TPS osoitti jälleen, mitä tarkoittaa käsite laaja materiaali. Vahalahden ja Elorannan loukkaantumisten myötä ykkös- ja kakkosketjuihin nostetut Niko Mikkola ja Marco Tuokko näyttivät tänään, ettei sota kaipaa aina kahtakaan miestä. Mikkola ja Tuokko iskivät kahteen pekkaan Palloseuran illan kaikki maalit, ja johdattivat joukkueensa SM-liigan finaaleihin.
Ilmaiseksi ei Kerho tänäänkään antanut mitään, mutta kun ottelusarjan tasaiset pelit kääntyivät yksi kerrallaan turkulaisille, olivat otteluvoitot sarjassa lopulta tylyt 3-0. Numerot eivät tee täysin oikeutta Kerholle, mutta tulokset ratkaisevat. Molemmat joukkueet joutuvat yhä odottamaan seuraavaa vastusta, sillä toinen välieräsarja Kärppien ja HIFK:n välillä on yhä kesken.
Kerho ottaa aloitteen, mutta maalit uupuvat
Ottelun alku kulki HPK:n merkeissä. TPS tuntui olevan pahasti unessa, eikä minkäänlaisesta kotijoukkueen alkurynnistyksestä ollut tietoakaan.
Kerhon ensimmäinen paikka koitti jo parin minuutin pelin jälkeen, kun Tomas Kucharcik hyödynsi TPS:n porrastusvirheen ja syötti Joni Lappalaisen puolittaiseen läpiajoon. Kaukana ei maali ollut, sillä kiekko pamahti pystytolppaan. Kerhon etsikkoaika jatkui, kun David Schneider sai jäähyn seuraavassa vaihdossa. Kerhon YV ei kuitenkaan saanut kuparista rikki.
Palloseura sai ensimmäiset tilanteensa vasta lähempänä erän puoltaväliä, Kucharcikin jouduttua istunnolle. Antti Aalto ampui koko ottelun ensimmäisen TPS-laukauksen kun peliä oli pelattu jo kahdeksan minuuttia, senkin tosin suoraan Kerho-maalia vartioineen Joni Puurulan syliin. Muutoin Palloseuran YV oli sanalla sanoen luokatonta.
| haastattelu Matias Metsäranta:
Hyvillä mielin finaaliin mennään |
Ottelun tempo oli panokset huomioiden alussa melkoisen vaisu. Kerho painosti, mutta ei saanut näkyvää tulosta aikaan. Paikkoja siunaantui vieraista muun muassa Juha-Matti Yli-Junnilalle ja Tony Virralle, mutta kummallakaan ei ollut onni matkassa ja Lassila oli erässä todella varmaotteinen. Palloseuran maali oli lähimpänä erän viimeisellä minuutilla, kun Mika Suoraniemi kilautti kiekon ylärimaan. Tauolle siirryttiin kuitenkin maalittomassa tasatilanteessa.
”Kurvaillaan tänään”
TPS saattoi olla tyytyväinen tasatilanteeseen, niin aneeminen joukkue avauserässä oli. Ei ollut ihme, että Jukka Koivulla riitti asiasta sanottavaa ottelun jälkeen:
- Ensimmäinen erä oli niin selkeästi naapurin kuin olla ja voi. Aamulla vielä käytiin tämä juttu läpi ja eilen katsottiin videolta se pelaaminen. Tiedettiin, että Kerho ei tule tänne kurvailemaan ja se näkyi tuolla kentällä selvästi. Ne voitti irtokiekot ja kaksinkamppailut.
- Ensimmäisellä erätauolla sanoin, että mä ihmettelen miten tämän tason ottelussa meillä tulee kuitenkin näin vaatimaton alku. Kerta kaikkiaan. Ja just vielä kun aamulla harjoiteltiin taistelua, kaksinkamppailuja ja irtokiekkojen pelaamista ja sillä tavalla psykologisesti pyrittiin lähestymään pelaajia, niin just päinvastoin käy mitä hiukankin teet! Kannattaa varmaan piirtää sinne taululle, että ”kurvaillaan tänään” niin sitten ne rupeaa pelaamaan, manasi Koivu
Erätauolla lehdistökatsomon tienoilla oli tuttu hahmo. Hallissa siviilit päällä peliä seurannut ja päällisin puolin täysin terveeltä näyttänyt Mikko Eloranta kertoi hieman täsmennystä loukkaantumiseensa:
- Ei se murtuma ole niskassa, se on selässä, tuossa lapaluiden välissä. Se niskajuttu oli ihan p***aa. Toipumisaika on sama mikä luunmurtumissa yleensä, eli kuusi viikkoa.
Avausmaali helpottaa Palloseuran taivalta
Toisen erän alku ei näyttänyt vieläkään huikeatasoiselta jääkiekolta, mutta kokonaisuutena TPS oli jo pelissä hieman paremmin mukana. Lassila joutui tosin torjuntatöihin heti alussa estäessään Teemu Aallon ja reboundista Jani Keinäsen pahantekoaikeet. Toisessa päässä puolestaan Markus Seikola kävi kokeilemassa Kerho-maalin rautojen kestävyyttä.
Ottelun ensimmäinen käännekohta nähtiin erän puolivälin tienoilla. Jani Kiviharju onnistui provosoimaan Tuukka Mäkelältä juuri ja juuri jäähyn oikeuttavan käden huitaisun, josta ottelun tuomari Timo Favorin passitti Mäkelän istunnolle.
Mäkelä ja HPK joutuivat maksamaan pienestä hermokontrollin puutteestaan kovan hinnan. Jiri Vykoukal heitti kiekon kulmaukseen Kai Nurmiselle, joka jatkoi hyvään sektoriin nousseelle Niko Mikkolalle. Tämä harhautti hieman vastaan tulleen Puurulan, ja heitti kiekon verkkoon ajassa 30.08.
Kerho tuntui menneen maalista hetkeksi hieman sekaisin. Heti jäähyltä päästyään Mäkelä taklasi Arttu Virtasta kädet korkealla. Tätä ei Favorin noteerannut, mutta parin minuutin päästä Joni Lappalainen otti turhan jäähyn laitataklauksesta. TPS:n ylivoima kului kuitenkin lähinnä kiekkoa hautoessa, ja heti jäähyn loputtua Kerholla oli erinomainen tilaisuus tasoitukseen. David Schneider sotkeentui hyökkäyspäässä omaan näppäryyteensä ja Kucharcik ja Lappalainen pääsivät kahdestaan läpi. Tulosta ei kuitenkaan tästäkään syntynyt, kuten ei myöskään erän lopulla Mikko Koivun istuessa jäähyllä.
- Päästiin ekan erän jälkeen hiukan rauhoittamaan sitä meidän juttua ja päästiin kamppailuihin ja kiekkoihin vähän kiinni. Se maali varmaan antoi lisäuskoa tähän jatkoon, totesi Jukka Koivu.
Passiivinen TPS kestää johdossa
Ottelun voittomaaliksi jäänyt osuma nähtiin kolmannen erän alussa. Mikko Koivu purki kiekon kohti Kerhon päätyä ja Mika Alatalo lähti kiitämään kiekon perään. Pelivälineeseen ehti ensimmäisenä vastaan tullut Puurula, mutta sen sijaan, että kiekko olisi jäänyt Puurulan räpylään, kimposikin se eteenpäin. Ensimmäisenä paikalle ehti kotijoukkueen Tuokko, joka sai nauttia tyhjästä maalista ja siirtää Palloseuran kahden maalin johtoon.
Palloseura passivoitui toisen maalin jälkeen entisestään ja keskittyi puolustamiseen. Kerho puolestaan laittoi ketjujaan remonttiin, ja haki kavennusta. Tuomas Eskelinen ei omaa avopaikkaansa kyennyt hyödyntämään, mutta hieman ennen erän puoltaväliä tärppäsi. Kucharcik heitti kiekon maalille, jonne se Lassilan suojien kautta pysähtyi. Janne Laakkonen ei tarjoutunutta tilannetta haaskannut, vaan heitti kiekon reppuun, tuoden Kerhon vielä peliin mukaan. Löysästi tilanteen jo keskialueelta alkaen pelannut Marko Kauppinen saattoi vain todeta tapahtuneen parin metrin päästä.
TPS-valmennus reagoi tapahtuneeseen tiivistämällä kokoonpanoa. Vilttiin lensivät nuorta kaartia edustavat Suoraniemi, Virtanen ja Metsäranta, kolmosketjun muuttuessa muotoon Lius-Rautee-Kiviharju. Silmiinpistävää oli myös säännöllinen kahden sentterin peluuttaminen aina oman pään aloitustilanteissa. Välillä mm. Lius tuurasi tässä tarkoituksessa laiturin paikalla Alataloa.
- Loppua kohti mennessä tiivistettiin ensimmäisen kerran tänä vuonna kolmeen viisikkoon ja laitettiin vähän kokemusta kentälle. Myöskin sen vuoksi, että ei tulisi näille nuorille herroille niin kauhean suuria virheitä, että voidaan jatkossa taas mennä normaalisti neljällä ketjulla, kertoi Koivu muutosten taustoja.
Palloseuran tiivis keskialueen pelaaminen tuotti toivotun tuloksen, sillä Kerho ei saanut lopussa montakaan hyvää maalintekotilaisuutta. Kerho otti lopussa vielä aikalisän ja haki tasoitusta kuudella kenttäpelaajalla, mutta tuloksetta. TPS sen sijaan sinetöi ottelun iskemällä kiekon tyhjään maaliin. Liuksella olisi ollut mahdollisuus tehdä maali itse, mutta ”professori” tarjosi kiekon Tuokolle, joka pääsi näin herkuttelemaan illan toisella osumallaan. Yksi osatekijä lopussa oli myös maalivahti Lassila, joka esti Kerhon lähentelyt.
- Ilman Lassilaa tänään me ei oltaisi tätä peliä voitettu. Hän oli mun mielestä tänään maalissa erittäin hyvä ja rauhallinen, ja selvitti juuri ne vaikeat hetket, joita meillä oli, kehui Koivu veskariaan.
Kerho totutusti pronssipeliin
HPK-valmentaja Jukka Jalonen ei niinkään etsinyt vikaa omasta joukkueestaan, vaan jakoi tunnustusta hyvälle vastustajalle:
- Täytyy onnitella Tepsiä finaalipaikasta. Jukka Koivu adjutantteineen on tehnyt erittäin hyvää työtä valmennuspuolella, joukkue pelaa ”tepsimäistä hokia”. Hyvin kurinalaisesti pelaavat ja molempiin suuntiin pelaavat tiiviisti.
- Yhdellä maalilla pelejä harvemmin voitetaan ja se taas tänään nähtiin. Eka peli tässä sarjassa oltiin heikompia, mutta sen jälkeen toi kotipeli ja tämä ottelu oli ihan ympäripyöreitä. Tepsi oli maalinteossa pikkuisen terävämpi kuin me oltiin, ja maalivahtipelissä, siinähän ne oli. Eroa ei kuitenkaan hirveästi ollut. 3-0 kun sarjan häviää, niin siinä on hirveän paha mitään ruveta selittelemään. Parempi joukkue silloin on ne pelit voittanut, tiivisti Jalonen.
Rouva Fortunalla on aina oma osansa pelissä. Joskus suurempi, toisinaan pienempi. Molemmat valmentajat myönsivät tuurilla olleen osansa, varsinkin Hämeenlinnan ottelua ajatellen:
- Ei tämä mikään onnipeli ole, mutta tietysti yksittäisissä tilanteissa silläkin on merkitystä. Meille ei hirveästi pomppinut tässä sarjassa, totesi Jalonen.
- Tosiasia tässä on se, että Hämeenlinnan ottelu me saatiin onnella se jatkoaikavoitto siellä. Kolme meidän viimeistä maalia oli puhtaasti heidän epäonni ja meidän onni. Sillä on kuitenkin aika suuri merkitys, kumpaan suuntaan siitä tolpasta se kiekko pomppaa. Nyt se pomppi varsinkin siinä toisessa ottelussa meille, säesti Koivu kollegaansa.
HPK pelaa siis jälleen tänäkin vuonna pronssiottelussa. Jalosen kommenteista näkyi ottelusarjan tuoma pettymys, mutta pikku hiljaa ajatukset on siirrettävä eteenpäin:
- Nyt sitten ihmetellään ja odotellaan, koska pronssiottelu alkaa... Kuitenkin se kauden viimeinen peli on aina mukava voittaa, vaikka nyt ollaan taas siinä pronssiottelussa. Joku on ehkä saavuttanut kaikki tavoitteet elämässään, mutta ainakin meillä oli tavoitteena päästä finaaliin ja ollaan kyllä erittäin pettyneitä tällä hetkellä. Mieluummin kuitenkin lähdetään siitä, että sen pelin jälkeen roikkuu leuan alla mieluummin mitali kuin räkä. On siinä vähän kuitenkin eroa. Ei nyt ihan olla kautta vielä lopetettu, vaikka siellä jotain palloja olikin kentällä.
- Treenataan, huilataan ja valmistaudutaan pikku hiljaa siihen peliin. Täytyy toipua tästä… ei nyt voi sanoa shokista, kun tiedettiin mikä tilanne on kun tänne lähdettiin, mutta pettymyksestä. Pelattiin hyvä loppukausi ja parannettiin tässä sarjassa otteitamme peli peliltä ja oltiin kyllä erittäin lähellä tänäänkin voittoa, vaikka oltiinkin takaa-ajoasemassa. Kyllä mä ylpeä noista kavereista olen, nähtiin hyvä jääkiekko-ottelu ja on ansaittu paikka näissä mitalipeleissä, lopetti Jalonen.
Koivulla katse kohti finaaleja
TPS saa nyt ottelusarjan ratkettua jälleen arvokasta lepoaikaa joukkueelle. Konkreettisesta päiväohjelmasta Koivu kertoi seuraavasti:
- Harjoitellaan huomenna aamulla kello kymmeneltä ja perjantaina otetaan vapaapäivä ja lauantai-sunnuntai-maanantai harjoitusta. Sitten katsotaan ketä tulee vastaan ja analysoidaan sitä. Meillä on mahdollisuus saavuttaa jotain suurta ja ollaan tietenkin tyytyväisiä tästä finaalipaikasta.
Kysyttäessä, onko finaalivastustajalla merkitystä, tuli vastaus kuin apteekin hyllyltä:
- Totta kai sillä on väliä. Mun mielestä ne on kaksi täysin erityylistä joukkuetta. Sen vuoksi en nyt niin kauheasti haluaisi lähteä analysoimaan niitä joukkueita, koska se sarja on yhä kesken, mutta kyllä sillä varmaan eroa on kumpi sieltä tulee. Toivevastustajaa ei sinänsä ole, mutta ne on niin eri tyyliin pelaavia joukkueita. Toinen on fyysistä peliä pelaava ja enemmän yhden kentän joukkue, joskin kyseessä on ihan superkenttä jos ajatellaan valtakunnallisesti. Toinen taas on neljän vahvan ja hyvin luistelevan ketjun joukkue.
Nähtäväksi jää, kumpi asettuu finaaleissa Palloseuraa vastaan - Kärpät vai HIFK. Finaalit käynnistyvät joka tapauksessa vastuksesta riippumatta Turkuhallissa tiistaina 6.4.