Joukkueet pelasivat edelliset ottelunsa perjantai-iltana. HIFK hävisi omansa, Lukko voitti. Silti lähtökohdat ovat monilta osin samanlaiset. Kummallekin kyseessä on kolmas ottelu neljään päivään, ja kumpikin ehti vierailemaan keskiviikkona Ruotsissa. Kumpikin myös hävisi ottelunsa, HIFK Skellefteå AIK:lle ja Lukko Luleålle.
Myös eroja löytyy. Sarjakärkenä porskuttava HIFK hävisi edellisen ottelunsa, tappio oli toinen viimeisen kolmen ottelun aikana. Tosin tappio Bluesille tuli vasta voittolaukauskilpailussa. Yhdeksännellä sijalla oleva Lukko sen sijaan on vaikean starttinsa jälkeen voittanut kaksi edellistä otteluaan.
Helsingin jäähalli on ollut raumalaisille vaikea paikka, sillä 2010-luvun kymmenestä runkosarjan kohtaamisesta Lukko on poistunut täyden pistepotin kanssa vain kerran. Viime kaudella Lukko voitti lukemin 5-2. Tuolloin voiton takuumiehenä oli kypärätempun iskenyt Aaron Gagnon.
Maalinteon vaikeus vastaan leveä rintama
Hyökkäyspäässä joukkueiden trendi on vahvasti erilainen. HIFK on tehnyt sarjan eniten maaleja, Lukko vähiten.
Kotijoukkueen riveissä tehot ovat jakautuneet laajalle. Siitä esimerkkinä on sisäisen pistepörssin kärjessä viilettävät Jasse Ikonen sekä Thomas Nykopp, joilta kumpaiseltakin on jäänyt yksi ottelu väliin. Vaikka myös kärkimiehet ovat onnistuneet, on varastossa edelleen kapasiteettia parempaankin. Esimerkiksi nimellisessä ykkösketjussa viilettäneiden Tomas Zaborskyn ja Joonas Raskin maalitilit osoittavat nollaa, Raskin kohdalla myös koko pistesarake on jäänyt ilman täytettä.
Lukolla vastaavasti kärkimiehet Ville Vahalahti ja Gagnon ovat onnistuneet kiitettävästi, mutta taustatuki on ollut puutteellista. Pääosin tulosketjuissa pelanneista pelaajista Toni Koivisto ja Henrik Koivisto ovat tehneet yhden maalin mieheen ja Jerry Ahtolan, Ville Niemisen, Janne Lahden ja Teemu Nurmen maalisarake näyttää viiden ottelun jälkeen lukemaa nolla.
Raumalaisilla varsinkin tasaviisikoin onnistumiset ovat antaneet odottaa itseään. Viidessä ottelussa joukkue on tehnyt kymmenen maalia, joista tasaviisikoin vaivaiset kolme.
Hyökkäys on paras puolustus?
Puolustuksen suhteen asetelmat ovat illan teemaan sopivat - paljon yhteistä, mutta myös eroja.
HIFK:n heikkoudet ovat oman pään pelaamisessa, jossa kokematon puolustus joutuu ajoittain suuriin vaikeuksiin. Ruotsalaispuolustaja Daniel Grillfors on ainoa punapaitojen puolustaja, jolla on kokemusta suuresta roolista miesten peleissä. Lauri Taipalus, Yohann Auvitu ja Otto Honkaheimo on tähän asti tunnettu kakkosviulisteina, mutta ovat joutuneet ottamaan suuren roolin kannettavakseen. HIFK:n nuorista puolustajista Miihkali Teppo on osoittanut kuuluvansa liigatasolle, mutta muiden pelissä on näkynyt vielä haparointia.
Lukon puolustus hakee vielä uomiaan, mutta nimien puolesta on illan isäntiä vahvempi. Kiekollisena Janne Niskala sekä Mikko Kousa edustavat kiekollisena sarjan eliittiä. Kaksikkoa ovat tukemassa kokeneet Ilkka Mikkola sekä Harri Tikkanen.
Pelaajalistoja ja otteita kentällä katsomalla voi todeta, että kummankin joukkueen vahvuudet löytyvät jostain muualta, kuin omalta alueelta. Yksi ratkaisun paikka onkin ehdottomasti, kuinka hyvin joukkueet pystyvät horjuttamaan vastustajan oman alueen pelaamista niin hyökkäyksen käynnistyksessä, kuin puolustaessa.