Mielipide

Nokia-areenalla nähtiin parasta Auroraliigaa, mutta tapahtuman suhteen jäi kehitettävää

Auroraliiga / Kolumni
Auroraliiga sai huipputilaisuuden esittäytyä valtakunnan ykkösareenalla, kun Ilves ja HIFK kohtasivat Nokia-areenalla. Itse peli oli täyttä viihdettä, mutta tapahtuma sen ympärillä jäi potentiaalistaan.

HIFK voitti Ilveksen viihdyttävässä ottelussa maalein 5−3, kun Auroraliiga valtasi lauantaina Tampereen Nokia-areenan ennen miesten Liiga-kamppailua Ilves−TPS. Alkuiltapäivän mittelö tarjosi vauhdikkaan avauserän siivittämänä vivahteikkaan, tapahtumientäytisen ja jännittävän maistiaisen naisten jääkiekon pääsarjasta paikalle saapuneille 400 kiekkokansalaiselle.

Normaalisti Auroraliigan otteluita käy katsomassa eri paikkakunnilla satakunta katsojaa, joten noin nelinkertainen kohennus tavanomaiseen on tietysti positiivinen asia. Silti kamppailua olisi voinut olla seuraamassa realistisestikin ajateltuna lähemmäs vaikkapa tuhat ihmistä. Sen isommat yleisömäärät olisivat olleet haihattelua.

Ilveksen naisten joukkue sekä sen pelaajat markkinoivat ja mainostivat lauantain ottelutapahtumaa hyvän tovin ennen pääpäivää, mutta siihen se pitkälti jäikin. Nyt nähty tempaus oli kuitenkin hyvä suoritus Auroraliiga-joukkueen resursseilla. 

Tapahtumasta ei aistinut, että kyseessä olisi ollut koko Ilves-perheen yhteinen teos, vaikka Liiga-Ilves varmasti hoitikin osuutensa esimerkiksi järjestelyiden kulupuolella.

Ottelu pelattin miesten Ilveksen kotihallissa ennen Liiga-ottelua TPS:ää vastaan. Tupsukorvainen yhtiö ja yhteisö kyllä viesti, että naisten otteluun pääsee ilmaiseksi Liigan kausikortilla, mutta muutamaa somepostausta paria päivää ennen otteluajankohtaa kummempaa ei nähty. Kenties pakon sanelemaa, mutta kahden tunnin taukokaan otteluiden välillä ei ollut omiaan mittelöiden yhdistämiseksi kokonaisuudeksi. 

Itse tapahtumasta ei kerrottu etukäteen potentiaalisille tulijoille, miksi heidän kannattaisi tulla kokeilemaan Auroraliiga-lätkää ennen tavanomaista Liigan lauantaimähinää. Puhe jäi "milloin, miten ja missä" -kysymysten tasolle.

Esimerkiksi joukkueen esittely, pelaajapersoonien esilletuonti ja naisten jääkiekon tunnusmerkit ja mahdolliset valttikortit, kuten tunne, yllätyksellisyys ja nuoruuden innokkuus jäivät osoittamatta kansalle markkinoinnissa. Katsomoon asti selviytyneet tosin pääsivät nämä elementit aistimaan.

Nokia-areenalle saapuessa aulassa oli naisten joukkueen tuotekioski, mutta varsinaista karnevaalitunnelmaa ei ollut havaittavissa. Jo ennen kamppailun alkua yleisölle olisi voinut tarjota jonkunlaisen koukun − sivussa olevien pelaajien tapaamista, avausmaaliveikkausta tai vaikkapa kasvomaalausta.

Naisten lätkän katsojakunta kun koostuu pitkälti perheistä ja nuorisosta ylipäätään. Erätaukoja ei hyödynnetty juurikaan − tyttökiekkoilijat pääsivät sentään esittäytymään. Olisihan tauoille voinut järjestää lisäksi vaikkapa entisten pelaajien haastatteluita mediakuution välityksellä tai Ilveksen naisten lätkähistoriaa käsittelevän tietovisan.

Upea, monivivahteinen Auroraliiga-kamppailu ei saanut Nokia-areenalla ympärilleen viihdyttävää, erityistä tapahtumaa, joka olisi tehnyt tehtävänsä naisten jääkiekon puolestapuhujana herkullisessa tilanteessa.

Tamperelaisen kiekkokansan lauantai jatkui kaksi tuntia Ilveksen ja HIFK:n Auroraliiga-kamppailun päätyttyä Liiga-mittelöllä tupsukorvien ja TPS:n välillä − lehtereillä oli tuolloin yli 10 000 jääkiekon ystävää. Kansa janosi siis todistetusti lajikokemuksia, mutta kovinkaan moni ei käyttänyt mahdollisuuttaan tutustua Auroraliigaan. He eivät tienneet mitä menettivät, koska heille ei siitä kerrottu.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös