Tilastoanalyysi kertoo kuinka runkosarjassa käy: Tapparallakin heikkous, HIFK musta hevonen, pudotuspeliviivalla hurjan tasaista

Kaikki paitsi SaiPa pelaavat yhä jostakin. Runkosarjan voitosta kisaavat Tappara, Lukko ja Ilves ovat jo käytännössä varmoja suoran pudotuspelipaikan joukkueita, mutta kaikilla muilla on isot panokset sarjataulukon jommallakummalla viivalla.

Viisikosta Pelicans, TPS, Kärpät, KalPa ja HIFK kaikilla on realistiset mahdollisuudet kuuden parhaan joukkoon.

Jukurit, KooKoo ja Ässät käyvät todellista pistetaistelua pudotuspeliviivalla. JYP ja HPK ovat takamatkalla, mutta mahdollisuudet ovat yhä realistiset. Sportin sauma alkaa olla jo ohut.

Pudotuspeleihin pääsyn todennäköisin pisteraja on tällä hetkellä 81 pistettä.

Arvioissa on otettu huomioon sarjatilanne, otteluohjelma, merkittävimmät poissaolot ja ennen kaikkea maaliodottamien kertoma joukkueiden pelillinen taso ja vire, jotka avataan seuraavaksi.

Tapparallakin on yksi heikkous

Tappara: TOP6 100 %, pudotuspeleihin 100 %

Tapparan luvut osoittavat, että kausi etenee isossa kuvassa aika lailla käsikirjoituksen mukaan: syksyllä hyvin ja kevään lähestyessä vielä paremmin. Liigan parhaana joukkueena ja nousujohteisessa pelivireessä runkosarjan voittotodennäköisyys on noin 50 %.

Yksi heikkous Tapparalla silti on: Christian Heljanko on hieman yllättäen ykkösmaalivahtien vertailun peränpitäjä. Vilho Heikkisen komean tulokaskauden myötä Tapparan maalivahtipeli on kokonaisuudessaan ollut 11:nneksi parasta.

Pudotuspelivaiheessa Tapparan puolustuspelaaminen lienee sen verran terästä, että maalivahti saa paljon apuja, mutta lievä epävarmuustekijä Heljangon vire silti on.

Tasaisen vahva Lukko

Lukko: TOP6 99 %, pudotuspeleihin 100 %

Viime keväänä jäi huomiotta, että kun Lukko pelasi erittäin tasaisia vääntöjä tulevaa mestaria Tapparaa vastaan puolivälieräsarjassa, se oli noussut siinä vaiheessa Liigan voimasuhderankingissa toiseksi. Kaksi parasta joukkuetta kohtasivat siis jo puolivälierissä. Näin ollen ei ole ollut yllätys, että huippumaalivahdin ja laadukkaiden kiekollisten puolustajien joukkue on ollut vahva myös tällä kaudella.

Lukko on ollut suoritusvarmimpia joukkueita, joten suurta muutosta pelin tasossa ei liene odotettavissa mihinkään suuntaan. Liigan parhaan maalivahdin Artjom Zagidulinin tilastot ovat viime aikoina inhimillistyneet syksyn superhyvistä lukemista, joten lukemien nykytaso on kutakuinkin pidettävissä.

Pennanen ei hukannut tehokkuutta

Ilves: TOP6 98 %, pudotuspeleihin 100 %

Ilveksen maaliodottamiin perustuva ansaittu pistekeskiarvo oli Jouko Myrrän ajalta 1,49 ja Antti Pennasen ajalta 1,74, joten raju ratkaisu oli onnistunut – ainakin urheilullisesta näkökulmasta.

Ilves on ollut Liigan tehokkaimmin maalipaikoistaan viimeistellyt joukkue. Yleensä se tarkoittaisi sitä, että mukana on ollut roimasti myös onnea, mutta Ilves on miehittänyt tehokkuustilaston kärkeä myös aiempina kausina. Selitys lienee sattuman sijaan pelityylissä, jonka myötä samankaltaiset paikat ovat todellisuudessa vaarallisempia kuin muilla.

Kiinnostava kysymys valmentajanvaihdoksen yhteydessä oli, säilyykö Ilveksen poikkeuksellinen tehokkuus myös Pennasen alaisuudessa, jos pelityyli päivittyy. Ainakin tähän mennessä se on säilynyt.

Onnen kautta parempaan peliin

Pelicans: TOP6 83 %, pudotuspeleihin 100 %

Lahtelaisten maalinteon tehokkuus on ollut sarjan toiseksi parasta ja maalivahtipeli kolmanneksi parasta. Ykkösmaalivahti Patrik Bartošák kisaa tasapäisesti Lukon Zagidulinin kanssa jopa Liigan parhaista maalivahdin tilastolukemista. Ne ovat hienoja asioita, mutta menestyksen kannalta myös vaaran merkkejä.

Menestys on vakaammalla pohjalla silloin, kun se pohjautuu siihen, että maaliodottamaa luodaan selvästi enemmän kuin annetaan. Maalinteon tai maalivahtipelin tehokkuus sisältää paljon enemmän satunnaisuutta.

Varsinaista laskusuhdannetta Pelicansille ei voi povata. Alkusyksyn ylikovaan pistetahtiin ei liene paluuta, mutta maaliodottamien valossa lahtelaiset pelasivat kauden parasta peliään joulukuussa. Juuri nyt on käsillä kolmen vaisun ottelun tappioputki, mutta sen pohjalta ei voi vielä suuria johtopäätöksiä vetää, kun isomman kuvan pelillinen trendi on ollut pikemminkin nousujohteinen.

Tommi Niemelän suojateilla on keskimääräistä helpompi loppuohjelma ja jonkin verran etumatkaa, joten suoran pudotuspelipaikan saavuttaminen on varsin todennäköistä.

Lehtisen varassa

TPS: TOP6 69 %, pudotuspeleihin 98 %

TPS:n hyvä sarjasijoitus perustuu pitkälti Lassi Lehtisen erinomaiseen maalivahtipeliin. Hyökkäyssuuntaan tilanteiden luominen on ollut Liigan keskitasoa ja maalinteon tehokkuus heikkoa.

TPS etenee pitkälti finaalipaikan tuottaneen viime kauden luistimenjäljillä. Ensin oma pää timanttiseen iskuun ja sen jälkeen hyökkäys kohtalaiseen kuosiin. Mutta vuosi sitten apuna oli sekä loistava ykkösketju että jossain määrin turkulaisia puoltanut satunnaisuus.

Suoran pudotuspelipaikan suhteen asetelmat näyttävät vakailta, mutta viime kauden menestyksen toistaminen vaatii huomattavasti laadukkaampaa hyökkäyspelaamista.

Hämmentävää tehottomuutta

Kärpät: TOP6 60 %, pudotuspeleihin 97 %

Kärppien osalta käsikirjoitus, jossa kokenut joukkue ei esitä parastaan vielä syyskaudella, oli varmaan ihan odotettavissa. Se lienee silti ollut yllätys, että terävien alkukierrosten jälkeen TOP2-pelaajamateriaalin joukkue on ollut pelillisesti vain jonkin verran Liigan keskitasoa parempi.

Tuloksellisesti Kärpät laahaa peliesityksiäänkin jäljessä sen takia, että joukkueen maalinteon tehokkuus on hämmentävästi ollut koko Liigan heikointa. Kun viimeistelyprosentti ennemmin tai myöhemmin normalisoituu, nousee myös pistekeskiarvo.

Toisin kuin tulokset, maaliodottamat näyttävät Kärpille jo hienoista nousua. Loiva nousukäyrä ei riitä vielä takaamaan paikkaa kuuden parhaan joukossa. Potentiaalia on tietysti reilumpaankin parannukseen, mutta itsestäänselvyytenä tai laskelmien pohjana sitä ei voi pitää.

KalPa pystyy vieläkin parempaan

KalPa: TOP6 38 %, pudotuspeleihin 94 %

KalPa kisaa tosissaan paikasta kuuden sakkiin, mutta pelillisten esitysten puolesta tilanne voisi olla vieläkin parempi. Marraskuun maajoukkuetauon ja joulun väliin osui jakso, jolloin KalPa hävisi niukasti useita tasaisia otteluita ja tulos jäi peliesityksiä heikommaksi.

KalPa loisti maaliodottamissa jo viime kaudella. Silloin lopputulema oli varsin poikkeuksellinen. Sarjataulukko seuraa yleensä ennemmin tai myöhemmin maaliodottamien viitoittamaa tietä, mutta viime kauden pahasti pettäneen maalivahtipelin takia niin ei käynyt. Nyt Juha Jatkola on onnistunut maalilla ja KalPa on sen myötä ansaitsemallaan paikalla taulukon ylemmällä puoliskolla.

KalPa on maineeltaan joukkue, joka pörrää hyökkäyspäässä parhaan sektorin ulkopuolella, mutta itse asiassa kuopiolaiset ovat paitsi luoneet runsaasti tilanteita, olleet viime kausina myös keskimääräistä parempia viimeistelijöitä. Tämän kauden tehokkuus on ollut toistaiseksi totuttua heikompaa, joten KalPa pystyy vielä nähtyä parempaan. Myös siltä osin, että kuopiolaiset ovat tähän mennessä kärsineet poissaoloista kolmanneksi eniten koko Liigassa.

Maalivahtipelin anatomiaa – musta hevonen isolla kysymysmerkillä

HIFK: TOP6 38 %, pudotuspeleihin 92 %

HIFK:n maalinteon tehokkuus on ollut Liigan toiseksi heikointa ja maalivahtipeli heikointa, joten vaisu sijoitus sarjataulukossa ei ole ihme.

Maaliodottamien kertoma pelillinen perustaso helsinkiläisillä riittäisi jopa kärkipään sijoituksiin, sillä IFK on läpi kauden jauhanut tilanteita vastustajaansa enemmän, mutta heikkoudet ovat maksaneet paljon.

Joulukuun alussa IFK kärsi tappioputken, kun laadultaan ja syvyydeltään rajallinen puolustus kärsi poissaoloista ja pelaavassa pakistossa oli samaan aikaan hyökkääjä, lainamies ja juniori.

Sittemmin hankittu kiekollinen puolustaja Victor Berglund on ja juuri hankittu sentteri Kevin Roy voi olla merkittävä vahvistus, sillä he ovat täsmähankintoja kokoonpanon heikkouksiin.

Juuri nyt HIFK on voittanut maaliodottaman kuudessa viimeisimmässä ottelussaan ja on myös saalistanut pisteitä niistä kaikista. Pelillisen vireen ja kokoonpanon vahvistumisen ohella taulukossa nousemista puoltaa myös suotuisa otteluohjelma.

Nousuun liittyy yksi iso kysymysmerkki, sillä suurimmalle heikkoudelle, maalivahtipelille, ei ole tehty mitään. Roope Taponen on riittävä ykkösmaalivahti, olkoonkin että ykkösmaalivahtien tilastovertailussa Taponen on vahvan alkunsa jälkeen pudonnut sijalle kymmenen. Mutta IFK:lla on valtava ongelma silloin, kun Taponen ei ole tolppien välissä.

Vähintään seitsemän ottelua pelanneista Liiga-vahdeista vain kaksi on päästänyt yli 0,2 maalia enemmän per ottelu kuin mitä vastustaja on luonut maaliodottamaa. Toinen näistä on KalPasta lähtenyt Matěj Machovský, jonka selän taakse tehtiin 0,6 maalia "liikaa" ottelua kohden.

IFK:n kakkosmaalivahdille Niilo Haloselle on tehty 1,1 maalia per ottelu enemmän kuin mitä vastustaja on luonut maaliodottamaa. Lukema on omassa kastissaan. Kun puhutaan Liigasta, jossa valtaosa matseista on niin sanottuja maalin pelejä, vaikutus voittomahdollisuuksiin on dramaattinen.

HIFK:n sijoitustodennäköisyyslaskelma on tehty oletuksella, että Taponen pelaa 80 % joukkueensa lopuista otteluista. Jos lukema on matalampi, hyvien sijoitusten prosentit laskevat selvästi.

Kakkonen on ykkönen?

Jukurit: TOP6 5 %, pudotuspeleihin 54 %

Jukureista kenties oleellisin huomio on se, että Olli Jokinen on jälleen saanut ryhmänsä pelaamaan hyvin. Ei mikkeliläisten pelaajamateriaali niin vahva ole, että keskikastin sijoitus olisi mikään itsestäänselvyys.

Jukurien pelin tasossa on nähtävissä kuoppa marras-joulukuussa, jolloin myös CHL:ää pelannut mikkeliläisryhmä oli hurjan otteluruuhkan keskellä. Toisaalta silloin Jukurit myös käänsi hurjalla prosentilla pelejä voitokseen. Joulun jälkeen tilanne on ollut päinvastainen – peli kulkee, mutta tulosta ei tule. 

Pohdintaa Jukureille aiheuttaa se, että kakkosmaalivahti Karolus Kaarlehto on ollut tilastollisesti ykkösvahti Frans Tuohimaata parempi.

Karnevaali-KooKoo

KooKoo: TOP6 4 %, pudotuspeleihin 51 %

KooKoo-valmennus Olli Salon johdolla tekee hyvää työtä, sillä kouvolalaisten pelin tasossa on nähtävillä selvä nousukäyrä ja siten kovasti kilpaillun pudotuspelipaikan saavuttaminen on juuri ja juuri todennäköisempää kuin jatkopeleistä ulosjääminen.

KooKoon lukemat ovat paitsi hyviä, myös hämmentäviä. Siinä missä maalivahtipeli oli joukkueen suuri vahvuus viime vuonna, nyt se on ollut koko Liigan toiseksi heikointa. Vastaavasti joukkue, joka ei niitä nimekkäimpiä ole, on viimeistellyt maalipaikoistaan peräti neljänneksi tehokkaimmin. Maaleja syntyy päähän kuin päähän.

Se, että KooKoo on napsinut poikkeuksellisen suuren osan pisteistään vieraissa, vaikuttaisi olevan lähinnä sattumaa, sillä maaliodottamien valossa KooKoon kotietu ei ole edes sarjan pienin.

Pudotuspelipaikka vaarassa karata

Ässät: TOP6 3 %, pudotuspeleihin 45 %

Ässien lukemissa on havaittavissa selvää laskusuhdannetta. Jo joulukuu oli alavireinen eikä tammikuu ole tuonut muutosta parempaan. Tulokset ovat pysyneet maaliodottamien povaamaa parempina, mutta suunta lie niissäkin alaspäin ilman pelillistä ryhtiliikettä.

Nykyisillä trendeillä Ässät olisi putoamassa niukkaakin niukemmin pudotuspeliviivan alapuolelle, mutta kun porilaisilla on hieman etumatkaa ja pelillinen ero paremman vireen kilpakumppaneihin varsin pieni, ollaan yhä lähellä 50−50-asetelmaa.

Taso riittää, pisteet eivät?

JYP: TOP6 1 %, pudotuspeleihin 33 %

JYPin tulokset ovat olleet joulun jälkeen heikompia kuin mikä olisi ollut ansaittua maaliodottamien perusteella, ja se saattaa käydä kalliiksi. Heikon alkusyksyn takia pudotuspelikisan marginaalit ovat sen verran pienet, että satunnaisuus ei saisi olla yhtään vastaan.

Tämän hetken voimasuhderankingissa JYP on yhdeksäs eli pudotuspelitasoa. Veini Vehviläisen hankinnan lisäksi pelin taso on ollut nousussa myös muutoin. Mahdollisuudet jatkopeleihin ovat takamatkan takia silti vain noin yhden kolmanneksen luokkaa.

Braden Christofferin pitkä pelikielto hankaloittaa nousua entisestään. Toisaalta JYP on ollut sarjan vähiten poissaoloista kärsinyt joukkue.

Kauden parasta juuri nyt

HPK: TOP6 1 %, pudotuspeleihin 23 %

HPK on ollut HIFK:n jälkeen eniten poissaoloista kärsinyt joukkue. Se on tosin ollut osin itseaiheutettua, sillä Kerho on operoinut kapealla materiaalilla, jolloin poissaolotkin tuntuvat radikaalimmin.

HPK:n suoritustasossa oli notkahdus marraskuun maajoukkuetauon ja joulutauon välillä, jolloin kuormitus oli suurta. Kerho on peluuttanut kolmea ensimmäistä kentällistä selvästi enemmän kuin muut joukkueet, joten liekö siinä selitys ainakin osaltaan?

Tällä hetkellä HPK pelaa lukujen valossa kauden parasta peliään, mutta pienen takamatkan ja vielä vahvemmassa vireessä olevien kilpakumppaneiden myötä pudotuspelisauma on alle 50 prosentin.

Tavallista tehokkaampi Sport

Sport: TOP6 0 %, pudotuspeleihin 14 %

Jos Sport pystyisi jauhamaan viisikkopelissä tilanteita hieman paremmin suhteessa vastustajaan, pudotuspelipaikka voisi olla käden ulottuvilla, sillä tämän kauden Sport on ollut poikkeuksellisen tehokas. Huippuluokan ruotsalaisten johdolla Sport on viimeistellyt viidenneksi tehokkaimmin koko sarjassa. Myös maalivahtipelin, vaasalaisten niin monen kauden heikkouden, suorituskäyrä on ollut nousujohteinen.

Katkeran kalliiksi Sportille voi käydä se, että se kohtaa runkosarjassa Tapparan ja Ilveksen muita useammin.

Ei parannusta Virran jälkeen

SaiPa: TOP6 0 %, pudotuspeleihin 0 %

SaiPalla on pieni mahdollisuus ohittaa vielä jokin joukkue. Pudotuspelisaumaa ei enää ole, sillä takamatkaa on liikaa siihen nähden, kuinka moni joukkue ylempänä on käymässä kovaa kisaa viimeisistä paikoista.

Maaliodottaman valossa ansaittu pistekeskiarvo oli Pekka Virran ajalta 1,17 ja Ville Hämäläisen ajalta 0,99. Virran lähtö vapautti peliä ja toi hetkellisen nosteen, mutta isossa kuvassa pelin taso ei kuitenkaan parantunut.

Kirjoittaja on Veikkauksen seniorianalyytikko, joka ei analysoi eläkeläisiä vaan vastaa Pitkävedon Liiga-kertoimista.

P.S. Tapparan ja Ilveksen välisen finaalisarjan todennäköisyys on tällä hetkellä 13 prosenttia.