Ei ole mikään yllätys, että tämän kesän varausikäisten pelaajien rankingien kärjessä komeilee Nail Jakupovin nimi. Pavel Burea pelityyliltä muistuttava Jakupov on ikäluokkansa kirkkain helmi ja hän on ollut yleisesti ykkösvaraukseksi ajateltu pelaaja jo viimeistään viime kauden jälkeen. Tuolloin hän rikkoi NHL-tähti Steven Stamkosin ennätykset tulokkaana OHL-seura Sarniassa.
Jakupovin jälkeen tuleva ryhmä on etukäteen ajatellen melko tasainen. Ikävä vain, että junioriliigojen tämän vuotinen taso on myös normaalia heikompaa kärkihyökkääjien osalta. Etukäteen ajatellen hyökkääjistä vain Jakupovilla, Mihail Grigorenkolla ja Alex Galchenyukilla on mahdollisuuksia kymmenen ensimmäisen varauksen joukkoon.
Kolmen parhaan junioriliigahyökkäjän joukossa on kaksi venäläistä ja yksi jenkkipelaaja. Sen sijaan Kanadalle tyypilliset junioriliigojen superlahjakkuudet puuttuvat tämän vuoden hyökkääjätarjonnasta. Toisaalta tämän vuoden tarjonnassa syvyyspuolelle on tulossa mielenkiintoisia ja monipuolisia hyökkääjälupauksia.
Jakupov on etukäteen ikäluokan kirkkain helmi, joten tänä vuonna tullaan luultavasti näkemään pitkästä aikaa varaustilaisuuden ykkösvarauksena joku muu kuin pohjois-amerikkalainen pelaaja. Venäjä sai viimeksi muista maista vuonna 2004 ykkösvarauksen Aleksandr Ovetškinin viedessä päähuomion. Tänä vuonna olisi jo tuotakin taustaa huomioiden eurooppalaistaustaisen pelaajan vuoro.
Nail Jakupov – ratkaisija
Sarnia Sting varasi Jakupovin vuoden 2010 Kanadan junioriliigojen import draftissa toisena. Sarnia kaipasi tähteä Steven Stamkosin jättämään tyhjiöön ja löysikin todellisen helmen Jakupovista. Jakupov iski OHL-tulokkaana 49 maalia ja 101 pistettä. Kauden jälkeen hänet valittiin OHL:n ensimmäiseen tähdistöön ja kauden tulokkaaksi OHL:ssa.
Upean kauden jälkeen odotukset Jakupovia kohtaan olivat menneelle kaudelle lähdettäessä pilvissä joka puolella kiekkomaailmaa. Jakupov vastasi huutoon ja tekoi ensimmäisten kahdeksan pelin sisään OHL:ssä 20 pistettä. Myöhemmin tähtihyökkääjä kärsi loukkaantumisista ja lopetti kautensa tekemällä 42 pelissä 31 maalia 69 pistettä.
Jakupovin tehopisteet eivät vastanneet täysin odotuksia, mutta hän paransi kauden aikana syöttötyöskentelyään ja puolustuspeliään, jotka tunnettiin aikaisemmin venäläistähden heikkoina osa-alueina. Tuo hänen pelinsä heikkojen osa-alueiden kehitys kertoo hyvää kieltä nuoren pelaajan motivaatiosta kehittyä ja lahjakkuudesta. Jakupov selvästi ymmärtää kokonaisvaltaisen pelin merkityksen.
Pohjimmiltaan Jakupov on selkeä pelin hyökkäyspään ratkaisija. Hän pelaa niin hienoa hyökkäyspään peliä taitavilla käsillä, nopeilla jaloilla, kovalla laukauksella ja pelikäsityksellä, että saa kaiken näyttämään helpolta. Kentän ulkopuolella hän saanut arvostusta asenteestaan. Hänen heikkona puolena pidetään tällä hetkellä hieman varomattoman pelityylin, pienehkön koon ja heikon fyysisen pelin yhdistelmää, joka saattaa poikia pahimmassa tapauksessa lisää vammoja ylemmällä tasolla.
Jakupovin jälkeen hiljaisempaa
Jakupovin maanmies, QMJHL:ssa pelaava Mihail Grigorenko on saanut osakseen paljon kysymyksiä. Isokokoisen Grigorenkon pelissä yhdistyvät koko, taitavat kädet ja hyvä pelikäsitys, joiden ansiosta hän on ehkä vuosikerran paras pelintekijä. Grigorenkoa on seurattu tarkasti ja hän on saanut kritiikkiä epätasaisista otteista ja aika ajoin puolittain pelatuista "laiskan miehen" vaihdoista.
Jakupovin seurakaveri, USA:ssa syntynyt keskushyökkääjä Alex Galchenyuk, kuuluu myös lupaavimpiin tämän vuoden junioriliigahyökkääjiin. Hänen mennyt kausi meni tosin pahasti pieleen polvivamman vuoksi, eikä keskushyökkääjä pystynyt pelaamaan kuin kaksi runkosarjan ottelua. Monipuolisen taitava, energinen ja hyvällä pelisilmällä pelaava Galchenyuk oli ehtinyt tehdä kuitenkin vaikutuksen taidoillaan jo aikaisemmin sekä OHL:ssä, että kansainvälisissä peleissä.
Brendan Gaunce on monien arvioissa tämän vuosikerran lahjakkain kanadalaiskeskushyökkääjä. Isokokoinen kahden suunnan voimahyökkääjä on erittäin vahva jaloistaan, taitava suojaamaan kiekkoa ja pätevä pelaaja kiekon kanssa ja ilman. Aina joukkueensa eteen pelaavan Gauncen johtajantaitoja on kehuttu laajasti. Heikkouksia hänellä on lähinnä yleisessä liikkumisessa ja tilanteisiin ehtimisessä. Arvostettu pelaajatarkkailua tekevä ISS listasi Gauncen ikäluokkansa toiseksi parhaaksi aloittajaksi ja kolmanneksi parhaaksi puolustavaksi hyökkääjäksi.
Tsekkiläistä väriä junioriliigojen hyökkääjäkatraaseen tuo isokokoinen taitohyökkääjä Radek Faksa. Erinomaisella peliälyllä varustettu hyökkääjä on taitava hakemaan itselleen vapaata tilaa ja kiekon saadessaan hyvä päättämään tilanteen maalipaikkaan. Menneen kauden aikana hyvin kehittynyttä Faksaa pidetään melko turvallisena vaihtoehtona hänen korkean peliälynsä ja monipuolisten taitojen ansiosta. Heikkouksia Faksalla on voimapuolella ja liikkeessä. ISS arvostaa Faksan ikäluokkansa toiseksi parhaaksi maalintekijäksi Jakupovin jälkeen.
Plymouthin hyökkääjä Thomas Wilson teki OHL:n runkosarjassa vain yhdeksän maalia, mutta häntä pidetään yleisesti ottaen ensimmäisen kierroksen varauksen arvoisena. Wilsonin pelissä yhdistyvät iso koko ja halu käyttää kokoa edukseen. Wilson taklaa satuttaakseen ja raivaa tilaa joukkuekavereilleen kiekottomalla pelillään. Wilsonin reitti täyteen kukoistukseen on mahdollisesti hieman pidempi kuin monella muulla, mutta hänen kanssaan moni joukkue voikin mennä kärsivällisesti. Onnistuessaan Wilson tuo joukkueeseen ison kahden ensimmäisen ketjun voimahyökkääjän. ISS listasi Wilsonin ikäluokassaan fyysisessä pelissä kovimmaksi pelaajaksi.
Oshawan Scott Laughton on monipuolinen ja älykäs kahden suunnan hyökkääjä. Laughton ei häikäise kiekollisilla taidoillaan eikä maalintekijänä, mutta hän antaa aina kaikkensa joukkueelle, pelaa fyysisesti, tekee paljon pieniä asioita oikein ja on tunnustettu hyvänä johtajatyyppinä, erinomaisena aloittajana ja arvokkaana alivoimapelaajana. Los Angelesin kapteeniin Dustin Browniin vertauksia saanut Laughton on isojen pelien pelaaja, joka ei välttämättä nouse esiin ilta illan jälkeen, mutta jonka merkitys kasvaa panosten mukaan. ISS listasi Laughtonin ikäluokkansa parhaaksi aloittajaksi.
Älykästä Colton Sissonsia pidetään monissa arvioissa ikäluokkansa parhaana puolustavana hyökkääjänä. Kelownan nuorella ja arvostetulla kapteenilla on NHL-luokan laukaus ja maalintekijän lahjoja. Hän pystyy pelaamaan sekä keskellä että laidassa. Sissonsin heikkouksia on tällä hetkellä pelinrakentamisessa. Joukkueelle joka hakee kovaa johtajaa, puolustuspään osaajaa ja viimeisen päälle asennepelaajaa, Sissonsin nimi on varmasti painettu isoilla kirjaimilla. ISS arvostaa Sissonsin ikäluokkansa parhaaksi puolustavaksi hyökkääjäksi.
Entisen NHL-pelaajan Ulf Samuelssonin poika Henrik Samuelsson on iso, voimakas, ilkeä ja fyysinen kahden suunnan hyökkääjä. Hänellä on keskiarvoa paremmat kiekolliset taidot, mutta hän saisi olla parempi luistelija. Henrik menee maalille aggressiivisesti ja luo ketjulleen hyvin tilaa kiekottomana pelaajana. Hän on parhaimmillaan fyysisessä pelissä taklaten kovaa ja hän pitää isänsä tavoin aina vastustajan hereillä ollessaan kentällä. Henrik pelasi erinomaisen Memorial Cupin, mutta teki WHL:n runkosarjassa vain seitsemän maalia 28 pelissä, joten hyökkäystaitojen riittäminen luo kysymyksiä jatkoon.
Seuraa häntä – Martin Frk
Quebecin junioriliigan hyökkääjä Martin Frk on ollut jo kolmen viime kauden aikana kohuttu lahjakkuus. Häntä pidettiin pitkään varmana top10 varauksenakin, mutta pitkä kuntoutus aivotärähdyksen jälkeen ja hieman epätasaiset otteet ovat pudottaneet Frk'n etukäteen ajatellen toiselle kierrokselle. Erittäin maalinälkäisellä ja taitavalla Frk'lla on kuitenkin ehkä koko varausikäluokan paras suoraan syötöstä lähtevä laukaus ja lahjoja kehittyä kovan luokan maalintekijäksi NHL-tasolle asti. Hänet voidaan varata missä tahansa ensimmäisen kierroksen puolenvälin ja kolmannen kierroksen lopun välissä.