Helsingin IFK:n syyskausi on ollut heikkoudessaan historiallinen. Seuralegenda Ville Peltosen luotsaama kovapalkkainen ryhmä on juminut koko syksyn kaksinumeroisilla sijoituksilla. Onpa seura käväissyt myös sarjan vihoviimeisenä − ensimmäistä kertaa seurahistoriassaan, jos syksyn aivan ensimmäisiä kierroksia ei oteta huomioon.
32 pelatun ottelun jälkeen HIFK on sarjassa yhdentenätoista, joskin tasapisteissä kymmenentenä olevan JYPin kanssa. Maalivahtia vastaan tehtyjä maaleja (tyhjiin tehdyt maalit siis pois lukien) HIFK on viimeistellyt 53, mikä on koko sarjassa vähiten. Vastaavasti HIFK:n maalivahdeille on tehty 70 maalia, mikä on sarjassa seitsemänneksi eniten.
Jotta laskettavat maaliodottamat ovat todenmukaisempia ja vertailukelpoisempia, tyhjiin tehdyt maalit ja tyhjää maalia kohti ammutut laukaukset on jätetty tarkastelusta pois. Muissa erikoistilanteissa, kuten yli- ja alivoimilla, lauotut kiekot ja tehdyt maalit ovat luvuissa mukana. Tilastot koskevat vain varsinaista peliaikaa.
Jutussa käytetyt maaliodottamat on laskenut Twitterin Liigadata-tilistään tuttu Jatkoajan analyytikko Markku Hänninen.
Sarjan tehottomin paikoissaan
Syyskauden aikana HIFK on laukonut yhteensä 1 573 kertaa. Ottelua kohden vetoja kertyy hieman yli 49 kappaletta. Niillä helsinkiläiset ovat luoneet maaliodottamaa (xG) yhteensä 74,02 maalin edestä, ottelua kohden keskimäärin 2,31. Kun tosielämän tehtyjä maaleja on tyhjiin tehdyt pois lukien yhteensä 53, keskiarvoksi peliä kohden muodostuu 1,66.
Sarjan kalleimpiin kuuluvalta materiaalilta tämänkaltainen tehottomuus on merkillepantavaa.
Kun jaetaan tehdyt maalit luodulla maaliodottamalla, saadaan viimeistelyn tehokkuutta suhteessa odotusarvoihin mittaava luku. HIFK:lla tämä luku on prosenteiksi muutettuna 71,6. Luku on Liigan ylivoimaisesti heikoin; seuraavaksi tehottomimmalla Mikkelin Jukureilla vastaava tehokkuusprosentti suhteessa odottamaan on 84,6.
Yksinkertaistettuna: jos joukkue x yleisesti viimeistelee laadukkuudeltaan määrätynlaisista paikoista kymmenen maalia, syksyn 2022 HIFK on viimeistellyt samoista paikoista vain hieman yli seitsemän kihausta.
On huomionarvoista, että maaliodottamia laskettaessa ei ole tapana huomioida sitä, kuka on laukomassa tai vastaavasti laukausta torjumassa. Sarjan kalleimpiin kuuluvalta materiaalilta tämänkaltainen tehottomuus on merkillepantavaa.
Tilastot tukevat maalivahtiongelmaa
Ykkösvahdiksi ajatellun Niilo Halosen heikko torjuntavire ei ole enää uutinen. Vaikka Roope Taponen on torjunut odotuksia paremmin ja pelastanut joukkueelleen useita pelejä, kokonaisuudessaan tilastot kertovat HIFK:n peräpään ongelmista karua kieltä.
Omiin menee 1,247-kertaisesti kiekkoja suhteessa odottamaan.
HIFK:ta vastaan on lauottu 1 278 kertaa, noin viidenneksen verran punapaitojen omia laukauksia vähemmän. Ottelua kohden laukauksia kertyy karvan verran alle 40. Näillä yrityksillä HIFK:ta vastaan on luotu 56,12 maalin edestä maaliodottamaa, ottelua kohden siis 1,75 maalin verran. Tosielämässä HIFK-maalivahdit ovat päästäneet 70 maalia, siis 2,19 per ottelu.
Omiin menee siis 1,25-kertaisesti kiekkoja suhteessa odottamaan. Tämä luku on koko sarjan suurin eli kertoo lähinnä huonoimmasta maalivahtipelistä odotusarvoihin nähden. Seuraavaksi heikoimmat luvut ovat Sportin 1,153 ja SaiPan 1,140.
Seliniltä ei riittänyt parempikaan tulos
HIFK:n resursseihin nähden tulokset ovat heikkoja, katsoipa sitten edistyneitä tilastoja tai vain sarjataulukkoa. Vaikka edistyneistä tilastoista näkee, että peli itsessään tuottaa saatua tulosta enemmän, pelin on kerta kaikkiaan konkretisoiduttava maaleiksi ja edelleen sarjapisteiksi, jos HIFK mielii pudotuspeleihin.
Päävalmentaja Ville Peltosen ja urheilutoimenjohtaja Tobias Salmelaisen asemaa on kyseenalaistettu syksyn mittaan. Edellinen kesken kauden tehty valmentajavaihdos seurassa oli Ari-Pekka Selinin siirtäminen sivuun tammikuussa 2019 ja Jarno Pikkaraisen nostaminen hänen tilalleen. Silloinen tuloksellinen alho näyttää nyt lähinnä loivalta notkolta tämän syksyn kanjoniin peilattuna.
Selinin erottamisen hetkellä HIFK oli kerännyt 43 ottelussa 65 pistettä, siis 1,51 pistettä per ottelu. Tämän kauden HIFK on saalistanut 32 ottelussaan 40 pistettä, mikä asettaa pistekeskiarvoksi 1,25.
Päästäkseen samoihin lukemiin, jotka eivät Selinin kohdalla riittäneet, Peltosen HIFK:n pitäisi kerätä seuraavista 11 ottelusta 25 pistettä eli ottelua kohden 2,27 pistettä. Tähän pistetahtiin ei ole yltänyt syyskauden mitassa yksikään Liiga-joukkue: parasta pistetahtia ylläpitäneen Lukonkin keskiarvo alkaa ykkösellä.