Risto Dufvan kotidebyytti

Kirvesrinnat valmistautuvat kotikaupunkinsa syntymäpäivän kruunaavaan spektaakkeliin paineiden alla. Synkkä alkutaival on jättänyt vääjäämättä jälkensä. Urheilun lainalaisuuksiin kuuluva psykologinen olotila on eittämättä miinusmerkkinen.

Päävalmentajan vaihtuminen on tutuksi tullut keino hakea muutosta. Kokeneen ja menestyneen Risto Dufvan saapuminen Hakametsään tuo uusia tuulia, joiden avulla Tappara hakee kipeästi kaivattua nostetta.

Haasteita riittää. Ongelmia on ollut pelin jokaisella osa-alueella. Maalivahdit eivät ole vakuuttaneet. Puolustuskalusto on tehnyt kardinaalivirheitä, jotka ovat alustaneet monta takaiskumaalia. Hyökkäyskalusto on tehnyt kuudessa ottelussa vain 12 maalia.

Tappara aloitti Pelicans-ottelun samoilla ketjukoostumuksilla, joilla rikottiin kauden kuparinen Turussa. Lahdessa koettu tappio pakottanee päävalmentajan tekemään parhaaksi katsomiaan muutoksia.

Kausi etenee koko ajan. Muutoksen tulisi käynnistyä pian, sillä muut joukkueet nappaavat sarjapisteitä tasaisella tahdilla. Jos kirvesrinnat mielivät päättää kautensa pudotuspeleissä, ei ole varaa viettää loputonta korpimarssia.

Aikataulu ohjaa toimintaa. Dufvalla ei ole aikaa keksiä mitään mullistavaa. Yksinkertainen on kaunista. Tapparan peli perustunee jatkossa kovaan työmoraaliin, jossa joukkue raastaa, puolustaa ja tunnustaa väriä kovalla asenteella.

Työtä on edessä. Kaukalosta puuttuu johtajuutta. Maalivahtitilanteeseen kaivataan selkeyttä ja välitöntä tasonnousua. Jani Niemisen on asetuttava Harri Säterin jättämiin isoihin saappaisiin. Puolustuksessa riittää tilkittävää. Pekka Saravon ja Tuukka Mäntylän kaltaisten ikonien on vietävä sanomaa eteenpäin ja laitettava oma esimerkkinsä ohjenuoraksi.

Kirvesrintojen hyökkäysarsenaalissa on potentiaalia nähtyä parempaan. Odotukset ja tulokset eivät ole kohdanneet alkuunkaan. Avainasemassa on hyökkääjien olemassaolevan osaamisen esiinkaivaminen. Tehopisteet kaipaavat tekijöitään. Luovien pelaajien on saatava onnistumisia, jotka avaavat tämänhetkisen umpisolmun. Pienistä puroista muodostuu iso virta.

Kirvesrintojen vaikea tilanne vaatii tasonnostoa Tuomas Vänttisen kaltaisilta taistelijoilta.

Jaakko Stenroos - http://jaskan.kuvat.fi/

Voittoputkessa oleva Blues saapuu Hakametsään täynnä itseluottamusta. Lauri Marjamäen luotsaama joukkue on pelannut kokonaisuutena vahvan alkukauden. Espoolaiset ovat vain kolmen pisteen päässä liigaa tasatahtia johtavista Jokereista ja Pelicansista.

Blues lähti kauteen uuden johtajan alaisuudessa. Pitkän ja ansiokkaan päivätyön Espoossa tehnyt Petri Matikainen lähti uusien haasteiden perässä Helsinkiin. Kalifiksi kalifin paikalle nostettiin Matikaisen kakkosmiehenä liigaympyröihin sisään ajettu Marjamäki.

Lahjakkaan valmentajan työnäyte puhuu puolestaan. Matikaisen Espooseen juurruttama voittamisen kulttuuri on saanut jatkumonsa. Monta ennustettua ongelmaa on saatettu häpeään.

Bluesin alkukauden pelissä on edellisvuosilta tuttuja aineksia. Sinipaitojen työmoraali on ihailtavaa. Joukkue tunnustaa väriä täydet 60 minuuttia ja tarvittaessa pidempäänkin. Kova työ asettaa vastustajat haasteen eteen. Ottelut Bluesia vastaan eivät tarjoa vapaapäiviä kaukalossa.

Blues on päästänyt seitsemässä pelaamassaan ottelussa vain 15 takaiskumaalia. Maalivahdit Petri Koivisto ja Lars Volden ovat hoitaneet velvoitteensa mainiosti. Hyvää tukea on tullut pakistolta, josta löytyy puolustuspelaamisessa tarvittavaa asennetta. Ville Lajusen ja Oskari Korpikarin kaltaiset pelilliset johtajat ovat pelanneet mallikelpoisesti.

Espoolaisten hyökkääjistö on miksaus asennepelaamista ja täsmäosaamista. Kristian Kuusela ja Petri Lammassaari ovat osaston pehmeäkätisimmät artistit. Roope Talaja on ottanut hienosti roolia pisteidentekijänä. Toni Kähkösen kaltaiset ikitaistelijat tekevät arvokasta duunia illasta toiseen.

Espoolaisten vapautuneisuus vastaan tamperelaisten tuska. Hakametsän lauantai-ilta on vastakohtaisten olotilojen välinen mittelö.