Puheenaiheita enemmän kuin puhujia?
Viimeistään helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toi politiikan monille jääkiekkoilijoille aivan iholle. Edessä oli päätös, joka oli väistämättä poliittinen – jättääkö KHL ja valita Ukrainan puoli vai jäädäkö ruplaliigaan Venäjälle.
Kuitenkin siinä missä yhteiskunta mutta myös jääkiekko lajina ja yhteisönä itsessään tarjoavat jatkuvasti puheenaiheita, tuntuu jääkiekkoilijoiden pysyvän suhteellisen hiljaa. Venäjän hyökkäyssodan alettua lähes kaikki pelaajat jättivät KHL:n, mutta suorat lausunnot itse maailmantapahtumasta jäivät vähäiseksi.
Jääkiekon puolelta tänä vuonna keskustelu avoimesta Liigasta on jyllännyt kovempana kuin koskaan. Vaikka keskustelulla on huomattava merkitys jokaiselle jääkiekosta elannon saavalle, ovat lausunnot asian puolesta tai vastaan laskettavissa lähestulkoon yhden käden sormilla.
Yksi syy on sääntely. Liiga-kauden 2023–2024 avajaistilaisuudessa joukkueiden kapteeni vaivaantuivat, kun toimittajat kysyivät Liigan sarjamuutoksesta. Lopulta kävi ilmi, että Liiga oli ennen tapahtumaa ohjeistanut pelaajia vaikenemaan asiasta.
Tällaisten rajoitusten voidaan kuitenkin olettaa jäävän vain vastaavien tilaisuuksien sisälle. Silti pelaajien ääni julkisessa keskustelussa jää marginaaliseksi.
Lähdimme kysymään ja kartoittamaan niin pelaajilta kuin muilta jääkiekkovaikuttajilta, miten he kokevat jääkiekkoilijoiden kantaa ottamisen ja henkilökohtaisten kokemusten jakamisen.
Pelaajat äänessä
Tammikuussa Helsingin Sanomat julkaisi HIFK:n puolustaja Ilari Melartin haastattelun, jossa puolustaja totesi suljetun Liigan näivettävän suomalaista jääkiekkoa.
Kannanotto oli ja on edelleen ehkä voimakkain jyrähdys, joka pelaajalta kuullaan avoimen Liigan puolesta. Suomen Jääkiekkoilijat Ry:n eli Pelaajayhdistyksen hallituksessa istuva Melart paljastaa, ettei ollut etukäteen suunnitellut puhuvansa aiheesta.
"Ei tässä kannata olla joka alan ammattilainen"
– Yleensä toimittajat kysyvät lähinnä urheiluun liittyviä juttuja. Siksi tuo hesarin artikkeli hieman jopa yllätti, koska en tiennyt, että nuo kysymykset tulevat. Mutta olen aina valmis kertomaan mielipiteeni, jos joku sen nyt haluaa kuulla.
Melart kokee, että hän nostaa asioita edelleen mielellään esiin ja ihan jo hallituspaikka Pelaajayhdistyksessäkin velvoittaa siihen. Samalla hän kannustaa myös muita pelaajia oman kannan esille tuomiseen, jos vain yhtään on sellainen tunne.
– Asioita, jotka tuntuvat itsestä luontevalta, sanoo ihan mielellään. Minua ei jännitä sanoa omaa mielipidettäni, jos koen, että siitä on hyötyä isommallekin yleisölle tai isommalle yhteisölle. Sitten samaan aikaan ei tässä kannata olla joka alan ammattilainen. En minä nyt ala tässä yleisesti yhteiskuntaa, politiikkaa ja muuta tämmöistä kommentoida.
– Jos on jokin ajatus ja on valittu Pelaajayhdistyksen hallitukseen, niin se vähän kuin velvoittaa siihen, että yrittää ajaa pelaajien asiaa. En minä halua millään tavalla painostaa ketään, mutta jos on jokin ajatus ja haluaa tuoda sen ilmi, niin en minä sitä myöskään millään tavalla kiellä. Antaa kaikkien kommentoida juuri sen verran kuin tuntuu hyvältä, Melart pohtii.
Samana tammikuuna Rauman Lukon silloinen kapteeni Anrei Hakulinen kertoi Ylelle nuoruudestaan ja aiemmista haasteistaan alkoholin kanssa. Hyvinkin henkilökohtainen haastattelu tuo avoimesti esille, kuinka erilainen pelaajan kehityspolku voikaan olla ja millaisia haasteita sen ympärillä voi olla.
Hakulinen antaa haastattelun kautta vahvan viestin koko kiekkoyhteisölle. Hän kuitenkin suhtautuu yleisesti kantaa ottamiseen maltillisesti.
– Jos olet kiinnostunut sosiaalisesta mediasta ja haluat ottaa kantaa, niin mielestäni se on ihan ok. Ei siinä mitään, kunhan faktat ovat kunnossa. Se on tärkein asia.
– Itse en ole sellainen, että enempää mihinkään maailman polttavimpiin poliittisiin aihealueisiin ottaisin kantaa. Ei ole niin paljoa tietotaitoa siitä.
Lopuksi hän vielä korostaa, että urheilijastatus ei merkitse vapautusta saati velvoitetta kumpaankaan suuntaan.
– Mutta jos tiedät asioista paljon ja on halua, niin miksei voisi ottaa kantaa urheilijana. Eihän se muuta mitään, että on urheilija.
Vanha koulukunta
Urheilijoiden avoimuus on varsin tuore ilmiö. Jääkiekossa pitkään mukana olleiden Leijonien GM Jere Lehtisen sekä päävalmentaja Jukka Jalosen mukaan avoimuus on tervetullutta, kunhan se ei häiritse liikaa ammattia.
Lehtinen kokee varsinkin viime vuosien kannustaneen kantaa ottamiseen ja mielipiteiden ilmaisemiseen.
– Nopeasti tulee mieleen kaikki, mitä maailmassa on viime aikoina tapahtunut, kuten vaikka korona. Silloin oltiin tilanteessa, jossa urheilu ei päässyt esiintymään yleisölle, eikä ylipäätään päästy pelaamaan. Tämä sotatilanne on myös sellainen toinen juttu, jota ei kukaan hyväksy.
– Näiden kautta ihmiset tajuavat, että asioihin tulee ottaa kantaa. Tässä on menty vuosia niin, että kaikki on mennyt hyvin ja nyt on sellainen tilanne, joka vähän jopa pakottaa ottamaan kantaa.
Lehtinen tunnistaa ilmiön, mutta ei suoraan ota kantaa sen hyvyteen.
– Olen ehkä väärä ihminen vastaamaan siihen, että täytyykö urheilijoiden ja urheilun ottaa enemmän kantaa asioihin. Heidän juttunsa on kuitenkin tehdä omaa lajiaan ja ammattiaan. Onko se sitten liikaa pyydetty, että täytyisi lähteä tuolle linjalle, kun kuitenkin kaikki energia tulee laittaa itse työhön, jos haluaa olla maailman huipulla?
Jalonen kertoo, ettei ole kiinnittänyt asiaan sen tarkempaa huomiota.
– Jokainen tekee niin kuin itse haluaa. Tärkeintä kuitenkin, että keskittyy siihen omaan hommaansa, ja jos haluaa jotain sanoa asioista, niin mikäs siinä. Eihän se sen isompi juttu ole.
– Miksei varsinkin lajiin liittyviä juttuja ja niihin liittyviä hyviä ajatuksia jaettaisi. Pelaajat kuitenkin näkevät asiat vähän eri perspektiivistä. Se on kaikki ihan tervetullutta, Jalonen toteaa.
Hän kuitenkin korostaa, että urheilijoiden päätehtävä on urheilu ja sen pitäisi olla aina heidän ykkösprioriteettinsa.
– Näen asian sillä lailla, että ei sitä kantaa ottamista ihan ensimmäisenä kannata ruveta miettimään. Kuitenkin olen aina lähtenyt siitä, että minun hommani on valmentaa, urheilijoiden urheilla ja joidenkin johtaa.
– Aina jotain voi tietenkin yrittää tuoda siihen, mutta jos siitä kasvaa iso asia jonkun kohdalla, niin tietää, että keskittyminen on väärässä asiassa. Totta kai voi avata suunsa, mutta ei voi jatkuvasti olla ottamassa kantaa johonkin, vaan kannattaa keskittyä siihen omaan juttuun, Jalonen päättää.
Kun puhutaan politiikan ja jääkiekon yhdistämisestä, ei Suomessa ole montaa ihmistä, joka tietäisi asiasta enemmän kuin Harry Harkimo.
Liike nyt -puolueen kärkihahmona toimiva Harkimo tunnetaan erityisesti siitä, kuinka hän vei Helsingin Jokerit Venäjän KHL-sarjaan. Vuonna 2022 sodan alettua Harkimo-nimi on noussut esille, kun on puhuttu suomalaisten Venäjä-kytköksistä.
Harkimo kertoo urheilijoiden kantaa ottamisen herättävän ristiriitaisia tunteita.
"En tiedä, tarvitseeko urheilijoiden ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Kyllä he saavat, mutta heidän pitäisi ottaa kantaa ennen kaikkea urheilun sisäisiin asioihin."
Hänellä on kuitenkin selkeä näkemys siitä, että urheilijoiden tulisi ottaa kantaa lajin sisäisiin ongelmakohtiin. Poliittisiin aiheisiin hän ei suoraan koe urheilijoilla olevan tarvetta tulla mukaan.
– On tullut hyviä ja huonoja viestejä. Totta kai urheilussa on lieveilmiöitä, ja se on todella tärkeää, että ne kitketään pois.
– En tiedä, tarvitseeko urheilijoiden ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Kyllä he saavat, mutta heidän pitäisi ottaa kantaa ennen kaikkea urheilun sisäisiin asioihin. Se olisi tärkeää. Mitä enemmän he ottavat niihin kantaa, sen parempi.
Kulissien takana piilossa julkisuudelta
Frans Tuohimaa kuuluu niihin pelaajiin, jotka eivät pelkää avata suutaan asiasta kuin asiasta. Siinä missä Jalonen korosti urheilijoiden tehtävää urheilla, näkee Tuohimaa näkemyksen olevan nykyään vanhanaikainen.
– Maailma menee koko ajan avoimempaan suuntaan. Näissä asioissa monesti keskusteltaessa on sellainen pinttymä, että urheilu tai jääkiekko olisivat jotenkin irrallinen osa yhteiskuntaa. Ne eivät ole. Mehän olemme kaikki kansalaisia siinä missä kuka tahansa muukin, ja jokaisella on oikeus käyttää ääntään.
– Maailma on aikaisemmin ollut hierarkisempi siinä mielessä, että urheilussakin on ennen vanhaan ollut sellainen termi, että urheilijat urheilevat ja johtajat johtavat. Mikä on tietysti näin vuonna 2023 ajateltuna järjetön ajatus.
Hän näkeekin kulttuurin muuttuneen 10-vuotisen ammattilaisuransa aikana.
– Mielestäni oman äänen käyttäminen on muuttunut. Se ei ole enää paha asia, mitä se saattoi olla vielä kymmenen vuotta sitten. Mielestäni se on hyvä suuntaus. Annetaan niiden, joilta se tulee luonnostaan ja haluavat käyttää ääntään, kertoa mielipiteensä ja tulla kuulluksi.
Melartin ohella myös Tuohimaa kuuluu Pelaajayhdistyksen hallitukseen. Hän paljastaa, että suoraan julkiseen keskusteluun osallistumisen sijaan pelaajat ottavat suoraan yhteyttä Pelaajayhdistykseen. Asiat ratkaistaan kulissien takana.
– Pelaajayhdistykselle tulee jatkuvasti soittoja jäseniltä ja he kertovat, mitä ylipäätään missäkin tapahtuu. Sitten ratkomme asioita yhdessä. Mielestäni epäkohtiin puututaan tosi hyvällä prosentilla. Minun mielestäni olemme hyvässä tilanteessa sen suhteen, että asioista myös puhutaan.
– Koen, että tietty maine, mikä jääkiekolla on, tulee jostain kauempaa, jota aikaa minäkään en ole ehtinyt elää. Nykypäivänä pelaajat ovat rohkeita sen suhteen, että jos jossakin on epäkohtia tai esimerkiksi johtamisongelmia, niin eivät pelaajat ihan kaikkea kuuntele ikuisesti. Jos siellä on vääriä asioita, niin yhdessä puututaan niihin. Se on ollut mun koko urani ajan sellainen normi.
Eikä asioita aina tarvitse viedä edes Pelaajayhdistykselle asti, vaan asioita selvitetään myös oman joukkueen sisällä.
– Kyllä siellä on urani aikana joukkueen kesken pidetty niitä kliseisiä sisäisiä palavereja, joissa valmentajat ovat lähteneet kopista, ovi laitettu säppiin ja sitten pelaajat keskustelevat keskenään. Eivät pelaajat ole enää tänä päivänä sellaisia robotteja, jotka tekevät, mitä käsketään.
Omasta tahdostaan
Palataan jälleen kerran vuonna 2022 alkaneeseen Venäjän hyökkäyssotaan. Tuohimaa on yksi niistä pelaajista, jotka päättivät lähteä Venäjältä välittömästi kriisin alettua. Suomeen päästyään hän kertoi avoimesti, millaiset olosuhteet Venäjälle pelanneilla kiekkoilijoilla on ollut vastassaan.
"Koen, että aktiiviuran aikana juuri pitää vaikuttaa yhteisiin asioihin."
Tuohimaa kertoo puhumisen tulevan hänelle luonnostaan. Samalla hän näkee, että kantaa ottaminen ja asioihin vaikuttaminen oman uran aikana ovat valtava palvelus sekä lajille että myös omalle uralle.
– Olen aina kokenut nuoresta asti, että silloinhan kannattaa vaikuttaa, kun voi vielä vaikuttaa vaikka omaan uraan tai muuhun itseään koskevaan. Totta kai aion varmasti olla urheilussa mukana ja aion vaikuttaa asioihin pelaajaurani jälkeen, mutta en ymmärrä, miksi sen pitäisi lykätä ajatusta vaikuttaa asioihin, kun peliura on vielä käynnissä.
– Mielestäni se on paljon loogisempaa, että silloin kun pelaa, niin pyrkii vaikuttamaan asioihin. Sillä kun tekee yhteistä kokonaisuutta paremmaksi, pääsee itsekin nauttimaan siitä paremmasta.
Haastattelun aikana Tuohimaa korostaa kuitenkin sitä, että ketään ei tule pakottaa ottamaan kantaa tai kertomaan mielipiteitään. Oli sitten urheilija tai ei.
– Koen, että aktiiviuran aikana juuri pitää vaikuttaa yhteisiin asioihin. Mitä enemmän ihmiset ja pelaajat uskaltavat sanoa asioita ja mitä mieltä ovat, se on hyvä juttu, mutta samalla pitää muistaa, ettei ketään voi pakottaa siihen. Ihmiset ovat erilaisia, oli ammatti mikä tahansa. Minulta oman ääneni käyttäminen tulee luonnostaan, mutta niiltä joilta se ei tule, ei pidä pakottaa sitä.
Avoimuus on kasvanut, mutta potentiaalia olisi vieläkin enempään
Tänä vuonna jokavuotiset Liiga auki -keskustelut ovat olleet kiivaampia kuin koskaan aiemmin. Siinä missä asia koskettaa erityisen paljon pelaajia itsessään, ovat harvat pelaajat suoraan kertoneet omia näkemyksiään omalla nimellään. Sen sijaan Pelaajayhdistys kertoi, että heidän teettämänsä kyselyn mukaan 98 prosenttia Liigan ja Mestiksen pelaajista kannattaa avointa sarjaa. Pelaajayhdistys toimii isoimman viestin välittäjänä.
Jääkiekko ei näytä ratkovan ongelmia julkisilla foorumeilla, vaan keskustelu hoidetaan toista reittiä kulissien takana. Sen sijaan, että epäkohdat nostetaan välittömästi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa esille, otetaankin Pelaajayhdistyksen numero esille.
Varsin vähän kuitenkaan meille ulkopuolisille sataa tietoa siitä, millaisia keskusteluja käydään ja kuinka paljon. Voimme vain olettaa ja luottaa.
Mitä itse ilmiöön tulee, nykyään ei voi pitää oletuksena sitä, että varsinkin jos on huippu-urheilija, niin ikään kuin vain urheilee. Samoin kuin, jos on vaikka tunnettu näyttelijä, niin voi vain olla näyttelemässä, eikä ota millään tapaa kantaa asioihin. Kukaan ei ole täysin irti yhteiskunnasta.
Ei siltikään tule odottaa saati vaatia, että jos on korkeatasoinen urheilija, niin kuuluisi ottaa kantaa asioihin. Samalla kuitenkin näyttää varsin naiivilta, jos urheilijat toteavat, etteivät ota kantaa, kun ovat vain urheilijoita. Varsinkin jos kyseessä on heidän oma elinkeinonsa.
Kukaan ei ole täysin irti yhteiskunnasta.
Lopulta tärkeintä on, että asiat kehittyvät. Siinä missä lajin sisäisiä asioita hoidetaan sisäisesti, jää julkiseen keskusteluun tilaa muulle. Jos avoimuuden trendi jatkaa kasvuaan, tulemme jatkossa näkemään yhä enemmän julkista keskustelua pelaajien ja muun henkilöstön puolelta.
Haastateltujen ohella viime vuosina muun muassa Marko Jantunen, Tommi Kovanen ja Hannes Hyvönen ovat puhuneet avoimesti kokemistaan haasteistaan niin urheilijoina kuin yksityishenkilöinäkin. He ovat tuoneet esille omia kokemuksiaan ja asioita, joista juuri he tietävät.
Jokainen ammattilaisjääkiekkoilija onkin omalta osaltaan vaikuttaja. Kuten Melart totesi, joka alan asiantuntijaksi ei kannata ruveta, mutta avoimuuden yleistyessä on jopa toivottavaa, että yhä useampi toisi esille myös henkilökohtaisia kokemuksiaan.
Sillä heitä jokaista kuunnellaan, jos he vain haluavat tulla kuulluksi.