Liigan kestomenestyjä, puolen Suomen Kärpät, on haalinut riveihinsä jälleen kovia pelimiehiä niin Euroopasta kuin Pohjois-Amerikastakin.
Kesken viime kauden päävalmentajaksi Ouluun palanneen Lauri Marjamäen on helppo jatkaa kesken jäänyttä työtä. Hän tuntee organisaation, ja hänellä on takanaan muun muassa kärppälegenda Lasse Kukkonen, joka aloitti tehtävänsä Kärppien kehitysjohtajana.
Vuoristoratamainen viime kausi päättyi Ilveksen vieraana seitsemännessä puolivälieräottelussa. Nyt tavoite on entistä korkeammalla ja muun kuin mestaruuden tavoittelu ei tule tällä nipulla kuuloonkaan. Kaikki palaset ovat koossa, enää niistä on rakennettava ehyt palapeli.
VLH
Julius Junttila
Teemu Turunen
Kasper Björkqvist
Julius Hermonen
Aleksi Antti-Roiko
Joonas Lohisalo
KH
Joonas Kemppainen
Cody Kunyk
Peter Tiivola
Antti Kalapudas
Jesse Koskenkorva
Sisu Yliniemi
Arttu Alasiurua
OLH
Ville Leskinen
Petter Emanuelsson
Marko Anttila
Ville Koivunen
Arttu Hyry
Ville Heikkala
P
Atte Ohtamaa
Topi Niemelä
Ludwig Byström
Mikko Niemelä
Tommi Kivistö
David Rundblad
Taneli Ronkainen
Jaakko Niskala
Arttu Paaso
Joona Mourujärvi
MV
Joel Blomqvist
Leevi Meriläinen
Niklas Kokko
Valmentaja
Lauri Marjamäki
Tasapainoinen kokonaisuus
Sanotaan, että hyvässä ja menestyvässä joukkueessa kullakin pelipaikalla on selkeä ykköspelaaja. Kärpillä kaikki osa-alueet ovat kunnossa, vaikka nuoren ykkösmaalivahdin Joel Blomqvistin harteille ei kannata liikaa asettaa pelitaakkaa.
Maalivahtitrion muut osapuolet Leevi Meriläinen ja Niklas Kokko pystyvät myös vastaamaan huutoon. Kilpailu peliajasta ja sen jakaminen tasaisesti on kokonaisuudenkin vuoksi kannattavaa, jotta vältytään turhilta loukkaantumisilta.
Kärkiketjun sentterinä häärää paluumuuttaja Joonas Kemppainen ja puolustuksen ehdottomana isäntänä luutii jälleen Atte Ohtamaa. Kenttäpelaajien osalta kokeneiden pelaajien ympärille on helppo lähteä rakentamaan toimivia ketjukoostumuksia, etenkin, kun joukkueessa jatkaa myös monia viime kaudella yhdessä pelanneita kiekkomiehiä.
Ketjukoostumusten rakentamisessa auttaa myös se, että monet pelaajat ovat entuudestaan toisilleen tuttuja. Uusillakin pelaajilla on linkkejä organisaatioon, sillä Kemppainen on pelannut Kärpissä vuosina 2010–15 ja Cody Kunyk kaudella 2020–21 ja Tommi Kivistö sekä Marko Anttila ovat Marjamäelle tuttuja Jokerit-vuosilta.
Pelitapaan sekä seurakulttuuriin liittyvien asioiden pitäisi siis olla monille selvät jo ennen ensimmäistäkään Liiga-ottelua.
Paperilla ehjää ja tasapainoista kokonaisuutta korostaa myös pelaajien laaja ikähaarukka. Kokoonpanossa on kovissa liemissä keitettyjä pelaajia, mutta myös nuorempaa kaartia Arttu Hyryn, Arttu Paason, Topi Niemelän ja Ville Koivusen johdolla.
Kokeneemmat pelaajat eivät voi nostaa jalkaa kaasulta, sillä pelipaikasta taistelee useampi pelaaja. Kilpailu kehittää ja näytönpaikan auettua paikkaa ei helpolla halua takaisin luovuttaa.
Puolustus vastaan maalintekovoima
Lähteneiden pelaajien lista on pitkä, mutta toisaalta moni seuran jättäneistä pelaajista pelasi Oulussa vain loppukauden ajan. Eniten vaakakuppia kallistavat Saku Mäenalasen ja Juhamatti Aaltosen siirtyminen uusiin seuroihin sekä Mika Pyörälän lopettamispäätös. Pyörälä tosin saatetaan nähdä tulevaisuudessa jollakin tapaa mukana Kärppien organisaatiossa, mutta hänen mukanaan katosi iso pala kokemusta.
Aku Rädyn siirtyminen Ilvekseen ja Tuukka Tieksolan hyppy AHL:ään Chicago Wolvesin riveihin saattavat näkyä ajateltua suuremmin. Rädyn kohdalla maisemanvaihdos tuli tarpeeseen pitkän Kärpät-ajanjakson jälkeen, joten nähtäväksi jää, millaiseen liitoon nuori hyökkääjä nousee. Tieksola iski viime kaudella "vain" tehot 4+3, mutta hänen roolinsa näkyi muilla tavoin. Hänen kaltaistaan nopeaa luistelijaa voi joukkueella tulla ikävä.
Kärpät on pelannut harjoituskaudella tähän mennessä viisi ottelua maalierolla 15–7. Lukemista paistaa läpi puolustusvoittoinen pelitapa, joka ei välttämättä sovi kaikille pelaajille. Jos vastustaja osaa murtaa vahvan puolustuksen, joukkue voi olla pulassa.
Viime kauden pudotuspeleissä Kärpät iski Ilves-sarjan seitsemässä ottelussa vain kymmenen maalia. Ottelut olivat lähes poikkeuksetta tiukkoja yhden maalin kamppailuja, mikä oli merkki siitä, että vaikka maalinteon kanssa oli välillä tuskaista, puolustuspää ei vuotanut.
Joukkueen on löydettävä tasapaino, jotta esimerkiksi kova maalintekijä Teemu Turunen pääsee pelaamaan vahvuuksillaan. Kesken viime kauden mukaan tullut Julius Junttila iski edellisen kerran Kärpissä pelatessaan 19 maalia ja Ville Leskinen edellisellä kokonaisella kaudellaan 29 täysosumaa.
Maalintekokyvykkyyttä on, joten jos vierelle istutetaan oivaltavia syöttöjä antavat pelaajat, voivat maalimäärät nousta todella suuriksi. Tehokkuus edellyttää myös sitä, että pelaajat pysyvät terveinä. Kärppien sairastuvalla on useampana vuonna peräjälkeen ollut tunkua niin koronan kuin loukkaantumistenkin vuoksi.
Tavoitteena mestaruusjunaan nouseminen
Marjamäellä on käsissään laaja työkalupakki sekä pätevät taustajoukot. Alkukauden pitäisi olla helpompi, sillä hänen ei tarvitse aloittaa alusta ja monet pelaajat ovat hänelle tuttuja. Pieniä kysymysmerkkejä leijuu maalivahtitrion yläpuolella, sillä heidän keski-ikänsä on vain reilut 19 vuotta.
Tosin Kärpistä on noussut aiemminkin esiin nuoria maalivahteja, jotka ovat lopulta kantaneet joukkueensa päätyyn saakka tai ainakin lähelle sitä kirkkainta. Paperilla Kärppien nippu on kenties Liigan kovin, mutta tilastoilla ei otteluja voiteta. Potentiaali on ulosmitattava ja palasten on loksahdettava kohdilleen. Joukkue ei voi lähteä kuitenkaan kauteen tavoitteenaan mikään muu kuin mestaruus.