KHL:ssä on sen reilun kymmenvuotisen historian aikana kiistelty joukkueiden välisistä eroista. KHL on ollut huippupelaajille helppo paikka mennä tienaamaan, sillä kärkiseurat ovat voineet maksaa helposti miljoonan dollarin kausipalkkoja maailman mittakaavalla keskinkertaisillekin jääkiekkoilijoille.
Menneellä kaudella sarjassa pelasi yli 50 miljoonan dollarin miestä, eli 70 miljoonaa ruplaa kaudessa tienaavaa pelaajaa (yhdellä dollarilla sai 70 ruplaa viime kaudella). Määrä tulee laskemaan tulevalle kaudelle.
Sarjan kovapalkkaisin pelaaja viime kaudella oli Metallurg Magnitogorskin kokenut tähtihyökkääjä Sergei Mozjakin. "Sirioosa" tienasi 180 miljoonaa ruplaa, eli reilut kaksi miljoonaa dollaria. Mozjakininkin ansiot tulevat laskemaan, mikäli ura jatkuu.
900 miljoonan ruplan palkkakatolla yksi joukkue voi käytännössä hankkia kuusi 70 miljoonan ruplan miestä. Sen jälkeen palkkakatossa on tilaa vielä 480 miljoonaa ruplaa, jolla voi hankkia tasaisella taulukolla 20 pelaajaa, joiden keskipalkka olisi 24 miljoonaa ruplaa, eli 342 tuhatta euroa 70 kurssilla.
Yhdensuunnan sopimuksia saa olla joukkueessa vain 25 kappaletta, ja alle 21-vuotiaita pelaajia ei lasketa palkkakattoon. Tulevalla kaudella ikäluokkaan 1999-syntyneet ja nuoremmat kuuluvat tähän kastiin.
Palkkakatto on näkynyt konkreettisesti jo nyt. Parhaimpana esimerkkinä toimii TsSKA Moskovan menetys, kun huippupuolustaja Aleksei Marchenko siirtyi Lokomotiv Jaroslavliin, kun TsSKA:lla ei ollut varaa enää pitää NHL:ssä pelannutta puolustajaansa.
Lisäksi SKA Pietari joutui kauppaamaan Nail Jakupovin Vitjaz Podolskiin vaihdossa halvempiin pelaajiin. Jakupovin palkka oli viime kaudella 70 miljoonaa ruplaa, mutta vastuuta hyökkääjä ei juuri saanut. Normaalissa tilanteessa SKA olisi pitänyt huippuhyökkääjästä kiinni, mutta nyt oli luovuttava pakon sanelemana.
Kilpavarustelussa palkkakatto on näkynyt jo KHL:n läntisessä konferenssissa siten, että Dinamo Moskova, Spartak Moskova ja Lokomotiv Jaroslavl on saanut koottua uusia vahvoja nimiä joukkoihinsa.
Normaalisti kyseiset joukkueet ovat omanneet vain yhden tähtikentän, ja loput olivat koostuneet keskikastista, mutta esimerkiksi Juuso Hietasen ja Teemu Pulkkisen edustama Dinamo on saanut, ja saamassa monta hyvää hyökkääjää lisää riveihinsä.
SKA ja TsSKA ovat edelleen KHL:ssä läntisen konferenssin puolella nimekkäimpiä nippuja, mutta ero kahden parhaan, ja ylemmän keskikastin välillä on paljon kapeampi aikaisempaan verrattuna.
Mikäli palkkakattoa noudatetaan, nousee sarjan taso ja kiinnostavuus aivan uudelle tasolle, kun lähes kaikilla joukkueilla on aito mahdollisuus taistella mestaruudesta.
