Tappara järjesti uudenvuoden ilotulituksen Lappeenrannassa SaiPan puolustuksen kustannuksella
SaiPa lähti otteluun vierasvoitto vyöllään. Reipas peli-ilme, Tomáš Záborskýn hattutemppu ja Karolus Kaarlehdon torjunnat KalPaa vastaan siivittivät lappeenrantalaiset pitkästä aikaa kolmen pisteen voittoon, joten maanantain ottelussa odotettiin nähtävän piristynyt kotijoukkue.
Karolus Kaarlehto palasi ansaitusti maalin suulle voitokkaan Kuopion-reissun jälkeen. Maanantai-illan ottelusta ei kuitenkaan tullut riemukasta jatkoa Kaarlehdolle, sillä Tappara latoi runsaan määrän maaleja SaiPan verkkoon.
Maaleista moni syntyi maalivahdin kannalta epäsuotuisista tilanteista, ja Kaarlehto olisi kaivannut tällä kertaa enemmän apuja puolustukselta.
Lappeenrantalaisten puolustuspelaaminen toimi ottelun alussa sen pysyttyä tiiviinä ja hallittuna. Puolustus hallitsi kiekkoa alussa tehokkaasti, minkä ansiosta SaiPa sai rytmitettyä peliä ja minimoitua riskejä omalla alueellaan.
Ottelun edettyä vierasjoukkue nosti karvaustaan, minkä jälkeen kotijoukkueen puolustus alkoi rakoilla menettäen kiekkoa vastustajan hyökkääjille. Ottelun ensimmäinen maali syntyi, kun SaiPan puolustajien pelinavaaminen epäonnistui karkeasti. Tämän jälkeen Tappara sai luotua pitkän hyökkäysalueen paineen, jonka päätteeksi kiekko kaivettiin ensimmäistä kertaa SaiPan maalin perukoilta.
Tämä kaava jatkui ottelun loppuun saakka, eikä päästetyistä maaleista lannistunut SaiPa enää löytänyt tarvittavaa pontta vierasjoukkueen taitavien yksilöiden hillitsemiseksi. Joukkueen ja yksilöiden epäonninen ilta kruunattiin Tapparan leikiteltyä lopulta seitsemän maalia SaiPan verkkoon.
Kotijoukkue tuli otteluun edeltävästä ottelusta napatun voiton innoittamana ja keltanuttujen liike olikin kiitettävää. Aktiivinen pelaaminen auttoi joukkueen hyökkäystä toimittamaan pelivälineen sähäkästi hyökkäysalueelle. Maalipaikat jäivät kuitenkin perin rajallisiksi kiitos vierasjoukkueen tiiviin puolustuspelaamisen.
Tapparan iskettyä ensimmäisen maalinsa SaiPan hyökkäyspelaaminen kuihtui joukkueen avauspelaamisen heikennyttyä. Joukkue sai uutta virtaa pelaamiseensa toiseen erään tultaessa, mutta alivoimalla päästetyt maalit lannistivat kotijoukkueen kiekollista suorittamista.
SaiPan pelaamisessa toistui kauden teema: turhat rangaistukset sekä heikko alivoimapelaaminen. Ottelussa tämä näkyi SaiPan kannalta karulla tavalla, kun Mikael Kuronen sai toisen erän aikana kolmesta tilanteesta yhteensä kahdeksan minuuttia rangaistuksia hänen mailansa osuttua vastustajan leukaperiin. Näiden rangaistusten aikana Tappara iski kolme ylivoimamaalia.
Kotijoukkue iski ottelun ainoalla ylivoimakerrallaan maalin Veeti Vainion rynnistettyä suoraan hyökkäykseen ja lauottua kiekon takanurkkaan.
Tapparan talvikausi ei ole ollut ruusuilla tanssimista joukkueen päästettyä yllättävän suuria maalimääriä. Puolustuspelaamisen tasaisuus oli varmasti Jukka Rautakorven luotsaaman joukkueen toivelistan kärjessä illan ottelussa.
Michael Garteig sai tililleen verrattain kevyen vierasvoiton kotijoukkueen hyökkäyspelaamisen oltua tehotonta ja saamatonta. Maalivahti selvitti syntyneet tilanteet kunnialla ja ainoa päästetty maali syntyi puolustuksen päästetty vastustajan liukumaan vapaasti laadukkaaseen maalintekosektoriin.
Vierasjoukkueen puolustuspelaamin oli tänään terästä. Tappara teki kiitettävää työtä hillitäkseen kotijoukkueen kiekollista peliä niin ansapelaamisella, karvaamisella kuin työteliäällä luistelulla. Tämän lisäksi Tapparan joukkuepuolustaminen oli läpi ottelun tiivistä ja itseluottamusta huokuvaa.
Erityismaininta voidaan myöntää joukkueen karvauspelaamiselle, joka tyrehdytti SaiPan avauspelaamisen luoden samalla vaarallisia kiekonriistoja sekä kiekonhallintajaksoja SaiPan puolustusalueelle.
Tapparan hyökkääminen oli ottelun läpi vaarallista ja laadukasta. Tamperelaisten kiekonhallinta ja pitkät hyökkäykset loivat roppakaupalla maalipaikkoja ja lopulta myös maaleja. Kiekollisesti taitavat yksilöt pelasivat luontevasti yhteen kahdeksan pelaajan päästyä tehopisteille. Jopa neljä pelaajaa ansaitsivat kolme pistettä.
Ottelun maaleista moni tuli Tapparan yksilöiden taidokkaiden suoritusten ja saumattoman yhteispelin seurauksena. Juonikkaat kuviot hämmensivät SaiPan puolustuksen kerta toisensa jälkeen sekaisin, minkä seurauksena vieraiden pelaaja oli usein vapaassa maalintekopaikassa.
Tapparan ylivoimapelaaminen oli ottelun kannalta ratkaisevassa roolissa. Vierasjoukkue pääsi toisessa erässä pelaamaan neljästi ylivoimaa, ja kiekko löysi tiensä kotijoukkueen nuottaan kolmesti. Tapparan tappava ylivoima pyöri tuttuun tapaan Valtteri Kemiläisen, Kristian Kuuselan ja Jere Karjalaisen ympärillä.
Tapparalle tuomittiin ottelussa yksi rangaistus, jonka aikana kotijoukkue teki ottelun ainoan maalinsa. Tapparan muuten dominoiva esitys sai tästä pienen tahran, kun joukkueen puolustus uinahti hetkeksi päästäen Vainion viimeistelemään b-pisteen kaarelta.
Ottelu oli osaltaan ylivoimakoostumusten juhlaa. SaiPan ylivoimatehokkuus oli tasan sata prosenttia ja Tapparan tehokkuus puolestaan 75 prosenttia.
Ottelu ratkesi joukkueiden ja niiden yksilöiden väliseen eroon suorittamisen tasossa. Tappara esiintyi erittäin vakuuttavasti niin puolustus- kuin hyökkäyspäässä, eikä SaiPalle jäänyt juuri lainkaan saumaa voitosta kilpailemisesta.
Tapparan voidaan nähdä ratkaisseen ottelun toisessa erässä, kun sen tulikuuma ylivoima paukutti kolme ylivoimaalia 13 minuuttiin. Tämän jälkeen kaukalossa nähtiin pitkälti yksi joukkue, joka herkutteli vielä kolmella maalilla kolmannessa erässä.