Kausi 2015-16 tuo useimpien Liiga-seurojen suunnitelmissa pelaajabudjettiin pudotusta. Näin on käymässä myös seuroissa, jotka tekivät kuluneella kaudella plusmerkkisen tuloksen tai jopa satojatuhansia voittoa.
Hyvä niin.
Eteenpäin pyrkivä Liiga ja seuroista fiksuimmat ovat kehittäneet kokonaistoimintaansa pienen siivun positiivisempaan suuntaan. Liigan laajenemiseen suhtaudutaan kokonaisuutena skeptisesti, vaikka hyviäkin asioita on nähty. On uusiutunut johto, on uudistuksia, on uusiutunut erotuomarijohto.
Ainakin näennäisesti useissa seuroissa puhutaan myös talouden tervehdyttämisestä, ja seurojen johtoportaita on uusittu siellä, missä viime vuosina on otettu harha-askelia pois menestyksestä ja kannattavuudesta.
täytyy olla erittäin positiivinen uskoakseen Liigan tv-oikeuksista saaman rahamäärän nousevan kolmen vuoden kuluttua.
Virheistä opitaan, ja aistittavissa on kasvu-uhonkin keskellä tiettyä nöyryyttä. Epäonni ei ole enää aina vain muiden syytä, tai sitä, että itse ei tehdä virheitä.
Työsarkaa kuitenkin riittää. Jääkiekolla ja Liigalla riittää horisontissa mörköjä, jotka on kukistettava. Tai ainakin niiden kanssa on opittava tulemaan toimeen.
Yksi mörkö siintää vajaan kolmen vuoden päässä. Kyseessä on Liigan televisiointisopimus, jonka tuoma taloudellinen turva voi pienentää omalta osaltaan liigaseurojen toimintaa merkittävästi.
Oikeuksien nykyinen arvo on arvioiden mukaan vajaat 15 miljoonaa euroa. Kun oikeudet omistavan Nelonen Median omistaja Mediayhtiö Sanoma tekee kyseisellä summalla miljoonatappiota, täytyy olla erittäin positiivinen uskoakseen Liigan tv-oikeuksista saaman rahamäärän nousevan kolmen vuoden kuluttua.
On siis jatkettava televisiotuotteen, kiekkotuotteen ja muun ansainnan kehittämistä. Melkoinen urakka, joskaan ei mahdoton.
Televisiotuote kehittyy kyllä ainakin kokemuksen myötä. Siihen sijoitettavaa rahamäärää ei omistajan leikkauksilla kasvateta, mutta itse tekijät kehittyvät vähintään ottamalla mallia isommista. Siitä, ja kekseliäästä markkinoinnista. Tämän päälle studioihin on jatkossakin juoksutettava siivu enemmän monipuolista asiantuntijuutta, ja vähennettävä tyhjää puhuvien kuminaamarien määrää.
Liigatuotteesta taas ovat vastuussa ensisijaisesti seurat. On pidettävä kiinni juurista, luotava jatkuvuutta sekä pidettävä kiinni identiteetistä. Kun siihen päälle hallien oheistoiminta ja seurojen markkinointi saadaan kuosiin, voidaan puhua hyvästä liigatuotteesta.
Markkinoinnin kohdalla se voi tarkoittaa muutakin kuin uusien henkilöiden palkkaamista. Pienillä paikkakunnilla urheilun elinehtona voi olla se, että seurat yhdistävät markkinointiaan läpi lajirajojen. Ei siis uusia superseuroja, vaan ainoastaan yhdistetty varainhankinta ja markkinointi. Yhden paikkakunnan kalenteri, joka tarjoaa urheilutapahtumia ympäri vuoden.
Oheistoiminta kaipaa vielä lisää hyviä ideoita. Ottelua edeltävät tapahtumat, oluen tarjoilu rajattuihin katsomonosiin ja esimerkiksi ottelujen ajaksi järjestetyt lastenvahdit toisivat monta lisähenkeä halleille viihtymään. Ottelu voi olla tapahtuma, joka etenkin viikonloppuina alkaa hyvissä ajoin ennen peliä. Kokeilkaa rohkeammin.
Lopulta tämä yhdistelmä ansaitsee myös rahaa. Tilikauden lopussa kiitos seisoo, ja jatkossa oman toiminnan merkitys vain korostuu.
Kahteen asiaan seurojen kannattaa sijoittaa vaikka lisää rahaa, sillä ne maksavat itsensä takaisin. Ne ovat ammattimainen markkinointi sekä ikääntyvien liigahallien energiatalous.
Sen päälle päästään pelaamaan hyvää suomalaista jääkiekkoa. Toivoa sopii, että tämä juoksija löytää maaliinsa myös kolmen vuoden kuluttua − vaikka sitten nyörit pysyvästi kireämmällä kuin nyt.
