Ilves ja KalPa kohtaavat torstaina käynnistyvässä puolivälieräsarjassa. Runkosarjassa Tapparan jälkeen toiseksi sijoittuneet tupsukorvat lähtevät tasaiseksi ennakoituun sarjaan huomattavasti suurempien paineiden kanssa. Jatkoajan toimittajat Joni Yli-Mäenpää ja Arttu Toivanen debatoivat sarjan kuumista väitteistä.
Ilveksen puolustus ei pysty hiljentämään KalPan tulikuumia kärkipelaajia
Yli-Mäenpää: KalPalla on muutama liukas ja ratkaisukykyinen yksilö, joiden kanssa Ilveksen tulee olla erityisen hereillä.
Lähden siitä silti liikkeelle, että Ilveksellä on väkivahva ja monipuolinen puolustus. Kaikki runkosarjan päätösottelussa pelanneet seitsemän puolustajaa ovat pelanneet arvokisoissa tai vähintään Euro Hockey Tourilla.
Ilveksen suurin vääntövoima puolustuksessa lepää Adam Clendeningin, Dominik Mašínin ja Otto Latvalan leveillä harteilla, mutta puolustuspelaaminen pyörii Ilveksellä useimmiten jämäkästi koko viisikon voimin.
Toivanen: KalPan terävin kärki on ollut läpi lyhyen kalenterivuoden Liigan terävempiä. Erityisesti keltamustien kärkiketju Oliver Kapasen johdolla on kylvänyt tuhoa, ja nuori kolmannen sukupolven maajoukkuepelaaja johtaakin pudotuspelien pistepörssiä.
Oleellisinta on kuitenkin ketjun peliä tukeva pelitapa. Luisteluvoimaan luottava ryhmä loi maalintekopaikkoja runkosarjassa neljänneksi eniten. Sen sijaan Ilveksen maaliodottama omaan päähän oli kuudenneksi heikointa. Ilveksen onneksi maalia vartio tasainen, voittava, tandemi.
KalPa rokotti armotta Sportin puolustusta pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. Ilveksellä ei ole varaa tähän.
KalPan luja alivoima tylsyttää Ilveksen ylivoiman syömähampaat ja tasaviisikkopeli ratkaisee ottelun
Yli-Mäenpää: Kunnia KalPan väkevälle alivoimapelaamiselle. Alivoima on kuopiolaisten vahvuus ja se varmasti näkyy myös heidän kannaltaan avuna tässä ottelusarjassa.
Ilveksen ylivoima on kuitenkin niin kuumassa vireessä, että tamperelaiset voivat lähteä luottavaisin mielin pudotuspeleihin tältäkin osin.
Erityisesti ykkösvitja Eemeli Suomi–Oula Palve–Jani Nyman on vastustajille yksinkertaisesti erittäin vaikea pideltävä. Runkosarjan lopussa kolmikko syötteli Nymanin usein poikittaissyötöistä maalintekoon, mutta kaikkia Ilveksen ylivoiman variaatioita ei varmaankaan ole vielä edes nähty.
Toivanen: KalPan alivoimaa ei todenteolla testattu Sport-sarjassa. Neljä alivoimaa ilman yhtään päästettyä maalia on kuitenkin hyvä lähtökohta puolivälieriin.
Runkosarjassa Ilves pelasi kolmanneksi eniten ylivoimaa, edellään vain KalPa sekä Jukurit. Etenkin KalPa on joukkueena vaikea pideltävä. Jo tästäkin syystä sarjassa nähtäneen enemmän kuopiolaisten kuin tamperelaisten ylivoimaa. Tärkein valttikortti KalPan kannalta on pysyä itse pelin päällä, ja aiheuttaa täten jäähyjä Ilvekselle.
Tasaviisikoin KalPa on puolustanut Ilvestä paremmin, mutta keltavihreiden maalinteko on ollut erityisesti kotona vaikeaa. Tupsukorvien tehdyt maalit tasaviisikoin kotipeleissä herättävät huolta: Ottelua kohden Ilves sai kotonaan tehtyä 1,83 maalia ottelua kohden. KalPan kohdalla kyseinen tilasto kotiotteluissa oli 2,27.
Ilveksellä ja Antti Pennasella on sarjassa vain hävittävää
Yli-Mäenpää: Kaikki muu kuin välieriin eteneminen KalPaa vastaan olisi Ilvekselle katastrofi, joten paineet ovat täysin keltavihreillä. Jos Ilves saa ottelusarjan alkuun pari voittoa, paineet vähenevät huomattavasti. KalPan sauma piilee siis heti sarjan ensimmäisissä kohtaamisissa.
Toivanen: KalPa lähtee sarjaan täysin altavastaajana. Kaikki valot heijastavat Antti Pennasen penkille. Kuinka valmis Ilves on pienen pelitauon jäljiltä?
Ilveksen uutta tulemista on odoteltu tovi. Seuran viime vuosien menestys pudotuspeleissä, eritoten tiukoissa paikoissa, ei herätä hurraahuutoja Nokia-areenan lehtereillä. Paras seitsemästä sarja on intesiivinen rutistus, jossa ohipeleille ei yksinkertaisesti ole varaa. Tamperelaiset ovat ahtaalla, mikäli KalPa onnistuu ryöstämään kotiedun heti alkuun.
Torstain avausottelu on panoksiltaan massiivinen.
Keskinäiset kohtaamiset runkosarjassa
26.9.2023 Ilves–KalPa 1–2
1.11.2023 KalPa–Ilves 1–2
24.1.2024 KalPa–Ilves 2–6
2.3.2024 Ilves–KalPa 3–2 ja.
Joukkueiden parhaat pistemiehet runkosarjassa
Oula Palve, Ilves 20+44=64
Eemeli Suomi, Ilves 21+38=59
Matias Mäntykivi, Ilves 19+29=48
Juuso Mäenpää, KalPa 12+37=49
Matyáš Kantner, KalPa 23+23=46
Jaakko Rissanen, KalPa 10+27=37
Parhaat pistemiehet keskenäisissä kohtaamisissa
Joona Ikonen, Ilves 3+1=4
Simon Stransky, Ilves 2+1=3
Petr Kodytek, Ilves 1+2=3
Filip Westerlund, KalPa 2+2=4
Aapeli Räsänen, KalPa 0+2=2
Colby Sissons, KalPa 0+2=2
Eniten maaliodottamaa luotu runkosarjassa
Eemeli Suomi, Ilves 142 laukausta, 15,75 xG (21 maalia, joista 19 maalista on laskettu maaliodottama)
Joona Ikonen, Ilves 181 laukausta, 14,91 xG (20 maalia, joista 16 maalista on laskettu maaliodottama)
Jani Nyman, Ilves 178 laukausta, 12,98 xG (26 maalia, joista 25 maalista on laskettu maaliodottama)
Matyáš Kantner, KalPa 166 laukausta, 18,02 xG (23 maalia, joista 19 maalista on laskettu maaliodottama)
Kasper Simontaival, KalPa 198 laukausta, 13,78 xG (17 maalia, joista kaikista on laskettu maaliodottama)
Aleksi Klemetti, KalPa 148 laukausta, 13,77 xG (15 maalia, joista 14 maalista on laskettu maaliodottama)
