Pudotuspelien ensimmäinen kierros lähenee loppuaan. Viasatin viikkokatsaus jatkaa viime viikolta tuttua puheenaiheisiin keskittyvää formaattiaan. Mukana tällä viikolla ovat Viasatin tutut Antti Mäkinen ja Esko Seppänen sekä Jatkoajan Miika Arponen.
Viasatin Facebook ja Twitter päivittävät otteluvalintoja jatkuvalla syötöllä läpi kevään. Parhaat poimitaan päältä, ja Viasatin muut kanavat näyttävät likimain kaikki matsit illasta toiseen. Kommentoi viikkopakettia Twitterissä hashtagilla #ValitseViasat tai #NHLfi.
Tämä artikkeli käsittelee läntistä konferenssia. Itäinen konferenssi löytyy täältä.
| Avalanche |  |
Otteluvoitot 3-3 |
 |
Wild |
Kuka on tällä hetkellä tärkein suomalainen minnesotalaisryhmälle?
Mäkinen: Kyllähän se on edelleen Mikko Koivu. Kapteeni pitää koko joukkuetta selkänsä takana suojassa. Ei loista, mutta ei ota taka-askelia. Nosti joukkueensa voittajaksi kuudennessa ottelussa. Puolustaa tärkeimmät hetket tyylillä ja varmuudella ensimmäisten MacKinnon-teattereiden jälkeen.
Seppänen: Mikael Granlund. Colorado ei saa tästä ihmissaippuasta mitenkään otetta. Mikko Koivu on edelleen Wildin johtaja, mutta MG näyttää pelillään, ettei Avs ole millään osa-alueella ylivoimainen vastus. Itse asiassa Minnesota olisi jo jatkossa ilman viidennen ottelun karkeaa ylipelaamista Charlie Coylen ja Koivun osalta. Ote herpaantui hetkeksi, ja täysin näpissä ollut vierasottelu karkasi pahemman kerran rukkasesta. Mikäli Wild pelaa samalla perustasolla kuin kahdessa viime matsissa, on lännen megayllätys valmis.
Arponen: Niin tärkeää kuin johtajuus ja esimerkki joukkueelle ovatkin, niin jääkiekko on kuitenkin lopulta maalintekopeli. Ja Mikael Granlund suoriutuu siinä touhussa tällä hetkellä kovemmalla tasolla kuin keskushyökkääjäkollegansa yhtä tai kahta ketjutasoa alempaa. Uskon, että ilman Koivuakin Wildilla olisi mahdollisuudet mennä jatkoon, mutta ilman Granlundia prosentit tippuisivat liian alas.
Missä Erik Haulan potentiaalin rajat kulkevat?
Mäkinen: Olisiko hänestä jopa köyhän miehen Valtteri Filppulaksi? Ominaisuudet ovat hyvinkin paljon samanlaiset. Kumpaakin leimaa jatkuva tasaisuus, varmuus. Haula luovii vielä pitkän uran kirkkaissa valoissa.
Seppänen: Porilaispojassa on hauista vaikka kuinka. Etenkin roolipelaajaksi. Älykäs, nopea, voimakas, toistamiseen älykäs. En ole nähnyt Haulalta vielä yhtäkään sijoittumisvirhettä, vaikka Nathan MacKinnonin jatkoerämaali viidennessä ottelussa koetettiinkin sälyttää suomalaispojan harteille. En olisi koskaan uskonut, että Haula kykenee näin kypsään jääkiekkoon. En koskaan. NCAA- ja AHL-kaukalot ovat tarjonneet piilotalentille optimaalisen kasvualustan. Tässä on kevään suomalaistarina NHL:ssä.
Arponen: Sitä ei tiedä kukaan, todennäköisesti ei edes mies itse. Kehitysaskeleet ovat toistaiseksi olleet huimia, ja tietokonepelitermein uusia kenttiä on pelattu läpi jatkuvalla syötöllä. Haula on erittäin monipuolinen pelaaja, ja kuten toveri Mäkinen jo aiemmin mainitsi, vertailu Valtteri Filppulaan voi hyvinkin olla ajankohtaista yllättävänkin pian.
Osaako Patrick Roy valmentaa joukkuettaan tappioasemassa lainkaan?
Mäkinen: Tietenkin osaa. Hän tekee sen vain niin persoonallisella rohkeudella, että se herättää vääräleukojen närää tappion hetkellä. Roy uskaltaa vetää naruista. Ja hän uskaltaa seistä tekojensa takana.
Seppänen: Mikäli Avalanche on tappiolla, Saint Patrick vetäytyy vaihtopenkin takapleksiä vasten, on hiljaa ja kiskaisee veskarinsa ulos maaliltaan. Sitten tsempataan ja kannustetaan ja toivotaan. Tässä mielessä Roy on vielä todellinen noviisivalmentaja NHL-tasolla. Lääkkeitä on vähän, mutta kyse ei ole ainakaan siitä, etteikö veskarilegenda uskaltaisi käyttää niitä. Otetta ja draivia löytyy, mutta kyllähän työkalupakista pitää muutakin löytyä kuin 17 kilon alasinvasara.
Arponen: Kieltämättä toistaiseksi Royn meno on ollut hieman vaisua, jos kaikki ei ole mennytkään kuten Strömsössä. Pelaajana kaiken nähnyt ja kokenut Roy tietää kuitenkin mitä tekee.
| Sharks |  |
Otteluvoitot 3-3 |
 |
Kings |
Onko Antti Niemen eväät syöty jo tässä vaiheessa?
Mäkinen: Ei ole. Hän on mestaruusvuotensa jälkeen NHL:n eniten playoff-voittoja napannut veskari. Niemi nousee omalle paikalleen hailauman ykköseksi. Ensin kuitenkin tämä seitsemäs ottelu alta pois. Uskon Niemeen.
Seppänen: San Jose ei tehnyt viidennessä ottelussa maaliakaan. Valmennus näki, että tämä oli maalivahtiosaston syytä. Niemi sai tehdä tilaa, ja ruuvasi itsensä vaihtopenkkiin kiinni. Kakkospussari ei ottanut seuraavan matsin kolmannessa erässä mitään rantapalloa pienempää kiinni. Nyt liikutaan seitsemänteen peliin, ja Sharksilla ei ole aloittavaa maalivahtia. Korttitalo saatiin puhallettua tuhannen päreiksi ennätysajassa.
Arponen: Ei missään tapauksessa. Ei Niemi ole parhaimmillaankaan tässä sarjassa ollut, mutta totaalista sulamista ei ole silti nähty. Niemi on osoittanut pystyvänsä pitämään kasetin koossa myös kovissa paikoissa. En usko Sharksin kaatuvan Niemeen.
Miten NHL-tason ottelusarja voi edetä näin uskomattoman kaksijakoisella tavalla?
Mäkinen: Menestyspaineet, Kingsin uusi herääminen, Sharksin henkinen jäätyminen. Tämä on ollut fantastista seurattavaa.
Seppänen: Eihän tällaiseen suoritukseen kykene kuin San Jose Sharks. Joko ollaan parhaita tai huonoimpia, eikä mitään siltä väliltä. Eikä siinä mitään. Mikäli nämä joukkueet kohtaisivat esimerkiksi 100 kertaa, voittaisi Kings niistä noin 56 matsia itselleen. Marginaalit ovat ohuempia kuin Logan Couturen näytöt tässä klassikkosarjassa.
Arponen: Marginaalit vain ovat niin pieniä. Erot otteluiden sisällä ovat olleet suuria, mutta tosiasiassa nämä joukkueet ovat tasoltaan hyvin lähellä toisiaan.
Onko Anze Kopitar tällä hetkellä läntisen konferenssin paras sentteri, mikäli Jonathan Toews jätetään ulos laskuista?
Mäkinen: On. Eikä ainoastaan paras, vaan joukkueelleen myös se tärkein yksilö. Kopitar nosti Kingsin uudelle tasolle, kun vaikutti jo siltä, että terävähampaiset kalat uivat jatkopaikan kanssa karkuun. Kopitar on ollut omalla alueellaan paljon luotettavampi kuin runkosarjassa. Tämä huomio siis viimeisen kolmen ottelun osalta.
Seppänen: Kyllä on. Ehdottomasti. Vai, hmm, onko Ryan Getzlaf sittenkin askeleen edellä? Kopitar on saanut joukkueensa ylivoimapelin jiiriin, joten otan hänet tässä kohdin joukkueeseeni ennen laajakaariliukujaa. Kopitar on vaihtanut game facen ylleen, ja otteissa on tuttua draivia parin vuoden takaa. Hän on jatkuvasti pelin ytimessä. Se on johtavan sentterin tärkein merkki tässä vaiheessa sesonkia.
Arponen: On. Kopitar on Toewsin tapaan huikea pelaaja jokaisella pelin osa-alueella. Toisin kuin monet muut huippuhyökkääjät, hän osaa myös puolustaa esimerkillisesti, eikä selkä nouse pystyyn kuin pelikatkolla, jos silloinkaan.
| Blackhawks |  |
Lopputulos 4-2 |
 |
Blues |
Chicago dominoi Blues-sarjaa Brent Seabrookin nukutusniitin jälkeen. Hyväksytkö pommin voittamisen nimissä?
Mäkinen: En hyväksy, mutta en myöskään ala itkeä tai kyynelehtiä kovan pelin perään. Backes oli kohde. Seabrook osui kohteeseensa. Chicago käänsi sarjan täsmälleen samalla hetkellä, kun kapteeni saatiin jäihin. Kylmää ja kovaa peliä.
Seppänen: Käsittääkseni Chicago meni tästä mittelöstä jatkoon. Kukkahattukin jäi narikkaan. Kukaan ei väittänyt missään vaiheessa, että jääkiekko olisi turvallinen peli. Ottelusarja jaetaan jälkikäteen aikaan ennen ja jälkeen Seabrookin nukutusniitin. Pidit siitä tai et. Chicago on jatkossa. Asia on loppuun käsitelty. (Mutta kuka päästi David Backesin takaisin kentälle noin nopeasti?)
Arponen: Ei ole aivan ensimmäinen kerta, kun pudotuspelisarja on jääkiekossa ratkaistu sääntöjen kannalta hyvin kyseenalaisella tempauksella. Monet varmasti muistavat, mitä kotoisessa SM-liigassa tapahtui pari vuotta takaperin, kun Tommi Huhtala jyräsi Mikko Koskisen yli. Fyysinen horjuttaminen on ollut ja tulee aina olemaan yksi vahvimmista keinoista pelissä nimeltä jääkiekko. Ylilyönnit ovat silti tuomittavia, kovaa voi pelata vahingoittamattakin.
Mainitse Chicagon kohdalla vähintään yksi ongelmakohta, ja miten se tulee korjata?
Mäkinen: Mitä jos Toewsille tulee offnight? Kuka kantaa taakan? Mitä jos Kane katoaa samaan aikaan kuvista? Onko Patrick Sharp sittenkin iskussa? Tämä on selkeä ongelmakohta, mikäli eturivi kyykkää.
Seppänen: Ylivoimapeli on vieläkin hapuilua. Toisaalta se on vahvan playoff-joukkueen merkki, että voittaa ilman yv-tehojakin. Kiekot eivät löydä viivasta maalille. Eivät sitten millään. Nyt on aika palata voimakkaammin perusasioihin. Laukaisulinjojen etsiminen ei voi olla näin työteliästä.
Arponen: Blackhawksin peli ei perustu fyysisyyteen, mutta se on, Seabrookin niitistä huolimatta, osa-alue, jossa he olivat Blues-sarjassa vastustajiaan jäljessä. Blackhawksin puolustus otti Blues-sarjassa vastaan peräti 80 taklausta enemmän kuin antoi, ja ainoastaan Seabrook pääsi "taklausplusmiinuksessa" plussan puolelle, hänkin ainostaan kahden pykälän verran.
Onko Jonathan Toews tällä hetkellä parempi kuin Sidney Crosby?
Mäkinen: Onko selostamossa TV-ruutu? Tietenkin on. Kysymys on yhtä helppo ja vaivaton.
Seppänen: Kyllä on. Kaikilla osa-alueilla. Ja tällä kerralla edes marginaalit eivät ole pieniä.
Arponen: Kyllä. Tämän kevään pudotuspeleissä Jonathan Toews on pelannut paremmin kuin Sidney Crosby.
| Ducks |  |
Lopputulos 4-2 |
 |
Stars |
Etenikö Anaheim jatkoon maalivahtipelinsä ansiosta vai siitä huolimatta?
Mäkinen: Koko paletti meni sekaisin jo runkosarjan loppuhetkillä, joten nyt on vain aika heittää norsunluupallo ruletin keskelle ja jännittää, mitä tapahtuu seuraavaksi. Ei hyvältä näytä. Ei lainkaan hyvältä.
Seppänen: On lintujen kannalta onni, että Jonas Hiller saapui pelastamaan koko porukan kuudennessa ottelussa. Nyt joukkueella on ykköspussari, jonka kanssa joko juhlitaan tai kaadutaan. Anaheim-valmennus aiheutti sekaannuksen tilan omakätisesti, eikä asia tullut kenellekään yllätyksenä. Tällä veskariluottamuksella ei nostella lordin ämpäriä.
Arponen: Runsaudenpula on pula siinä missä muutkin. Vaihtoehtojen paljous sekoitti Ducks-valmennuksessa pasmat totaalisesti, ja pienetkin virheet saivat heidät vaihtamaan luukulle seuraavaa kaveria hihnalta sisään. Jonas Hiller on kuitenkin täysverinen ammattilainen, ja pystyi pitämään itsensä kasassa valmennuksen luottamuspulankin jälkeen.
Kuinka pitkää kevättä povaat ankkaparvelle?
Mäkinen: Sanotaanko nyt näin, että golfkentät tulevat tutuksi ennen konferenssin finaaleita. Kokonaisvaltainen taso ei vain riitä kivenkovaa lännen kärkeä vastaan.
Seppänen: Lyhyttä. Seuraavalla kierroksella tulee vastaan niin kovaa luuta, ettei pelkkä rimpuilu riitä. Stars-voitto oli enemmänkin mittava työtapaturma kuin oikeiden asioiden jatkumo. Odotan mielenkiinnolla, miten Ducks esiintyy yhä kovemman prässin ja paineen alla. Ja miten ykköstähdet poltetaan loppuun seuraavan viiden ottelun aikana.
Arponen: Kaksipiippuinen kysymys. Jos Kings etenee konferenssivälieriin, noussee Ducksilla seinä pystyyn. Jos taas Sharks onnistuu puristamaan itsensä jatkoon, on Ducksilla täydet mahdollisuudet edetä konferenssifinaaleihin asti. Ja se onkin sitten kokonaan uusi tarina.
Pelasiko Teemu Selänne itsensä takaisin päävalmentajan sydämeen kuudennessa Stars-ottelussa?
Mäkinen: Tällä päävalmentajalla ei ole sydäntä. Selänne pelaa näemmä duunarin roolissa – ja hän tekee sen paikoin todella hyvin. On ristiriitaista nähdä 43-vuotiaalta superihmiseltä ankaraa työmoraalia ja pettymystä samassa vaihdossa. Toisaalta kunnioitan korkealle sitä, että Selänne ei itke asiantilan perään.
Seppänen: Selänne oli kyseisessä matsissa Anaheimin paras pelaaja kahden erän ajan. Olen sanaton peluutuksen edessä, eikä tämä tilanne vaadi tavallisen kuolevaisen kommentointia. Oli ilo nähdä Selänne todella lennokkaalla jalalla ja pelipäällä vieraskaukalossa. Nopeus ja tilanneäly luovat edelleen tekopaikkoja NHL:ssä. Tästä syystä Selänne käänsi ottelun kulun, ja osittain siitä syystä Anaheim on jatkossa. Hatunnostoni 43-vuotiaan legendan suuntaan.
Arponen: Bruce Boudreau ei katso numeroita, nimiä tai ikää. Hän heittää jäälle joukkueensa kuumimmat pelaajat - jopa loppuunpalamiseen asti. Loogisesti ajateltuna voisi kuvitella hyökkäysvastuun jälleen lisääntyvän, edes vähän.
