Pikkutakki sitten päälle, jätkät. Näytetään hyvältä, kun tullaan hallille. Ja koska päätyovista mennään sisään, niistä myös tullaan takaisin. Ei luimistella pelin jälkeen.
Erotuomareiden itsestään joukkueille luoma kuva alkaa muotoutua jo silloin, kun tuomarit näyttävät naamansa hallilla ensimmäisen kerran. Viimeinen silaus kokonaisuudelle luodaan silloin, kun ottelupaikalta poistutaan.
Liigassa vielä viime kaudella tuominnut Hannu Henriksson avasi Jatkoaika.comille sitä, mitkä asiat ovat tuomarin pelikirjan ytimessä.
Uskottavuuden pelikirja
Miltä sekin näyttäisi? Tuo näyttäisi kyllä aika tyhmältä.
Edellä mainitut ajatukset toistuvat usein Hannu Henrikssonin puheessa, kun hän puhuu erotuomarin toiminnasta jäällä. Tuomarilla hyvä peli muodostuu paitsi siitä, että hän näkee tilanteet oikein myös siitä, että hän hoitaa työnsä uskottavasti. Eleiden ja sanojen täytyy olla tyylikkäitä. Tuomareiden saamassa palautteessa käsitellään paljon tuomarin olemusta.
Tuomari on jäällä tulkitsemassa sääntöjä, ja usein säännöt eivät ole yksiselitteisiä, vaan niissä on jätetty vara tulkinnalle. Tällainen sääntö on esimerkiksi uusi pitkä kiekko -sääntö, eli niin sanottu hybridipitkä. Tuomarin olemuksen täytyy tuomion aikana olla sellainen, että pelaajat hyväksyvät vaikeankin tuomion. Ovathan tuomiot aina henkilökohtaisia näkemyksiä tilanteen kulusta.
Uskottavuus luodaan asioilla, joita tavallinen katsoja ei tule ajatelleeksi. Kuinka kovaa tuomari viheltää pilliin? Missä tuomari on, kun hän viheltää? Kuinka suurieleisesti tuomari toimii?
− On hirveän tärkeää, miltä tuomari näyttää kentällä. Yliampuvuus ei yleensä toimi, kuten ei sekään, että pilliin viheltää monta kertaa peräkkäin. Aggressiivisuus puolestaan ärsyttää jäähyn saanutta pelaajaa, Henriksson sanoo.
Itsensä esille tuomiselle on paikkansa ja aikansa.
− Jos valmentaja on pitänyt show’ta pitkään, häntä pitää varoittaa niin, että kaikki hallissa tajuavat sen. Joskus saatoin valita hiljaisen hetken, viheltää kovaa pilliin ja mennä reippaasti vaihtoaitioiden eteen. Ei saa piipittää kulmassa.
”Lähempänä oleva murenee jään alle”
Tuomarit sijoittuvat kentällä tyypillisesti niin, että hyökkäysalueella tuomari pysyttelee toisessa kulmassa, ja toinen tuomari on saman alueen ristikulmassa, kuitenkin keskialueen puolella. Alueen sisällä olevalle tuomarille puolen vaihto maalin takaa aiheuttaa yleensä hankaluuksia, joten tuomarit pyrkivät pitämään ne puolet, joihin he alun perin luistelevat.
Henriksson itse luisteli paljon maalin takaa, mutta pyrki vähentämään sitä viimeisimpinä vuosina. Liikkuessa saattaa jäädä jyrän alle.
Vastuualueet on jaettu niin, että alueen sisällä oleva tuomari katsoo kiekkoa ja sen ympärillä tapahtuvia tilanteita. Keskialueella olevalle päätuomarille jää kiekottomien pelaajien seuraaminen.
Hankalaksi tuomareiden työskentelyn tekee se, että vaikka keskialueella oleva tuomari näkisi jonkin rikkeen, hän romuttaa tilannetta lähempänä olevan tuomarin auktoriteetin nostamalla käden pystyyn. Pienissä ja epäselvissä rikkeissä tuomareiden yhteinen uskottavuus voi mennä pilliin viheltämisen edelle.
− Tuomarilla voi olla tosi huono päivä, jolloin toisen on pakko tarttua tilanteisiin kovaa, vaikka lähempänä oleva murenee jään alle.
Isoissa rangaistuksissa keskialueen tuomarilla ei ole vaihtoehtoa, vaikka lähempi tuomari ei reagoisi rikkeeseen. Jos tuomari tuomitsee keskialueella jäähyn, täytyy hänen miettiä erityisen tarkasti, miten myydä tilanne kaikille hallissa oleville.
− Jos viheltää fifty-sixty-kampituksen kaukaa, se ei ole uskottavaa. Kokenut tuomari luisteleekin samalla lähemmäksi tilannetta, eikä jää punaviivalle käsi pystyssä. Nuori tuomari voi ajatella, että nyt on hieno kakkonen kädessä, mutta muut eivät edes tajua, että käsi on pystyssä, jos hän jää kauas, Henriksson selittää.
Kiekottomaan pelaajaan kohdistuvat rikkeet ovat asia erikseen. Henrikssonin mielestä yleisön ja median tulisikin ymmärtää, että ne eivät edes ole lähempänä olevan tuomarin vastuulla.
Sekuntikin on liikaa
Tuomarin uskottavuus ja auktoriteetti ovat koetuksella, jos päätöksenteko kestää kauan. Linjatuomarit ja päätuomarit myös pyrkivät pitämään rooleistaan kiinni, jottei päätuomarin asema horju. Sääntökirjan mukaan linjatuomarin pitää antaa ensin päätuomarille mahdollisuus tuomita korkea maila tai käsisyöttö, ennen kuin linjatuomari viheltää pelin poikki. Vasta jos päätuomarit eivät reagoi, linjatuomari tekee tuomion. Kaikki palaa jälleen päätuomarin uskottavuuteen.
Tuomarin päätöksenteossa sekuntikin on pitkä aika. Henrikssonin mukaan päätöksenteon viipyminen näyttää huonolta.
− Jos käsi on sekunnin myöhässä, se on paljon. Myös kaikki tuomarien väliset palaverit näyttävät huonolta. Joskus niitä on tietysti pakko pitää. Ne eivät ole uskottavia, koska heti alkaa kauhea pulina. Isot hässäkät ovat erikseen. Jos on lyöty tai muuta.
Vanhempi kantaa isoimman vastuun
Koska nopeus on tärkeä osa tuomarin luomaa kokonaiskuvaa, pyrkii erotuomarinelikko käyttämään kommunikointiin hyödyksi ne pelikatkot, joissa mitään päätöstä ei tarvitse tehdä. Usein linjatuomarit juttelevat keskenään ja päätuomarit keskenään. Tietoja voidaan vaihtaa myös ristiin: Tuo kaveri käy kuumana. Heillä kahdella oli kärhämää.
Joskus tuomarit myös psyykkaavat toisiaan tauoilla ja saattavat herätellä uinuvaa kollegaa, jos tilanteita on jäänyt huomaamatta.
Vastuunjako virkaiän mukaan
Usein päätuomariparin toinen osapuoli on virkaiältään huomattavasti toista vanhempi. Hierarkiaan liittyy paljon kirjaamattomia sopimuksia, vaikka sääntökirjan mukaan tuomareilla on samat oikeudet.
− Vastuunjako on hyvin mielenkiintoinen. Kokeneemman täytyy antaa tilaa nuoremmalle. Ei saa olla kukkona tunkiolla tonkimassa, eli kävellä nuoremman yli. Hänelle pitää antaa tilaa kehittyä.
− Käytännössä vanhempi kuitenkin kantaa isoimman vastuun, jos jokin ei mene oikein. Kriisitilanteessa kokeneemman pitäisi tietää mitä tehdä.
Roolit tulevat esille jo päiviä ennen ottelua. Tuomareilla on tapana soittaa toisillensa, ja usein linjatuomarit sekä nuorempi päätuomari ilmoittautuvat vanhemmalle.
Kovakaan haukku ei vie käsiä lanteille
Päätuomarit taktikoivat pelin aikana myös vaihtamalla puolia tarkoituksenmukaisissa kohdissa ottelua. Mikäli toinen tuomari on latonut samalle joukkueelle puolustusalueella kolme jäähyä putkeen, puolia on syytä vaihtaa.
Miksi? Se näyttää paremmalta.
− Neljännestä tuomiosta tulee jo huutoa, että jumalauta toi antaa vain meille jäähyjä, vaikkei kyse ole siitä.
Jos pelaaja käy kuumana jostakin tuomiosta, hyvä erotuomari ei Henrikssonin mukaan luistele pelaajan kanssa samaa tahtia aitiota kohti tuomiota näyttämään. Kannattaa odottaa, että linjatuomari saa ohjattua pelaajan istunnolle. Hermostunut pelaaja saattaa provosoitua ja esimerkiksi töytäistä tuomaria tai huutaa itselleen lisärangaistuksia.
Tuomareita kritisoidaan usein käytösrangaistuksien antamisesta. Lehdistötilaisuuksissa valmentajat saattavat sanoa tuomarin pönkittävän egoaan, kun hän lyö kädet lanteille.
Käytöskympin antamiseen vaikuttavat karkeasti kaksi asiaa: mitä tuomarille sanoo, ja kuinka sen sanoo.
Jos ylimmän rivin katsojat kuulevat haistattelun, ei tuomari voi päästää protestointia läpi rangaistuksetta. Toisaalta, vaikka pelaaja sanoisi korvaan kuinka törkeästi, se voi jäädä pelaajan ja tuomarin väliseksi asiaksi.
− Ei saa kuitenkaan olla liian herkkä, jos ei mennyt itsellä ihan nappiin.