohan Erik Karlsson on nostaa esiin. Maailman paras "välihyökkääjä" oli jälleen tehokas ja puolustajan ylivoimaosaaminen on mahtavaa. Kokonaisuutena Karlsson ja Ekman-Larsson on huikea pakkipari. Haluan kuitenkin antaa erityismaininnan myös Jaromir Jagrille. Veteraani oli Tšekin paras hyökkääjä, joka heijastelee monella tavalla slaavikiekon nykytilaa.
Kuka oli ottelun surullisen hahmon ritari?
Wennström: Roman Cervenka. Hampaattomuus ratkaisupaikoissa oikein henkilöityi Cervenkassa, joka on parhaimmillaan ollut vaihdosta toiseen vaarallinen ratkaisija. Tilaa Ruotsin puolustusalueelta löytyi kolmannessa erässä ajoittain yllättävän paljon, mutta yhtään paikkaa Tšekki ei pystynyt hyödyntämään.
Koljonen: Jakub Kovar. Ensimmäisiä olympiakisojaan pelaava maalivahti oli liian kovassa paikassa. Kaikki maalit olivat otettavissa ja varsinkin 2−0-maali livahti luvattoman helposti. Silti en kaada tappiota missään nimessä yksin Kovarin syliin. Tsekki oli vajaa puolet ottelusta niin jyrän alla, että edes Ondrej Pavelecin peluuttaminen ei olisi Alois Hadamczikin joukkoja pelastanut.
Huomioita Tšekin pelitavasta ja peluutuksesta?
Wennström: Yllätyksetöntä. Tšekki koitti ottelun edetessä rytmittää peliään vähän surkeaa alkua paremmin, mutta se ajautui jatkuvasti etenemään hyökkäysalueelle alivoimaisena. Tilanteet olivat toistuvasti pelkästään yksilötaidon varassa, joten Ruotsi sai yleensä ohjattua Tšekin nurkkiin ja päätyyn.
Koljonen: Tšekin peli oli suurimmalta osin täysin stereotyyppistä Tšekki-pelaamista. Hyökkäykset perustuivat vastaiskupelaamiseen, mutta kun Ruotsi puolusti pientä jaksoa lukuun ottamatta keskialueella tiiviisti, ei vastaiskuista hirveästi maalipaikkoja siunaantunut.
Tšekki tarvitsisi ehdottomasti terävyyttä viivelähtöihinsä. Tšekin viivelähdöt, johon Ruotsi joukkueen päätöserässä pakotti, eivät olleet läheskään yhtä organisoituja kuin Ruotsin avauspeli. Tšekin hyökkäykset perustuvat lähinnä kaksinkamppailujen ja 1vs.1-tilanteiden voittamiseen.
Peluuttamisesta voisi sen mainita, että puolustajista kärkinelikon takana kolmosparin Michal Barinka-Lukas Krajicek rooli jäi suhteellisen pieneksi, eikä vastuu liene kasvamaan päin. Onneksi Tampa Bayn kovaluinen Radko Gudas hyppää jossain vaiheessa kehiin.
Huomioita Ruotsin pelitavasta ja peluutuksesta?
Wennström: Kova pakkimateriaali näkyi. Kiekko saatiin pelattua jatkuvasti täyteen vauhtiin tai 2-3 miehen hyökkäykseen kahta tšekkiä vastaan. Ahtaassa paikassa kiekko viskattiin välillä päätyyn, mutta silloinkin Ruotsi ehti mainiosti karvaamaan kiekkoa kahdella miehellä. Kiekonhallinnan ja tasapainoisen vauhtipelin juhlaa.
Peluutuksesta huomionarvoista oli pakkien tasainen peluutus. Paukkuja säästellään turnauksen loppupeleihin, joten kukaan puolustajistakaan ei pelannut yli 20 minuuttia.
Koljonen: Tre Kronor pelaa parhaimmillaan kauniisti. Ruotsi kontrolloi kiekkoa, syötti napakasti ja tarkasti sekä hyökkäsi monipuolisesti. Ruotsi pystyy hyökkäämään sekä hitaasti että nopeasti. Oli tapa mikä hyvänsä, peli etenee jouhevasti hyökkäyssuuntaan ja pelinopeus on aivan maailman huippua. Varsinkin Henrik Zetterberg ja Nicklas Bäckström pystyvät taitavien puolustajien kanssa rytmittämään peliä täysin haluamallaan tavalla.
Mitä erikoista ottelussa tapahtui? Miten tästä eteenpäin?
Wennström: Ruotsilla oli kolmannessa erässä ajoittain puolustuspää yllättävän levällään. Taustalla oli todennäköisesti aikaeron ja isoon kaukaloon totuttautumisen yhdistelmä, jossa etäisyydet oman maalin edestä laitaan meinasivat vähän repeillä välillä. Uskon kyseisen osa-alueen parantuvan turnauksen edessä.
Koljonen: Ruotsin toisen erän totaalinen ulospuhallus 4−0-tilanteessa oli jotakin, mitä en itse osannut odottaa. Siihen saakka Tre Kronor pelasi mallikkaasti, mutta kuin nappia painamalla koko systeemi romahti. Joukkue passivoitui, luistelu hiipui, syöttöjen määrä väheni ja laatu heikkeni. Yleisesti peliote hävisi hetkeksi täysin.
Eikä Ruotsi päässyt missään vaiheessa siihen takaisin kiinni, vaikka päätöserässä nähtiin vuorostaan suhteellisen jämäkkää puolustamista. Pidän tätä käännettä juuri Ruotsin itsensä tekemänä. Mikäli joukkue olisi jatkanut avauserän malliin, ei Tšekki olisi päässyt edes näennäisesti voittotaisteluun mukaan.
