Lievänä ennakkosuosikkina NHL-finaaliin lähtenyt Colorado Avalanche kukisti kotonaan avauspelissä Tampa Bay Lightningin lukemin 4−3 jatkoajalla. Se vei laukaukset 38−23 ja maaliodottaman 3.16−1.66. Vaarallisten maalipaikkojen tilasto laskettiin kotijoukkueelle 11−7.
Upea ja rohkea pelaaminen hyökkäyspäässä ihastutti
Avalanche puolusti rohkeasti eteenpäin, kun Lightning yritti avata laidan kautta. Hyökkääjä rynnisti varmistamaan kiekon alle ja puolustaja pintsasi voimakkaasti laitaan kohti Lightningin laidassa kiekkoa vastaanottavaa hyökkääjää.
Toinen maali syntyi tällaisen pintsauksesta tulleen kiekonmenetyksen seurauksena. Kiekollisista taidoista eniten tunnettu Cale Makar oli tässä puolustaja, joka suoritti ratkaisevan eteenpäin puolustamisen.
Avalanchen hirmutempo, Lightningin rooli katsojana
Ottelun edetessä pidemmälle pelinkuva asettui enemmän ja enemmän Avalanchelle mieleiseksi. Se hallitsi tempoa, loi paikkoja antamalla toistuvasti kiekkoa vauhdissa olevalle pelaajalle, ja onnistui myös estämään Lightingin pyrkimystä kontrolloida kiekkoa. Kiekkoa saatiin niin vauhdikkaasti eteenpäin, että voitiin paikoittain puhua supertempomaisesta pelaamisesta.
Lightning ei päässyt riittävän laadukkaasti ja toistuvasti lähtemään viiveellä tai nopeasti, eikä se päässyt rullaamaan kiekkoja pitkiksi hyökkäyksiksi Avalanchen alueelle. Vieraiden kolmas maali oli kyllä tällaisen onnistuneen hyökkäyksen tulos, mutta enemmän Lightning katseli vierestä ja reagoi vähän hitaasti: kun vierasjoukkue mietti hetken liikaa, mitä tehdä, se menetti kiekkoja.
On todennäköistä, että Lightning oppii näistä nopeasti, ja oppi jo tämän pelin aikana, mutta ensimmäisessä pelissä ratkaisut eivät vielä tulleet riittävästi "selkärangasta".
Heikot paikat, heikot pakit
Lightning iski maalinsa jokseenkin selkeästi saatuaan Avalanchen puolustajia ongelmiin. Avausmaalissa kiekko saatiin vaarattoman näköisessä tilanteessa kotijoukkueen puolustajien taakse ja lopulta verkkoon. Toista maalia edelsi kiekonmenetys, ja siinä Avalanchen ykköspari pelattiin pahasti uunottaen 2−2-miehisestä tilanteesta pihalle.
Kolmatta maalia edelsi laajempi hyökkäysalueen viisikkopelaaminen, mutta tässä ja muissa Lightningin harvoissa huippupaikoissa toistui painetta vastustajan osittain haavoittuvaisiin puolustajiin.
Yksittäisiä kertoja näytti siltä, että kun Lightningin hyökkäys pysähtui Avalanchen trappiin, oli vierailla tasan tarkkaan katseltuna, minkä pakin puolelle siirtokiekko viskataan kovaa paineistusta varten. Kun Lightningin kiekkokontrolli oli kokonaisuutena vaikeuksissa, olivat tämänkaltaiset hyökkäykset harvassa, mutta on hyvinkin todennäköistä että tulevissa peleissä kiekkoa saadaan rummutettua enemmän myös Avs-pakiston selustaan jatkopainetta varten.
Johtopäätös: Muuttuuko pelinkuva jo toisessa pelissä vai vasta Lightningin kotikaukalossa?
Lightning jäi lähes kaikessa kakkoseksi avausottelussa. Avalanchen nopeat lähdöt ja viivelähdöt olivat kokonaisuutena laadukkaampia, minkä kautta vieraat joutuivat tyytymään heille epäedulliseen pelinkuvaan. Nöyrästi Jon Cooperin joukkue sitä toki toteutti, mutta lähinnä omaa keskustaa puolustaen. Yksilötasollakaan esimerkiksi Nikita Kutšerov ja Victor Hedman eivät olleet kummoisia vaaratekijöitä hyökkäyssuuntaan.
On kuitenkin yhtä lailla ja suureen kokemukseen viitaten todennäköistä, että Lightning oppi jo avausottelusta paljon. Kun nyt joukkue katseli ja mietti hetken liikaa, on se todennäköisesti videopalaverien ja tämän kokemuksen myötä valmiimpi kiekon kanssa ja kiekottomana toisessa ottelussa.
Lienee vain ajan kysymys, mihin mennessä se saa säädettyä esimerkiksi nyt laidoilla törmännyttä avauspeliään taas vaikkapa keskustan kautta paremmaksi, ja hiljalleen lisää painetta Avalanchen päätyyn. Sen hyökkäystä on vaikeaa pysäyttää, mutta pakistossa ja maalivahdeissa löytyvät edelleen ne harvat heikkoudet, mitä tästä hienosta joukkueesta esille kaivettavissa on.
Tilastojen lähteet: Evolving Hockey, Natural Stat Trick
