Tiistaina kirjoitetaan NHL-historiaan kappale, johon palataan takuulla vielä vuosien, kenties jopa vuosikymmenten jälkeen. Satumaisen nousun tehnyt Edmonton Oilers ja syvään kuoppaan itsensä kuopinut Florida Panthers pelaavat vielä seitsemännen finaaliottelun.
Muun muassa Sportsnetin sisäpiiritoimittaja Elliotte Friedman pohti X:ssä, että kyseessä voi hyvinkin olla NHL-historian isoin ottelu.
Jotta ottelun lätökohdat hahmottaisi riittävän selvästi, on syytä palata askel taaksepäin. Panthers on ollut parhaimmillaan erinomainen, käytännössä nikottelematon helvetinkone, joka on myskännyt vaihto vaihdolta ja vastustamattomasti kohti vastujansa maalia. Joukkueen vire on kestänyt kierrokselta toiselle, ja olipa se lähellä voittaa finaalisarjankin suoraan 4–0.
Oilers sen sijaan on saanut taajaan moitteita kokoonpanonsa kapeudesta ja myöskin maalivahti Stuart Skinnerin virettä kyseenalaistettiin. Joukkue selvisi kuitenkin finaaleihin asti, eikä se ole musertunut Panthersin paineen alla. Päinvastoin, Oilers pelaa eittämättä voittavaa jääkiekkoa, ja sen kärkipelaajaan Connor McDavidin suorittaminen on järisyttävällä tasolla. Myös uusia vastuunkantajia on noussut tärkeimmillä hetkillä.
Panthersin nousu ja romahdus sen sijaan ovat jotain poikkeuksellista koko NHL-historian mittakaavalla. 3–0-tappiolle joutunut joukkue on noussut ennen tätä vain kahdesti tasatilanteeseen finaaleissa.
Vuonna 1942 Toronto Maple Leafs nousi mestaruuteen 3–0-tilanteesta Detroit Red Wingsiä vastaan. Vain kolme vuotta myöhemmin Red Wings oli tehdä saman tempun Maple Leafsille, joka kuitenkin voitti seitsemännen ottelun.
Panthers joutuu käsittelemään pelkotilojaan liki ennennäkemättömän romahduksen alla. Seurahistorian ensimmäinen mestaruus on työn ja tuskan takana.
Myös Oilersin menestys on ollut pitkään etäinen haave. Vaikka moni muistelee mielellään Wayne Gretzkyn, Jari Kurrin ja muiden moninkertaisten mestarien urotekoja, on syytä muistaa, että seuran viimeisin mestaruus on vuodelta 1990. Sen paineet ovat kasvaneet liki sietämättömiksi kiekkohullun kaupungin vaatiessa menestystä.
Lisäksi Oilersilla on katkaistavanaan kanadalaisten seurojen mestaruuskirous. Edellinen kanadalainen mestarijoukkue on Montréal Canadiens vuodelta 1993.
Tarunhohtoiseen seitsemänteen ja ratkaisevaan finaaliin lähdetään siis tilanteesta, jossa molemmilla seuroilla on luonnollisesti voitettavaa mutta ennen kaikkea hävittävää. Painetila on valtaisa molemmille seuroille.
Paine näkyy eritoten Panthersin leirissä. Sen aiemmin liki murtumaton pelitapa on näyttänyt viime otteluissa vapisevalta ja epävarmalta. Joukkue pelaa heikossa rytmissä, eikä pelaajat tunnu löytävän enää toisiaan sovituilla hetkillä. Myös puolustuspäässä on nähty merkittävä määrä epäonnistumisia niin yksittäisiltä pelaajilta kuin kollektiivina.
Yksilötasolla Panthersin kapteeni Aleksander Barkov ei ole enää onnistunut pimentämään vastustajia, vaikka hän on silti joukkueensa suunnannäyttäjiä. Maalipaikkoja syntyy, mutta tulos on jäänyt siitä huolimatta vaisuksi.
Barkovin sijaan joukkueen menestys voi kariutua alempien ketjujen suorittamiseen. Liekö kukaan huomannut Matthew Tkachukia hyvään toviin? Entä pystyykö kehuttu kolmosketju Eetu Luostarisen, Anton Lundellin ja Vladimir Tarasenkon voimin nousemaan taas hyökkäyspään uhaksi. Parannettavaa jää myös sarjan alussa Conn Smythe -tasolla torjuneelle Sergei Bobrovskille, joka on päästänyt kolmessa edeltävässä ottelussa helpohkoja maaleja.
Oilersin voidaankin nähdä olevan nyt kuskin paikalla ja jopa ennakkosuosikki. Se on onnistunut pelaamaan selkä seinää vasten aiempaa tiiviimmin, kärsivällisemmin ja nälkäisemmin kärkipelaajiensa johdolla, minkä myötä ottelusarjan virtaus on kääntynyt mykistävällä tavalla sen eduksi.
Seitsemäs finaali tarjoaa siis poikkeukselliset ainekset. Sarjassa on taouttu ennätyksiä niin pudotuspelien maalien kuin syöttöjenkin osalta, joukkueet ovat loistaneet vuoron perään ja päävalmentajat ovat kalistelleet taktiikkataulujaan räväkästi.
Kaiken kruunaa yksilötason tarinat, kun McDavid mullistaa lajihistoriaa uskomattomilla tehoillaan ja Barkov pyrkii sammuttamaan Oilersin roihut Selke-voittajan puolustusosaamisella.
Ällistyttävän pudotuspelikevään myötä McDavid tarvitsee enää yhden voiton noustakseen absoluuttiseksi lajilegendaksi, jonka arvoa tai ansioita ei voitaisi kiistää edes retorisesti.
Erinomaista kevättä pelaava Barkov sen sijaan tulisi olemaan ensimmäinen suomalainen mestaruusjoukkueen kapteeni.
Kävi seitsemännessä ottelussa miten tahansa, on selvää, että tämä finaalisarja jää elämään draaman, huippuyksilöiden säkenöinnin ja seurojen historioiden kautta. Kiekkomaailma pidättää hengitystään suuren tarinan äärellä.
