Tapparan ja HIFK:n välinen ottelu aloitettiin juhlallisuuksilla. Hakametsän jäähalli täytti 50 vuotta, ja Teemu Aalto pelasi 700. liigapelinsä. Samalla julkaistiin myös Aallon jatkosopimus.
Puolustajien pistepörssin kärkimies ei tyytynyt olemaan juhlittavana vain ennen ottelua. Aalto tykitti ylivoimalla kauden kahdeksannen maalinsa, joka jäi myös ottelun voittomaaliksi.
− Erinomainen peli Aallolta, voittomaali juhlaotteluun. Ja maalin lisäksi hyvää puolustamista, suitsutti Tapparan päävalmentaja Jussi Tapola.
HIFK oli ensimmäisen erän kuskin paikalla. Corey Elkins livahti parikin kertaa Tappara-puolustajien takaa läpiajoon, mutta ei pystynyt ohittamaan Juha Metsolaa.
− Ensimmäinen erä oli meiltä hyvä. Siinä olisi kannattanut maalit tehdä, kun oli tontit, kommentoi HIFK-valmentaja Antti Törmänen suojattiensa peliä.
Tapola oli Törmäsen kanssa samoilla linjoilla.
− Heikko ensimmäinen erä meiltä. Vastustaja puolusti hyvin keskialueen, eikä painostanut. Me ei oikein osattu pelata tällaista peliä ja tuli huonoja syöttöjä. Sitten saimme korjattua peliä, ja pelin luonnekin vähän muuttui.
Tappara paukutti tolppia toisessa erässä
Toisen erän alkuun Tappara iski avausmaalin klassisella kuviolla. Aalto laukoi suoraan syötöstä, ja Josh Green teki maalin edessä maskin.
Toinen erä oli muutenkin ensimmäistä vauhdikkaampi. Jere Karjalainen ja Pekka Jormakka pääsivät ylivoimahyökkäyksistä yrittämään maalintekoa, mutta tolpat pelastivat HIFK-maalivahti Kevin Lankisen useammilta takaiskuilta. Myös Kristian Kuuselan laukaus b-pisteeltä osui tolppaan.
Törmänen ei ollut tyytyväinen joukkueensa peliin toisessa erässä.
− Sanoin ensimmäisellä erätauolla, että meidän suurin haaste on siinä, että pystymme jatkamaan samalla tasolla.
Voitosta huolimatta Tapolakaan ei ollut omiinsa tyytyväinen.
− Kyllä meillä on pelissä vielä paljon parannettavaa. Ei tällä pelillä menestystä saavuteta.
Tuomaritoiminta herätti tunteita
Ensimmäisessä erässä kaksi HIFK-pelaajaa taklasi Greenin laitaan, ja kanadalaissentteri jäi hetkeksi jään pintaan pitelemään päätään. Peli kuitenkin jatkui. Kun peli vihellettiin seuraavan kerran poikki, ottivat Markus Kankaanperä ja Tomas Zaborsky yhteen. Molemmat selvisivät kahden minuutin jäähyllä, vaikka Kankaanperä heitti hanskansakin jäähän.
Tapolalla oli oma näkemyksensä tilanteesta.
− Ihan selkeä selkääntaklaus Greeniin. Otteluvalvoja kommentoi, että oli kiilaus sivusta. Että sellainen tarina.
− Hyvä, että pystyimme tänään sietämään tällaista. Ja olimme ajoittain itsekin fyysisiä.
Tapola antoi pelin jälkeen kovaäänistä palautetta otteluvalvojalle ja jakoi osansa ottelun tuomaristolle.
− Ei mennyt ihan putkeen tällä tuomariparilla. Meidän toinen väärä vaihto − kun meidän pelaajalla on kiekko ja toinen on metrin päässä vaihtoaitiosta eikä osallistu mitenkään peliin − niin tällaisia on joka pelissä useita eikä ole vihelletty jäähyä.
Kolmannessa erässä Hakametsä heräsi eloon, kun HIFK:n Elkins luisteli päin Metsolaa Tapparan maalin takana. Niin pelaajat, valmentajat kuin yleisö reagoi tilanteeseen voimakkaasti.
− Jokainen näki, että jotain jäähyä olisi pitänyt tulla. Mies meni itsekin jäähyaitoon ja tiesi tehneensä jotain koiruuksia, mutta tuomarit hakivat sieltä pois. En koskaan ole tuollaista nähnyt, jyrisi Tapola ottelun jälkeen.
HIFK selkeästi syttyi Elkinsin ja Metsolan yhteentörmäyksestä. Tappara-kannattajat myös herättelivät omiaan ja vihelsivät Elkinsin koskiessa kiekkoon.
Vierasjoukkueen kiri jäi kuitenki vaisuksi, kun ensin Juuso Puustinen otti estämisestä jäähyn kaataessaan ylivoimahyökkäykseen lähteneen Tappara-hyökkääjän. Vain 16 sekuntia myöhemmin Otto Honkaheimo otti huitomisesta jäähyn, ja kirvesrinnat pääsivät kahden miehen ylivoimalle.
Kultakypärä Olli Palola iski loppunumerot Greenin hienosta syötöstä, kun 5−3-ylivoimaa oli ehditty pelata vain 23 sekuntia. HIFK otti vajaa minuutti ennen loppua vielä aikalisän ja maalivahdin pois. Tappara oli lähempänä maalintekoa, mutta kapteeni Jukka Peltola löi tyhjästä maalista ohi.