Lauantaina Ässät kotonaan kaatanut Lukko taistelee tiukasti suorasta pudotuspelipaikasta, vaikka Tappara onkin jo viisi pistettä edellä. Alkukauden lievän vaisuuden jälkeen Ismo Lehkonen sai väistyä joukkueen peräsimestä ja Jukka Rautakorpi otti vastuun joukkueen luotsaamisesta. Varsinkin ensimmäisissä otteluissa valmentajanvaihdoksen jälkeen Lukko oli loistava, mutta otteet ovat tasaantuneet pikkuhiljaa.
Lukon 7-0 lukemat Ässiä vastaan olivat toki selvät, mutta numerot eivät kerro koko kuvaa ottelusta. Ässät oli ajoittain vahva, varsinkin ottelun alkupuolella, ja Lukko saa kiittää maalivahti Petri Vehasta voitostaan. Toisesta erästä lähtien joukkue sai pelinsä kokoon ja oli lopulta kiistattomasti parempi joukkue. Rautakorven Lukkoa kuvaa hyvin vahva puolustuspeli, jonka takana maalivahdin on hyvä pelata. Puolustuksen tiiviys oli avainasemassa tässäkin voitossa. Sen sijaan pakkien peluutus tuotti Rautakorvelle vaikeuksia, koska puolustajia peluuttava apuvalmentaja Rauli Urama oli sivussa ottelusta. Tästä johtuen Lukko otti kaksi jäähyä väärästä vaihdosta. Uramaa ei nähdä penkin takana tiistainakaan.
Vahvuutena raumalaisilla on erityisesti joukkueen materiaalin tasaisuus höystettynä hyvillä ulkomaalaisilla ja loistavalla maalivahdilla. Ykkösketju Ulmer – Hancock – Murphy on ollut tehokas ja näistä Hancock johtaakin joukkueen sisäistä pistepörssiä yhdessä Markku Tähtisen kanssa. Murphy joutui tosin Ässiä vastaan Rautakorven hampaisiin heikon liikkeensä vuoksi ja joutui istumaan penkillä. Uudelle tasolle urallaan noussut Janne Niskala on ollut todella vahva. Maaleja on syntynyt jo 13 ja ylivoimassa mies on tärkeä viivalla yhdessä Pasi Saarelan kanssa.
Lukolta on ottelusta sivussa puolustaja Otto Honkaheimo ja hyökkääjät Markus Jämsä sekä Samu Isosalo loukkaantumisten vuoksi. Ville Piekkola, Ilkka Heikkinen sekä Pelicansissakin kokeillut Hermanni Vidman eivät mahdu pelaavaan kokoonpanoon.
Voitosta nostetta?
Pelicansin edellinen voitto-ottelu oli täysin erilainen, kuin Lukon vastaava. Pelicans ei oikeastaan missään vaiheessa vienyt HPK:ta, vaan oli kenttäpelissä vastaanottavana osapuolena. Vaikka peli ei ollut kaunista, joukkue puolusti hyvin neljällä kentällisellä ja teki harvoista paikoistaan maalit. Kolmannen erän ylivoimien aikana noustiin 1-2-tappioasemasta johtoon ja lopulta lahtelaisille hyvin harvinaiseen voittoon. Edellinen voitto oli niinkin kaukaa kuin 1. marraskuuta, jolloin SaiPa kaatui Lahdessa puhtaasti 2-0. Vierasvoittoa joukkue ei vielä ole onnistunut nappaamaan.
Päävalmentaja Petteri Sihvonen oli ottelussa tyytyväinen erityisesti joukkueen työntekoon. Jokainen ketju jaksoi pelata molempiin suuntiin, eikä tappioasemassakaan selkäranka missään vaiheessa katkennut, kuten niin useasti aikaisemmin. Vaikka ottelussa oli paljon hyvää, on myönnettävä, että paremmalla viimeistelyllä ja hieman paremmalla asenteella HPK olisi vienyt pisteet Hämeenlinnaan. Voitto kuitenkin maistui todella makealta sarjajumbolle. Erityisesti kakkosketju Hannus – Koivunen – Jämsen oli vahvassa vireessä. Kapteeni Jari Kauppila pääsi pitkästä aikaa maalin makuun.
Pitkään loukkaantumisen jälkeen Pelicansin maalin suulle palannut Mikko Rämö oli vireessä. Vaikka yksi kerhon maaleista olisi ehkä ollut torjuttavissakin, teki mies vastaavasti tukun unelmapelastuksia. Carl Grahnilla ei näytä näillä näkymin olevan asiaa maalille, sillä pelaamissaan otteluissa ei tarvittavaa varmuutta mieheltä löytynyt.
Tarkkaa peliä
Joukkueiden kohtaamisesta voi hyvin odottaa tarkkaa puolustusta ja vastaiskujen kyttäystä. Vaikka Lukon materiaali on leveämpi kuin kotijoukkueella, ei raumalaisilla ole varaa aliarvioida vastustajaansa. Pelicans näyttäisi viimein saaneen puolustuksensa tiivistettyä ja tätä kautta haetaan onnistumisia myös hyökkäyspäässä. Vielä kun Aki Heino palaa loukkaantumisensa jälkeen kokoonpanoon, näyttää joukkueen puolustus jo huomattavasti iskukykyisemmältä.