Finalistien tiet kahden parhaan joukkoon ovat olleet hyvin samankaltaiset. Neljännesfinaaleista molemmat jatkoivat suoraan otteluvoitoin 3-0, vaikka joutuivatkin pelillisesti helpoilta näyttäviä lukemia tiukemmalle. Kokkolan Hermes vei Jukurit kahdesti jatkoeriin ja Kajaanin Hokki teki saman tempun Kiekko-Vantaalle.
Välierissä finalistit joutuivat jo kertaalleen antautumaan – samanaikaisesti toisissa osaotteluissa – mutta finaalipaikka varmistui molemmille kuitenkin voitoin 3-1. Tiukemmallekin olisi voinut mennä, sillä sen verran pirteästi Vaasan Sport ja Kouvolan Kiekko finalisteja kiusasivat.
Yksi huomattava ero joukkueiden play off-taivalluksessa on: maalimäärät. Pelaajamateriaalit ovat samantyyppiset – neljä tasaista hyökkäysketjua ja kolme pakkiparia – mutta valmentajavelhojen pelifilosofiat ovat hyvinkin erilaiset. Risto Dufva Jukureiden perämisessä luottaa tiiviiseen puolustuspeliin, kun taas Kiekko-Vantaa hyökkää rohkeammin Jarmo Kaupin alaisuudessa. Jukureiden pudotuspeliotteluissa on maaleja tehty yhteensä vain 24, Kiekko-Vantaan otteluissa peräti 41.
- Näin mennään jatkossakin. Hyökkääjät saavat toteuttaa itseään myös finaaleissa, lupasi Vantaan Kauppi finaalipaikan varmistuttua.
Erilaisten pelityylien kohtaaminen luo mielenkiintoa ottelusarjaan. Valmennuksen osalta puntit lienevät kutakuinkin tasoissa, sillä kumpainenkin luotsi on kykynsä ehtinyt jo osoittamaan. Nuorten maajoukkuettakin luotsanneen Risto Dufvan tuoreimmat näytöt ovat edellisten kausien Mestiksen mestaruudet.
Jarmo Kauppi on finaaleissa ensimmäistä kertaa miesten sarjoissa, mutta A-nuorten peräsimessä finaalikokemusta on kertynyt useammaltakin kaudelta, ja mestaruuksiakin Kauppi on päässyt juhlimaan.
Loppuottelusarjaan huipentuu Jarmo Kaupin, kakkosvalmentaja Paul Högbackan ja parin kauden aikana vain pieniä muutoksia kokeneen pelaajiston kahden vuoden projekti. Jo nyt urakkaa voi hyvällä syyllä luonnehtia onnistuneeksi, mutta mestaruus luonnollisesti kruunaisi Kiekko-Vantaan hienon kevään.
Nelosketjujen show?
Jukureiden peliä on useaan otteeseen moitittu värittömäksi, hajuttomaksi ja mauttomaksi. Totta on, että joukkue pyrkii aktiivisella liikkeellä pysäyttämään vastustajan keskialueella, saamaan aina painetta kiekolliseen pelaajaan ja minimoimaan kaiken tilan kentällä. Ei Jukureiden peli silti pelkkää "jäädyttämistä" ole. Hermes-sarjan alussa peli oli jännittynyttä ja ratkaisut usein liian monimutkaisia, mutta Sport-sarjan kuluessa yksinkertainen hyökkäyspeli on vallannut alaa ja niin nopeilla läpisyötöillä kuin suunnanmuutoksillakin joukkue on järkyttänyt vastustajan puolustusta.
Vauhtia finaalisarjassa riittänee kuin kansallisissa pikaluistelukisoissa, sillä kumpaisellakin finalistilla riittää miehiä neljään tasaiseen hyökkäysketjuun, ja oikeastaan vähän ylikin. Kaukaloon ei tarvitse heittää ylikuormitettua "ratkaisukenttää", sillä ratkaisun voi tehdä mikä tahansa neljästä kentästä. Itse asiassa Jukureiden parhaat tehot 7+8 onkin tehnyt nelosketjuna pelannut kolmikko Olli Sipiläinen – Tero Koponen – Samuli Piiroinen. Saldo on käytännössä puolet Jukureiden pudotuspelimaaleista.
Juurikaan jälkeen ei vertailussa jää myöskään vantaalaisten nelosketju, josta neljännen välieräottelun ratkaissut luokanopettaja Tuomas Nikoskelainen on noussut osumallaan maalillaan joukkueensa parhaaksi maalintekijäksi.
Maalivahtiosastolla edun pitäisi ennakkoon ajatellen olla Jukureilla. Yksi pudotuspelien kuumimpia pelaajia mikkeliläisjoukkueessa on ollut ehdottomasti maalivahti Tommi Nikkilä, jonka otteet ovat olleet läpi kauden – pudotuspeleissä luonnollisesti vielä korostuen – joukkueen menestyksen tae. Yksi sarjan parhaista maalivahdeista on kurinalaisen, kärsivällisen ja tiiviin kenttäpelaajiston takana pysäyttänyt kiekot peräti 95,48 prosentin tarkkuudella.
Kiekko-Vantaan Joni Hallikainen on aikaisempien ottelusarjojen tapaan veräjänvartijoiden kaksintaistelussa haastajan roolissa, mutta niinpä vain on Hallikainen luistellut kaukalosta voittajana jo Hokin Pasi Häkkistä ja KooKoon Carl Grahnia vastaan. Torjuntaprosentti 90,96 ei yllä lähellekään Nikkilän lukemaa, mutta ovatpa ovetkin olleet avoimempia Hallikaisen edessä. Kylmäpäinen vantaalaisvahti on parhaimmillaan tiukoissa paikoissa, sillä jatkoajalla kiekkoa ei miehen selän taakse ole saatu, ja KooKoo-sarjan ratkaisseessa neljännessä ottelussa Hallikainen oli torjuntoineen kentän ehdotonta eliittiä.
Vantaan maalivahdeista Mikko Strömbergin vire on arvoitus. Parhaimmillaan IFK-kasvatti lukeutuu jopa Mestiksen eliittiin, mutta kuluvalla, rikkonaisella kaudella Strömbergin otteet ovat ailahdelleet.
Schantz ja Hakkarainen tulessa
Kenttäpelaajiston suhteen suurin ero lienee keskushyökkääjien pelissä. Jukureiden tunnollinen ja monipuolinen sentterinelikko Petri Lehtonen – Juha-Pekka Hytönen – Mikko Hakkarainen – Tero Koponen ei Mestiksestä parempaansa löydä. Vantaalaisista pirtein on ollut tehot 3+4 saalistanut Tommi Hannus. Play offseissa kuin kotonaan olevan tsemppari Ari-Pekka Pajuluoman tahtia haittaa KooKoota vastaan murtunut solisluu, vaikka mies onkin teipin ja puudutuspiikkien avulla saatu toistaiseksi parsittua kokoon.
Laitahyökkääjien osalta joukkueet ovat aika lailla tasaväkiset, sillä kaukaloon on heittää molemmin puolin peräti yhdeksän kelvollista Mestis-tason hyökkääjää. Runkosarjan parhaista pistemiehistä Jukureiden Antti Laakso on viimeistellyt toistaiseksi vain yhden maalin ja Kiekko-Vantaan Ilari Filppula on tyytynyt viiteen syöttöpisteeseen, joten kuumimmat miehet ovat tulleet taustalta.
Yksilöitä on vaikea esille nostaa, mutta Jukureista kirkkaimpina tähtinä ovat tuikkineet Sportin lopullisesti pronssiotteluttanut Samuli Piiroinen, nelosketjun toinen laituri Olli Sipiläinen sekä Tuomo Jormakka. Vantaalaisista Teemu Kuusisto johtaa play off-pistepörssiä pisteillä 3+5, ja hänen laituriparinsa Petteri Linnonmaa on tehnyt kolme maaliaan todella tärkeisiin paikkoihin. Pikakiituri Petri Pitkäjärvi on taistellut suurella antaumuksella.
Puolustuksessa Jukureiden pirteimpiä otteita ovat esittäneet "ykköspari" Tommi Kovanen - Esa Hämäläinen sekä mielellään kiekon kanssa touhuava Pasi Järvinen. Kiekko-Vantaan kiistatta paras pari on ollut Matias Schantz – Jukka Hakkarainen, jonka tehotilastolukema on seitsemän ottelun jälkeen huima +9!
Kiltti Jukurit kadottanut rankaisuvoimansa
Aina tuiki tärkeitä erikoistilanteita tarkasteltaessa huomio kiinnittyy siihen, että Jukureille on tuomittu play offseissa rangaistuksia alle 3x2 minuutin keskiarvolla. Vastustaja Kiekko-Vantaa on joutunut pelaamaan alivoimaisena lähes kolme kertaa enemmän.
Luvut eivät ole sikäli vertailukelpoisia, että eri ottelusarjoissa tuomarilinjat ja tapahtumat ovat erilaisia, mutta tarkkana etenkin Vantaan puolustuksen fyysinen osasto Schantz – Hakkarainen – Jonni Kiiski – Aki Kauppinen saa vipeltävien savolaisten kanssa olla. Etenkin, kun Kiekko-Vantaan puolustus ei menestyksestä huolimatta sittenkään ole tähän mennessä vielä kaikin puolin vakuuttanut.
Yksi ottelusarjan suurista kysymysmerkeistä on Jukureiden ylivoimapeli. Jos se on yhtä tehotonta kuin aiemmissa pudotuspeleissä, saavat vantaalaiset istuttaa rangaistusaitioon huoletta vaikka puolet joukkueestaan. Jukureiden suurin synti on ollut maalinteon vaikeus maalintekopaikkoihin nähden, ja se on kuvastunut hyvin myös ylivoimapelissä. Runkosarjan tehokkaimpiin ylivoimajoukkueisiin lukeutunut Jukurit on onnistunut pussittamaan 32 ylivoimansa aikana vain yhden ainoan maalin!
Kiekko-Vantaan osakkeet nousevat huomattavasti, jos alivoimanelikko ja maalivahti Hallikainen onnistuvat jatkamaan Jukureiden miesylivoiman tuskaista trendiä. Sport-sarjan ratkaisuottelussa edes 5-3-ylivoima ei tuonut Jukureille maalia, mutta yhden miehen alivoimalla joukkue lopulta löysi maalivireen...
Kiekko-Vantaa sai KooKoota vastaan ylivoimapelinsä pyörimään ajoittain varsin mallikkaasti. Ahkerasti laukovat erikoiskentälliset ovat toistaiseksi iskeneet seitsemän ylivoimamaalia.
Maalimääriltään finaalisarja lienee melko tavallista loppuottelutasoa. Hermestä ja etenkin Sportia vastaan Jukurit on jäänyt jalkapallolukemiin, mutta Kiekko-Vantaan hyökkäävämpi pelityyli kasvattanee maalimääriä. Vastaavasti Kiekko-Vantaa tuskin yltänee yhtä korkeisiin maalimääriin kuin Hokkia ja KooKoota vastaan, sillä Jukureiden puolustuspeli on aiempia vastustajia tiiviimpää. Kultaista keskitietä siis edettäneen.
Joukkueiden henkisestä vahvuudesta saattaa kertoa jotain, että kevään mittaan Jukurit on joutunut jatkoeriin neljästi ja Kiekko-Vantaa kolmesti, ja jokaisella kerralla finalistit ovat poistuneet kaukalosta voittajina.
Arvio: Jukurit uusii mestaruutensa noin 70 prosentin todennäköisyydellä.
Otteluohjelma
La 29.3. Jukurit – K-Vantaa klo 17.00
Su 30.3. K-Vantaa – Jukurit klo 17.00
Ke 2.4. Jukurit – K-Vantaa klo 18.30
Pe 4.4. K-Vantaa – Jukurit klo 18.30 (tarvittaessa)
Su 6.4. Jukurit – K-Vantaa klo 17.00 (tarvittaessa)
Kaksi ensimmäistä Mikkelin peliä tuomitsee Tom Laaksonen. Sunnuntaina Tikkurilassa päätuomarin pilliin viheltelee Jussi Perttu.
