Konferenssifinalisteja ratkotaan aivan lähipäivinä ja pelit taalakaukaloissa vain kovenevat. Samaan tahtiin kovenee haaste myös Viasatin viikkokatsauksessa, jossa viikon kuumimmat NHL-puheenaiheet ruotivat läpi Antti Mäkinen, Esko Seppänen sekä Jatkoajan edustajana Miika Arponen.
Viasatin Facebook ja Twitter päivittävät otteluvalintoja jatkuvalla syötöllä läpi kevään. Parhaat poimitaan päältä, ja Viasatin muut kanavat näyttävät likimain kaikki matsit illasta toiseen. Kommentoi viikkopakettia Twitterissä hashtagilla #ValitseViasat tai #NHLfi.
Tämä artikkeli käsittelee läntista konferenssia. Itäinen konferenssi julkaistaan keskiviikkona klo 12.
Ducks | Otteluvoitot 0-2 |
Kings |
Onko Marian Gaborik vihdoinkin valmis astumaan ratkaisijaksi tosipeleissä?
Mäkinen: Hän luottaa vihdoin itseensä. Itse pelaaminenhan ei ole muuttunut mihinkään suuntaan. Nyt kiekko napsahtaa lapaan täydessä vauhdissa, eikä Anaheimin sinkoileva puolustus pysy perässä. Gaborik on pelin sisällä, ja se näkyy sekä vastuuna että tehoina. Yksinkertainen kevät menossa, vaikka meno onkin varsin näyttävää.
Seppänen: Kyllä on. Hän ei ollut sitä esimerkiksi Rangersissa lainkaan. Sitten itkettiin loukkaantumisten ja pipien perään. Gaborik pelaa tällä hetkellä paremmin kuin koskaan. Hän kykeni samalle tasolle ainoastaan Wildin vuosinaan. Nopeus on edelleen kaiken keskiössä, ja reagointikyky jotakin taivaallista. Tulen hyvälle mielelle, kun näen, miten hänen nopeustalenttinsa on vihdoin 100-prosenttisessa käytössä.
Arponen: On. Potentiaalihan on aina ollut olemassa, eikä sitä ole tainnut kukaan kiistäkään. Kings-siirron jälkeen Gaborik on pelannut uransa parasta kiekkoa ja nykyinen pelisapluuna sopii hänelle hienosti.
Onko Jonathan Quick tällä hetkellä NHL:n luotettavin playoff-torjuja? Annatko Sharks-sarjan alkupomputtelulle mitään arvoa?
Mäkinen: Vain voittamisella on tässä vaiheessa merkitystä. On syytä lopettaa tilastojen kanssa hinkkaaminen. Quick otti Sharks-sarjasta neljä voittoa, ja se itsessään oikeuttaa jatkolippuun. Nyt hän on tutulla perustasollaan Anaheimia vastaan. Mitään erikoista ei ole tapahtunut.
Seppänen: Itse asiassa kaikki erikoinen on nimenomaan tapahtunut. On uskomatonta, miten momentum voi ohjailla yksittäisen pelaajan ja sitä kautta koko joukkueen suoritusta. Nyt Quick suorastaan syö ankkalauman hyökkääjiä yksi kerrallaan. Corey Perry asuu rintataskussa, kun taas Ryan Getzlaf ei tohdi enää edes ampua. Quick päästi herrasmieshengessä Teemu Selänteen kertaalleen skoraamaan, mutta sen jälkeen lyötiin puikotkin umpeen. Quick on tällä hetkellä liigan paras.
Arponen: Kyllä on. Tosin Tuukka Rask on kokolailla samoilla kalkkiviivoilla, mutta Kingsin puolustuspeli on toiminut aivan viime otteluissa sen verran paremmin, että Quickin voittosarake näyttää Tuukan vastaavaa komeammalta. Eikä sovi unohtaa myöskään Carey Pricea.
Onko Corey Perryn ydinfokus voittamisessa vai pelleilyssä tai lapsellisessa kiukuttelussa?
Mäkinen: Tällä hetkellä suurimman mielenkiintoarvon näyttäisi saavan valitettavasti kiukuttelu. NHL:n johtava maalineduspelaaja pyörii kulmissa, ja lyö sen jälkeen tehottomuuden äärellä mailansa päreiksi. Olisikohan syytä palata perusasioihin, sillä muuten kausi on tasan kahden ottelun mittainen?
Seppänen: Pelleily on vienyt voiton. Mutta mikäpä siinä. Eihän nyt pelatakaan kuin Stanley Cupin pudotuspelejä. Perry on voittanut urallaan (ihan oikeasti) kaiken mahdollisen. Näyttäisi, että häntä ei juuri nyt nappaa voittamishommat. Että olisi mukavampaa huristella Ferrarilla pitkin Laguna Beachia. Ja siitä hänen sentteristään en jaksa edes mainita mitään. Onhan se tavallaan ironista ja hieman myös surullista, että joukkueen hyökkäyksen asennepäällikkö on 43-vuotias Selänne.
Arponen: Jos Perryn ydinfokus olisi voittamisessa, se näkyisi myös tulostaululla. Hän kuuluu siihen joukkoon pelaajia, joilla on pelissään tasan kaksi vaihdetta, ja tällä hetkellä käytössä on se alempi.
Blackhawks | Otteluvoitot 2-1 |
Wild |
Missä kohdin Mikko Koivu menee, kun asetat puntariin kaikki NHL:n parhaat keskushyökkääjät?
Mäkinen: Ei kuulu missään nimessä terävimpään kärkeen kuin aloittamisen osalta. Loistava peruspelaaja, mutta ei tasoltaan siellä, missä eturivi esiintyy.
Seppänen: Vieraskentällä pelottavan usein turisti, jonka suoritus heijastuu koko Wild-lauman otteisiin. Kotipilttuussaan taas mahtava henkinen johtaja ja Mikael Granlundin pelillinen aseenkantaja. Vieras- ja kotipelaamisen kontrasti on Mikko Koivun suuri paradoksi. Hän on kuin eri pelaaja näiden kahden tekijän välillä.
Arponen: Koivu on nyt hyvin pitkälti sillä paikalla, missä hänen menestyvässä NHL-joukkueessa pitäisi ollakin: kakkossentterinä. Sieltä on pitkä matka aivan eturivin kavereiden tasolle, mutta omassa roolissaan Koivu hoitaa hommansa tyylikkäästi. Hän pelaa koko Wildin joukkueesta vaikeimpia minuutteja, eli usein samaan aikaan kaukaloon hyppäävät vastustajan parhaat pelaajat.
Torjuuko Corey Crawford toistamiseen punapaidat mestariksi?
Mäkinen: NHL:n kärki on juuri nyt niin tasainen, että ennustamalla saa vain vihaisia twiittejä osakseen. Crawford on petrannut jälleen tasoaan, eikä Blackhawks ole ennenkään veskareihinsa kaatunut. Tästähän olemme debatoineet jo lyhyen tovin esimerkiksi #Pelipäivä-studiossa. Mahtava veskari, joka ottaa kolmannen erän isot kopit talteen.
Seppänen: Mikäli Chicagossa juhlitaan taas kahden miljoonan fanin voimin torilla, tulee titteli muilla eväillä kuin Crawfordin dominanssilla. Hänen kohdallaan piisaa perussuoritus kera muutaman clutch-torjunnan.
Arponen: Hawksin maalilla ei tarvitse olla tuukkarask tai jonathanquick voittaakseen Stanley Cupin. Crawfordille riittää rutiinisuoritus, eikä se taas ole mitenkään kaukaa haettua.
Kuka on ollut ottelusarjan näkymätön sankari tähän saakka?
Mäkinen: Puolustaja Clayton Stoner. 1+1 ja plussalla Chicagon nopeutta vastaan. Isokokoisen pakin piti olla jatkuvasti köysissä, mutta mitään tällaista ei olla vielä todistettu.
Seppänen: Eniten on yllättänyt itse asiassa se, miten jumalattoman hienosti Mikael Granlund (hyökkäyspelaaminen) ja Erik Haula (puolustussuunta) ovat täydentäneet toisiaan. Kummallakaan ei ole uraltaan minkäänlaista kokemusta tai näyttöpohjaa pudotuspeleistä, niin jätkät ottavat etenkin kotijäällään koko lätkäosavaltion reppuselkään. Uskomatonta. En olisi koskaan laittanut eurojani sen puolesta, että nämä jätkät kykenevät peräti hallitsemaan kenttätapahtumia Chicagoa vastaan kauden suurimmissa otteluissa.
Arponen: Kun Mikko Koivu on jäällä, peräti 61,1% kaikista laukauksista suuntautuu kohti vastustajan maalia, mikä on tämän otteluparin pelaajista kaikkein korkein prosentti. Ja kuten aiemmin todettu, saavutuksen arvoa nostaa vielä se, että Koivu on lähes järjestään jäällä Chicagon ykköstykkejä pimentämässä. Pistesaldo on vielä avaamatta, mutta Koivu tekee sitä paljon puhuttua näkymätöntä työtä Wildin voittojen eteen.