Lahden Pelicansin mennyt kausi jää historiaan yhtenä sen lähimenneisyyden heikoimmista. Edeltäneellä kaudella joukkue yllätti kaikki yltämällä runkosarjan kolmannelle sijalle saakka. Nämä otteet nostivat odotuksia tähän kauteen, vaikka avainpelaajien virta ulospäin oli runsas. Lopputuloksena oli täysi pannukakku.
Jo valmennusportaassa kävi kova myllerrys, kun ensin seuran omistaja Pasi Nurminen astui syrjään apuvalmentajan tontilta lokakuussa. Saman kuun aikana valmennustiimiin liittyi Kiekko-Vantaasta potkittu Jesse Welling. Tuskinpa Welling osasi aavistaa, että kuukauden päästä hän olisi Liiga-seuran päävalmentaja. Näin kuitenkin kävi, kun Ville Nieminen sai lähteä marraskuun lopussa vastuuvalmentajan tontilta, ja Welling nousi tämän tilalle.
Vaihtuvuus Pelicansin kokoonpanossa kauden aikana oli valtava. Turkoosien paitojen selissä nähtiin kauden aikana yhteensä 52:n eri pelaajan nimet. Luku sivuaa Pelicansin omaa seuraennätystä, kun myös kaudella 2003-2004 kokoonpanossa kävi myös 52 eri pelaajaa. Vertailun vuoksi pienimmällä vaihtuvuudella pelasi tällä kaudella KooKoo, jonka rosterissa kävi vain 30 pelaajaa.
Lahtelaiset olivat kauden päätteeksi sekä vähiten maaleja tehnyt että eniten maaleja päästänyt joukkue, joten täysin puhtaita papereita ei voine antaa kenellekään.
Maalivahdit
Atte Tolvanen, 36 ottelua, 88,83% torjuntaprosentti, 3,39 päästettyjen maalien keskiarvo
Arvosana: 8
Tasaiseksi kirittäjäksi Jakub Skarekille Lahteen kesällä värvätty Tolvanen aloitti lopulta kauden vähäisellä peliajalla Tomi Karhusen takana. Vasta Karhusenkin lähdettyä joukkueesta Tolvanen sai vastuuvahdin paikan. Peliaikaa kertyi, mutta tekeminen oli ailahtelevaa. Taso parani kauden edetessä, ja loppukauden peleissä mies kannatteli pitkälti joukkuettaan lukuissa yli 40 torjunnan illoissa. Teki sen, mitä tehtävissä oli repaleisen joukkueen takana. Sopimus kattaa tulevankin kauden.
Tomi Karhunen, 18 ottelua, 90,55% torjuntaprosentti, 2,48 päästettyjen maalien keskiarvo
Arvosana: 9
Liigan parhaimpiin maalivahteihin lukeutunut Karhunen kannatteli Pelicansia alkusyksystä torjunnoillaan. Joukkueen peli oululaisen edessä ei vakuuttanut, mutta hän pystyi napsimaan muutaman voiton liki yksinään. Torjumistaan viidestä varsinaisen peliajan voitosta kolme oli nollapelejä. Siirtyi marraskuun lopulla SC Berniin Sveitsin liigaan.
Jasper Patrikainen, 8 ottelua, 90,09% torjuntaprosentti, 3,22 päästettyjen maalien keskiarvo
Arvosana: 8
Lahtelaiskasvatti Patrikainen sai ensimmäiset minuuttinsa Liigassa lokakuussa Ilvestä vastaan, kun mies vaihdettiin maalille kesken pelin. Suurimman osan kaudesta pelasi Mestistä Heinolan Peliitoissa. Vuoden vaihteessa kutsuivat nuorten MM-kisat, joissa rooliksi jäi kolmosmaalivahdin tontti vailla peliaikaa. Kisojen jälkeen kevätkaudella sai peliaikaa ajoittain Liigassakin, ja sitä on varmasti luvassa jatkossakin.
Lisäksi joukkueen maalinsuulla pyörähtivät myös A-nuorten Oskari Parviainen sekä maailmaa nähnyt Riku Helenius, joille merkittiin molemmille tilastoihin kaksi ottelua. Peliaikaa kumpikaan ei saanut yli 60 minuuttia. Lisäksi Mikael Petro toimi neljässä ottelussa luukkuvahtina, vailla peliaikaa.
Puolustajat
Aleksi Ek, 15 ottelua, 0+1=1, -4
Arvosana: 7
21-vuotias Ek vietti suurimman siivun kaudesta A-nuorten matkassa, jossa 30 ottelussa kasautui pisteet 5+6=11. Kevätkaudella pääsi myös Liigajoukkueen matkaan, kun puolustajia lähti edestä pois. Nuorten sarjassa näyttänyt vahvalta kiekolliselta puolustajalta, mutta Liigassa ei ole vielä näitä avujaan päässyt esittelemään.
Ossi Ikonen, 18 ottelua, 0+6=6, -5
Arvosana: 8
Neljässä eri Liigaseurassa kauden aikana kiertänyt Ikonen vakuutti kiekollisuudellaan Lahden visiitillään. Vikkeläjalkainen Jyp-laina sai runsaasti vastuuta Pelicansin ohuessa pakistossa ja kellotti keskimäärin yli 20 minuuttia ottelua kohden.
Topi Jaakola, 38 ottelua, 3+14=17, -19
Arvosana: 7
Kokeneen Jaakolan pelivireen ympärillä oli paljon kysymysmerkkejä kauden alla, mutta harjoituskaudella näytti olevansa kunnossa. Sai peliaikaa niin tasakentällisin, ylivoimalla ja alivoimalla, keskimäärin yli 21 minuuttia per ottelu. Teki joukkueen puolustajista eniten pisteitä, mutta oli myös tehotilastossa pahiten pakkasella. Siirtyi helmikuussa siirtorajalla Sveitsiin ZSC Lionsiin, jossa ehti pelata yhden ottelun ennen kauden päättymistä.
Janne Jalasvaara, 30 ottelua, 2+8=10, -10
Arvosana: 7
Kahdeksan kauden ulkomaankiertueen jälkeen Liigaan palannut Jalasvaara tuli joulukuussa Pelicansin testiin ja joulukuun kuuden ottelun otteet poikivat sopimuksen myös loppukaudeksi. Miehet ympärillä vaihtuivat nuorempiin kevään edetessä, mutta Jalasvaara pysyi kauden loppuun asti. Oululaisen kokemuksesta oli varmasti apua nuorelle joukkueelle, kantoihan hän kapteenin vastuutakin loppukaudella. Oli ajoittain pulassa vikkelien vastustajien kanssa, mikä johti useisiin huolimattomiin jäähyihin. Pistesaldo oli lopulta jopa yllättävän suuri.
Santtu Kinnunen, 24 ottelua, 0+1=1, -9
Arvosana: 5
Odotuksissa oli ottaa iso kiekollinen rooli ohentuneessa puolustuskalustossa lupauksia herättäneen ensimmäisen Liigakauden jälkeen. Oikealta laukovalle kiekolliselle puolustajalle oli tilausta, mutta näin ei käynytkään. Pelasi joulukuun alkuun asti vakituisesti Liigassa, minkä jälkeen kutsui Mestis ja Peliitat. Piipahti vielä kahden ottelun verran "ylhäällä" helmikuussa. Yksi syöttöpiste hieman alle puoleen kauteen on auttamattoman vähän. NHL-varatulle Kinnuselle todennäköisesti koittava maisemanvaihdos voi tehdä hyvää.
Alex Lintuniemi, 24 ottelua, 2+4=6, -6
Arvosana: 9
Carolina Hurricanesin organisaatiosta Suomeen palannut helsinkiläinen liittyi Pelicansin vahvuuteen marraskuussa. Isokokoiselta puolustajalta nähtiin jämäkkää puolustuspeliä ja jopa yllättävän pehmeitä käsiä hyökkäyspäässä. Oli selkeä vahvistus turkoosipaitojen puolustukseen, mikä huomattiin myös muualla. Pudotuspeliviivan karatessa liiaksi Lintuniemi siirtyi Jypiin, jonne teki myös saman tien jatkosopimuksen.
Matteo Pietroniro, 21 ottelua, 0+2=2, -2
Arvosana: 6
Ensimmäistä kertaa urallaan Eurooppaan ja aikuisten sarjaan siirtynyt yhdysvaltalaispakki oli mysteeri ennen kautta ja on sitä kauden jälkeenkin. Loukkaantumiset vaivasivat läpi kauden, minkä myötä vastuu jäi hyvin vähäiseksi. Pelasi yli 15 minuuttia pelissä vain neljästi. Tammikuun alun jälkeen ei pelannut lainkaan.
Jarkko Pynnönen, 44 ottelua, 3+1=4, -8
Arvosana: 7
Toisen lähes täyden Liigakautensa pelannut lahtelaiskasvatti Pynnönen kunnostautui tällä kaudella maalintekijänä, kun kolme kihausta oikeutti joukkueen puolustajien jaettuun maalikuninkuuteen. Ennemminkin peruspuolustajana profiloitunut Pynnönen pelasi tasaisen kauden melko vähäisellä peliajalla.
Matias Rajaniemi, 12 ottelua, 0+2=2, -4
Arvosana: 9
Vasta 17-vuotias Rajaniemi ehti nähdä kauden aikana neljä eri sarjatasoa, kun tutuksi tulivat A- ja B -nuorten sarjat, Mestis sekä Liiga. Kookas vasemmalta puolelta laukova lahtelainen nautti suurta vastuuta Liigajoukkueen viimeisissä peleissä, kun hän kellotti parhaimmillaan yli 26 minuutin peliaikaa. Peliaikaansa nähden nuori puolustaja suoriutui mallikkaasti. Rajaniemestä voi olla seuralle vielä paljon iloa tulevaisuudessa.
Niko Seppälä, 10 ottelua, 0+0=0, -4
Arvosana: 7
HIFK:n A-nuorissa 20 pelissä 16 pistettä nakutellut puolustaja tuli Pelicansiin talvella lainalle, eikä ehtinyt ihmeitä esittää pelaamissaan kymmenessä ottelussa. Mieheen ei juuri odotuksia kohdistunut, joten ei suoritusta voi pettymykseksikään kutsua.
Aleksandr Shtshemerov, 55 ottelua, 3+7=10, -16
Arvosana: 7
Avtomobilist Jekaterinburgista toista kauttaan Lahdessa lainalla pelannut venäläinen pelasi eniten otteluita koko puolustuskalustosta, kun väliin jäi vain neljä ottelua. Täytti ruutunsa ja vastuuta tuli tasaisesti. Vastuun myötä tuplasi piste-ennätyksensä edelliseltä kaudelta.
Miihkali Teppo, 44 ottelua, 2+5=7, -10
Arvosana: 8
Lahtelaispuolustuksen tasaisimpia suorittajia omassa päässä. Toista kauttaan Lahdessa pelannut IFK-kasvatti siirtyi vielä kevääksi Oulun Kärppiin, jossa esitti niinkin vakuuttavia otteita, että sai kahden vuoden jatkopahvin Ouluun.
Elias Ulander, 24 ottelua, 0+2=2, -6
Arvosana: 7
Toinen Pelicansin IFK-lainoista, Ulander siirtyi Lahteen ensin tammikuun ajaksi lainalle. Mies sai jatkoa sen jälkeen loppukaudeksi, ja pelasi lopulta hieman alle puoli kautta seurassa. Uran ensimmäinen Liigamaali jäi vielä odottamaan itseään.
Pavel Vorobei, 15 ottelua, 1+3=4, +3
Arvosana: 8
Elokuussa Lahteen Avtomobilistin lainaama valkovenäläinen jätti positiivisen kuvan itsestään. Ehti pelata seurassa viisitoista peliä, ennen kuin siirtyi takaisin Venäjälle. Mieleen jäi vahva luistelu ja painava laukaus. Oli myös ainoa Pelicans-pelaaja, joka jäi tehotilastossa plussan puolelle.
Lisäksi alle 10 ottelua tililleen saivat nuoret Juuso Arola, Patrik Satosaari ja Topias Vilén. Varakapteeni Casimir Jürgens pystyi pelaamaan yhdeksän ottelua loukkaantumisten takia.
Hyökkääjät
Juhamatti Aaltonen, 48 ottelua, 17+30=37, -7
Arvosana: 9
Ehdottomasti onnistunut kausi taiteilija Aaltoselta. Oli joukkueen paras pistemies liki kymmenen pisteen erolla seuraavaan, vaikka siirtyi siirtorajalla takaisin Oulun Kärppiin. Sai paljon vastuuta tasakentin, ylivoimalla ja, hieman yllättäen, alivoimalla. Kun tarvittiin maaleja, katseet kääntyivät Aaltosen suuntaan. Kantoi loppukaudesta myös kapteenin vastuusta, ensimmäistä kertaa pitkällä ammattilaisurallaan.
Hannes Björninen, 39 ottelua, 11+17=28, -1
Arvosana: 9
Kapteeni teki parhaansa heikon ryhmän johtajana. Liigan parhaisiin aloittajiin lukeutuva keskushyökkääjä taisteli puolustuspäässä vahvasti ja kasasi vakuuttavan pistepotin siinä sivussa. Valitettava loukkaantuminen tammikuun puolessavälissä piti miehen sivussa kauden viimeiseen otteluun asti, jolloin teki vielä paluun kentälle tyhjällä kotiareenalla. Joukkueen painajaismaisesta kaudesta selviäminen vain yhden pykälän miinuksella tehotilastossa on kova suoritus. Kapteeni jatkaa joukkojensa johtamista myös ensi kaudella.
Roope Elimäki, 48 ottelua, 8+4=12, -9
Arvosana: 7
Viidennen kautensa Lahdessa pelannut työteliäs keskushyökkääjä puursi totuttuun tapaan tasaisen kauden. Aiempi piste-ennätys kaudelta 2016-2017 meni uusiksi yhdellä pisteellä, ja kantoihan luumäkeläinen hetkellisesti myös joukkueen kultakypärää loppukaudella.
Frank Gymer, 22 ottelua, 2+1=3, -9
Arvosana: 5
Gymeriltä oli ennen kautta lupa odottaa kehitysaskelta, kun silloin 22-vuotiaalla hyökkääjällä oli alla 19 pisteen kausi KalPassa. Roolia ei tahtonut löytyä, kun pelipaikka oli useimmiten nelosketjussa tai ylimääräisenä hyökkääjänä. Myös Lahti-Heinola -väli tuli kauden mittaan tutuksi. Hyökkääjällä suotavaa on tutkia myös pisteitä onnistumisen mittarina, ja se ei mairittele Gymeriä. Seuraavalla kaudella alkaa olla jo pakko nostaa tasoa.
Aleks Haatanen, 15 ottelua, 0+4=4, -4
Arvosana: 8
Pääsi kokeilemaan Liigavauhtia syksyllä muutaman ottelun verran, mutta pääosin aika kului vielä Heinolassa. Mestiksessä tehoja syntyi ja paikka U20 -kisajoukkueesta ei jäänyt kauaksi. Pelicansin siivotessa kallispalkkaisimpia pelaajiaan muihin maisemiin aukesi Haatasellekin vakiorooli Liigasta. Loppukausi kului pirteässä ykkösketjussa jo A-nuorista tuttujen Sakke Hämäläisen ja Waltteri Merelän kanssa.
János Hári, 24 ottelua, 2+11=13, -2
Arvosana: 7
Unkarilainen muodosti alkusyksystä vahvan tutkaparin Juhamatti Aaltosen kanssa. Tulosta tuli kun syötöt napsuivat ihailtavasti tutkaparin lapaan. Kaksikko kuitenkin erotettiin jonkin ajan kuluttua, ja ilmoille tuli huhuja kemiaongelmista. Lopulta Hárin tiedotettiin siirtyvän takaisin EBEL-liigaan joulukuussa, ja siellä mies ehti nakutella 18 ottelussa 16 pistettä. Tämän hetken tiedon mukaan paluu Lahteen olisi edessä tulevaksi kaudeksi.
Sakke Hämäläinen, 20 ottelua, 2+6=8, -1
Arvosana: 8
Valittiin edellisellä kaudella A-nuorten sarjan parhaaksi pelaajaksi, joten pääsi luonnollisesti kokeilemaan siipiään aikuisten sarjassa. Mestiksessä heinolalainen pelasi liki piste per peli -tahdilla, ja talvella pääsi näyttämään kykyjään Liigassakin ykkösketjun roolissa. Antoi hyviä näyttöjä seuraavaa kautta varten, roolia luulisi olevan silloinkin luvassa.
Severi Lahtinen, 10 ottelua, 0+3=3, -6
Arvosana: 6
Näyttävistä rankkarikikoistaan tunnetulta Pelicans-kasvatilta odotettiin nousua kärkiketjun rooliin kolmannella Liigakaudellaan. Suunnitelmat menivät mönkään loukkaantumisten takia, kun CHL-peleissä sattunut vamma piti miehen sivussa kauden ensimmäiset pelit. Myös ikävä törmäys lokakuisessa SaiPa-ottelussa vei lahtelaisen leikkauspöydälle, ja pelitauko kesti tammikuun loppuun. Helmikuussa hänet lähetettiin loppukaudeksi Peliittojen avuksi, missä tehoja tuli piste per peli -tahdilla. Huhut vievät kikkakeisaria seuraavaksi Jyväskylään.
Jesse Mankinen, 39 ottelua, 6+5=11, -13
Arvosana: 5
Kaksi kautta sitten kroatialaisen pistelinko Borna Rendulićin tilalle tullut Mankinen on tullut tunnetuksi takuuvarmaksi 20 pisteen ylittäjäksi, ja parhaimpina kausina myös 40 on ollut lähellä. Historian tuntien mennyt kausi oli pohjanoteeraus. Mankinen kunnostautuikin nyt enemmän puolustavana hyökkääjänä ja alivoimapelaajana. Miehen arvostuksesta joukkueen sisällä kertoi kapteenistoon kuuluminen toista kautaa peräjälkeen. Vaikka otteet eivät vahvoja olleetkaan, Sveitsi ja HC Davos kutsui siirtorajalla.
Waltteri Merelä, 48 ottelua, 7+11=18, -3
Arvosana: 8
Jo lupauksia herättäneen harjoituskauden jälkeen Merelää pystyi nostamaan "seuraa heitä" -pelaajaksi. Maali heti runkosarjan avausottelussa nostatti odotuksia entisestään, mutta muuten syksy olikin ylöjärveläiseltä hiljainen. Peräti 15 kauden 18 pisteestä tuli vasta kevätkaudella, kun rooli kasvoi. Nuori laituri kantoi jopa kultakypärää ja varakapteenin A-kirjainta osassa loppukauden peleistä.
Aleksi Mustonen, 45 ottelua, 9+17=26, -17
Arvosana: 8
Maajoukkuetasolle kolmen Pelicans-kautensa aikana noussut Mustonen vakiinnutti paikkansa Pelicansin kärkiketjuissa. Pisteitä syntyi tänäkin vuonna kohtalaisesti, kun vielä kauden päättyessä miehen nimi oli joukkueen pistepörssin kolmannella sijalla. Syöttelijäksi profiloitunut vikkelä keskushyökkääjä voisi nousta yli 40 pisteen pelaajaksi jos maalintekoon löytyisi vielä tehokkuutta. Siirtyi siirtorajalla Ruotsiin Färjestadiin, ja tulevaksi kaudeksi miestä ollaan viemässä Oulun Kärppiin.
Otto Nieminen, 24 ottelua, 4+1=5, -3
Arvosana: 6
Turussa harmiteltiin, kun keväällä 2018 TPS:n kantaviin voimiin kuulunut somerolainen vaihtoi maisemaa ja siirtyi Lahteen. Odotuksissa oli kehityksen jatkuminen ja ratkaisuroolin ottaminen, mutta alkukaudesta rooli jäi pieneksi. Loukkaantumiset toivat lisää takapakkia, ja mies oli sivussa pitkiä jaksoja. Kevätkaudella toipui pelaamaan säännöllisemmin, ja tekikin kolme koko kauden viidestä pisteestään helmikuussa. Potentiaalia jäi täytettäväksi, mutta sopimus jatkuu myös tulevaan kauteen.
Miro-Pekka Saarelainen, 40 ottelua, 5+5=10, -8
Arvosana: 7
Mestiksen edellisen kauden pistekuningas siirtyi kesällä Lahteen yrittämään toista tulemistaan Liigaympyröihin. Työteliäs hyökkääjä ei vielä ensimmäisissä peleissä mahtunut kokoonpanoon, mutta ehti pelaamaan kuitenkin kiitettävät 40 peliä. Pistesaldo jäi vaatimattomaksi, jos edellisen kauden Mestis-tehoihin vertaa, mutta kyseessä on kuitenkin miehen oma piste-ennätys Liigassa. Jäi elävimmin lahtelaisyleisön mieleen tammikuisen KooKoo-ottelun uhrautuvasta tuplablokistaan, jonka seurauksena joutui sairastuvalle hieman yli kuukaudeksi. Kuuluu Pelicansin joukkueeseen tulevallakin kaudella.
Samuel Salonen, 38 ottelua, 1+5=6, -5
Arvosana: 7
Nuorten maajoukkuerinkiin useamman vuoden kuulunut Salonen pääsi tekemään Liigadebyyttinsä toisella kaudellaan lahtelaisseurassa. Kausi kului suurimmilta osin Liigan puolella, ja odotettu avausmaalikin rapsahti tilille lopulta maaliskuussa Ilvestä vastaan. Pelejä kertyi 15 kappaletta myös Mestiksessä, ja kuului vuodenvaihteessa viimeisiin nuorten MM-kisoista pudotettuihin pelaajiin seuratoveri Aleks Haatasen kanssa.
Jonatan Tanus, 44 ottelua, 2+5=7, -12
Arvosana: 6
Myös Tanuksen kiekkoveljistä vanhempi tuli Lahteen kahden SaiPassa vietetyn sesongin jälkeen hakemaan uutta askelta uralleen. Kaudella 2017-2018 Tanus teki SaiPassa vielä yli 30 pistettä, mutta sen jälkeen trendi on ollut laskeva. Viimeisellä SaiPa-kaudella tuli 21 pistettä, tällä kaudella Lahdessa vaivaiset seitsemän. Oli yksi joukkueen monista alisuorittajista. Sopimus jatkuu vielä tulevan kauden ajan.
Artturi Toivola, 57 ottelua, 3+4=7, -18
Arvosana: 7
Eniten otteluita koko pelikaanilaumasta pelannut Toivola on tullut nuorella urallaan tunnetuksi puolustavana keskushyökkääjänä. Siinä ruudussa hän taisteli tälläkin kaudella, vaikka tasonnostoa edellisestä kaudesta odotettiinkin. Tasaista puurtamista läpi vaikean kauden. Toivolan otteita nähdään turkoosipaidassa tulevallakin kaudella.
Leevi Tukiainen, 10 ottelua, 0+1=1, -4
Arvosana: 8
Kovalla tahdilla sekä A-nuorissa että Mestiksessä pisteitä mättänyt lahtelaiskasvatti pääsi kauden lopulla pelaamaan ensimmäiset pelinsä Liigassa. Esitti ennakkoluulotonta ja pirteää hyökkäyspeliä, ja muistoksi jäi yksi syöttöpiste. Roolia lie luvassa seurassa vielä tulevaisuudessakin.
Antti Tyrväinen, 41 ottelua, 9+8=17, -17
Arvosana: 7
Lahtelaisten kulttipelaaja Tyrväisen kausi lähti epäonnisesti käyntiin, kun tämä loukkaantui jo harjoituskauden Vaxjö -ottelussa. Kauden ensimmäiset Liigapelit mies sai alle lokakuun alussa. Muodosti pitkään hyvävireisen ykkösnyrkin Hannes Björnisen ja Juhamatti Aaltosen kanssa. Kovaotteisena pelaajana tunnetun Tyrväisen kausi ei lukeutunut pisteiden valossa tämän parhaimpiin, mutta sai vielä siirtorajalla siirron Lahdesta Helsinkiin IFK:n riveihin kevättä varten. Siirron yhteydessä tiedotettiin hänen palaavan seuraavaksi kahdeksi kaudeksi Pelicansiin, mikä varmasti miellytti turkoosien kannattajia.
Taavi Vartiainen, 42 ottelua, 0+6=6, -13
Arvosana: 6
Kapteeni Björnisen kanssa pisimpään yhtäjaksoisesti seurassa pelannut rymistelijä Vartiainen pelasi heikonpuoleisen kauden. Liigatasolla mies ei ikinä ole pisteidentekijän maineessa ollut, mutta kuutta pistettä enemmän olisi ollut lupa odottaa. Myös maalit jäivät kokonaan tekemättä. Sen sijaan kovaotteisena pelaajana tunnettu lahtelaiskasvatti kasasi uransa toisiksi korkeimmat jäähyminuutit, ja sijoittui tässä tilastossa koko liigan neljänneksi 99 minuutillaan. Tulevalla kaudella edessä on seuranvaihdos.
Jesse Ylönen, 53 ottelua, 12+10=22, -20
Arvosana: 7
Montréal Canadiensin toisen kierroksen NHL-varaus kesältä 2018 pelasi vahvan tulokaskauden Liigassa kaudella 2018-2019, joten tälle kaudelle odotuksissa oli läpimurto jopa Liigan eliittihyökkääjien joukkoon. Suoritus oli kuitenkin tahmea, kuten joukkueelta ympärillä. Nopeilla jaloilla vipeltävä monipuolinen hyökkääjä lähti vielä keväällä Canadiensin farmiseura Laval Rocketiin tutustumaan seuran toimintaan. Pelejä hän ei ehtinyt siellä enää saada ennen kauden keskeytymistä.
Hyökkääjistä listauksen 10 ottelun rajapyykin alle jäivät Juuso Heikkilä, Pasi Kouvalainen, Niklas Virtanen, Juuso Jämsen, Tomi Purmola, Elias Vilén, Stanislav Vrhel ja Niko-Petteri Nuutinen.