HPK:n matkassa tuplapeliviikonloppuna
Jatkoaika hyppäsi viikonlopuksi Hämeenlinnan Pallokerhon matkaan. Pudotuspelipaikasta taistelevalla joukkueella oli edessään kahden päivän rypistys. Perjantaina reissu Jyväskylään JYPin vieraaksi ja heti perään lauantaina kotiottelu Lahden Pelicansin isäntänä. Tuplapelit ovat liigajoukkueille arkipäivää. HPK:n kausi syyskuussa alkoi viikonlopun tuplapelillä ja heti perään alkuviikosta oli vuorossa toinen vastaava rypistys. Yhteensä runkosarjan aikana HPK:lle kertyy 13 tuplapeliparia.
Teksti: Lauri Meriläinen
Kuvat: Pekka Rautiainen
Perjantai klo 9.00
Jatkoajan toimittaja Lauri Meriläinen ja valokuvaaja Pekka Rautiainen kurvaavat autolla Ritariareenan parkkipaikalle. On alkamassa kahden päivän urakka HPK:n liigajoukkueen mukana.
Perjantai klo 9.00
Pelaajien pelipäivä hallilla alkaa. Huoltajat ovat saapuneet jo hetkeä aiemmin paikalle. Aamun puheenaihe on naisten neljä kertaa viiden kilometrin viestihiihto Falunin MM-kisoissa.
Ensimmäiset pelaajat saapuvat perjantaiaamuna hallille noin kello yhdeksältä. Tuomas Vänttinen tervehtii pirteästi.
− Ette varmaan olisi uskoneet, että olen ensimmäisten joukossa täällä, Vänttinen virnistää.
Kun pukukoppikäytävältä avaa oven vain pelaajille, valmentajille ja huollolle sallitulle alueelle, leijuu vastaan vahva urheilun tuoksu. Oviaukolta avautuvan käytävän vasemalla seinustalla ovat pelaajien mailat siistissä rivissä. Jokaisella pelaajalla on työkaluilleen oma lokeronsa.
Työkalut rivissä
Pelaajat vaihtavat erkat lapaan jokaisille jäille. "Jos tulee vähänkin jotain repeämiä tai kolhuja, niin onhan ne pakko vaihtaa" puolustaja Santeri Saari kertoo.
Jos käytävältä kääntyy oviaukosta vasemmalle, päätyy yleiseen oleskelutilaan, jonka yhteydessä ovat myös kuntopyörät ja hierontapöydät. Pelaajat vaihtavat tilan perällä siviilivaatteensa nopeasti urheiluasuun ja vaihtavat kuulumisia kahvia hörppien.
− Hei Julli, onko uusia värityksiä?
Väritykset eivät Sulinilta aivan heti lopu kesken
Kysymys esitetään HPK:n hieroja Juha Sulinille. Hän istuu hierontapöydällä ympärillään pieni joukko pelaajia. Väritykset, eli lennokkaat tarinat eivät 53-vuotiaalta Sulinilta aivan heti lopu kesken.
Sulin pelasi itse 1980-luvulla HPK:ssa puolustajan tontilla. Pelejä kertyi lähinnä silloisessa I divisioonassa, mutta uralle mahtuu myös liiganousu keväällä 1983. HPK:n lisäksi Sulin on ollut myös maajoukkueen hierojana yli kymmenen vuoden ajan.
Värityksistä päätellen on tullut kierrettyä muutakin kuin tahkoa.
Reaktionopeus ratkaisee
Toinen pelaajista pudottaa tennispallon jommasta kummasta kädestään. Toisen tehtävä on napata pallo kiinni ennen kuin se putoaa maahan. Juha Sulin valvoo suorituksia taustalla. "Tässä kuulemma vasenkätiset ovat parempia" Aleksi Laakso spekuloi.
Käytävän perältä, huoltajien valtakunnasta, kuuluu koko aamun ajan tasainen surina. Huoltajien urakka on alkanut jo ennen pelaajien saapumista hallille. Teroituskoneiden laikat eivät kauaa ehdi huilata ennen seuraavaa kertaa.
− Kyllä aina vähintään 15 paria teroitetaan pelipäivänä. Useimmiten melkein kaikkien luistimet teroitetaan, huoltaja Harri Riikonen kertoo.
HPK:lla on käytössään kaksi teroituskonetta, joita käytetään pelaajien omien mieltymysten mukaan. Uudemmalla koneella saa todella terävät terät, mutta vanhalla koneella saa paremman liu'un. Jokaisen pelaajan terän tiedot on merkattuna ylös teroituskopin seinälle.
Toinen teroituskoneista matkaa huoltajien pakettiautossa myös vieraspelireissuille.
Parempaa liukua
Harri Riikosen pelipäivä on alkanut kahdeksalta. Aamupäivä kuluu muun muassa luistimia teroitellessa. Teroituskopin ovelle ilmestyy tasaisesti uusia luistinpareja. "Voisitko vetää mun putket kuntoon?"
Puhtaat valkoiset pelipaidat roikkuvat huoltajien kopin katossa. Pyykkäyksen ja luistinten teroituksen lisäksi myös erilaiset korjaustoimenpiteet kuuluvat huoltajien arkeen. Vänttinen tuo rikkinäisen hanskan huoltaja Jari Jalasvaaralle.
− Jos sitä ei saa korjattua, niin voin ottaa jonkun käytetyn hanskan tilalle, mutta ei mitään uusia, Vänttinen huikkaa.
Jalasvaara pyörittelee päätään ja ottaa käyttöön ison neulan ja vahvaa lankaa.
“Voin ottaa jonkun käytetyn hanskan, mutta ei mitään uusia”
− Joillakin hanskat pyörivät jo käsissä, mutta eivät silti halua uusia käyttöönsä. Vänttisen hanskoihin olemme tehneet muovivahvikkeita sormiin, kun hän on usein kiekkojen tiellä, Jalasvaara selittää.
− Ehkä maalivahdin kilpihanska olisi parempi, Riikonen naurahtaa.
Tiesitkö tätä?
Petteri Nikkilä pelaa HPK:n markkinointi- ja viestintäkoordinaattori Niklas Heinosen vanhoilla hanskoilla. Antti Bruunin käsissä ovat Pasi Arvosen vanhat hanskat. "Nämä ovat hyvät. Jos tekisivät vielä uutena tällaisia, niin sitten voisin vaihtaa" Bruun perustelee.
Perjantai klo 8.00
Valmentajien tilassa koostetaan videot, keskustellaan ja suunnitellaan. Pelipäivänä valmentajat viettävät ison osan ajastaan täällä.
HPK:n valmentajakaksikkoa ei näy missään. Pasi Arvonen ja Vesa Viitakoski ovat kyllä aloittaneet työpäivänsä myös aamulla, mutta aamupäivä kuluu pääasiassa valmentajien omassa toimistossa. Pelaajat saavat valmistautua otteluun omassa rauhassaan.
Oleskelutilan perällä on ovi, jonka takana olevassa toimistossa Arvonen ja Viitakoski koostavat muun muassa videokoosteita vastustajista ja yksittäisistä pelaajista.
Videolta kelataan läpi JYPin pelaamisen perusasioita
Kokoonpanot pitää muistaa ilmoittaa Liigalle kello kahteentoista mennessä.
Kymmeneltä pelaajat kerääntyvät pukukoppiin ja Arvonen himmentää valaistusta. On pelipäivän videopalaverin aika. Videolta kelataan läpi valmentajien koostama materiaali JYPin pelaamisen perusasioista. Karvaaminen, avauspeli ja niin edelleen.
Videopalaverin jälkeen alkaa valmistautuminen aamupäivän jääharjoituksiin.
Perjantai kello 10.00
Videopalaveri ei kestä kauaa. Keskittyminen on perusasioissa. "Yksittäisiin pelaajiin ei niinkään kiinnitetä huomiota. Ellei joku satu olemaan sitten todella kovassa iskussa" Arvonen kertoo palaverin jälkeen.
Kaikkein pyhin, pelaajien pukukoppi, sijaitsee käytävän oikealla puolella. Kopin perältä pääsee myös suihku- ja saunatiloihin. Seinällä on iso TV-ruutu videopalavereja varten.
Koko aamun kopista kantautuu musiikki. Soittolistalla on musiikkityylejä laidasta laitaan. Tuoreimpien ulkomaalaisten radiohittien ja suomenkielisen rapin jälkeen ämyreistä saattaa kajahtaa esimerkiksi Toton tai Arttu Wiskarin kappale.
Jokaisella pelaajalla on oma hyllykkönsä, jossa varusteet roikkuvat. Aamupäivän jääharjoituksia varten kopin keskelle on tuotu erivärisiä harjoituspaitoja.
Yksi kopin erikoisuuksista on muita hieman matalampi hyllykkö. Se kuuluu 165-senttiselle hyökkääjälle Ville Järveläiselle.
Grönholmin mailan lavassa on nimikirjoitus
Käytävän seinustalta haetaan mailoja, otetaan rulla teippiä ja valmistellaan työvälinettä käyttökuntoon. Jokaisella pelaajalla on oma teippaustapansa, mutta perusperiaate on silti sama.
Ossi-Petteri Grönholmilla on kuitenkin jotain erikoista näytettävää. Puolustajan mailan lavassa on nimikirjoitus.
− Leke laittoi nimmarin pari päivää sitten, Grönholm kertoo.
Maalivahtivalmentaja Kari Lehtonen ei ole kertonut syytä sille, miksi hän päätti signeerata Grönholmin mailan.
Perjantai kello 10.30
Pelaajat valmistautuvat aamupäivän jääharjoituksiin. Vanhat teipit pois ja uutta tilalle. Se vaatii keskittymistä.
Perjantai kello 11.00
Aamupäivän jääharjoituksissa mentiin kovaa ja terävästi. Elimistö herätellään illan ottelua varten.
Jääharjoitusten jälkeen käytävältä kuuluu naksuvaa ääntä. Huoltajat Jalasvaara ja Riikonen taivuttelevat puolustaja Petteri Nikkilän mailaa. Vartta taivuttaessa kuuluu selvä naksahdus.
− Kyllä sillä vedot lähtivät ihan hyvin, Nikkilä kertoo.
Huoltajien tuomio: ehjä maila, ei tarvitse vaihtaa. Työkalu pakataan muiden sekaan mailakassiin.
Huoltojoukkojen matka Jyväskylään alkaa muuta joukkuetta aiemmin
− Tehtaalla mailan varren sisälle saattaa jäädä esimerkiksi nauha, jolla lapa vedetään varteen kiinni. Se usein aiheuttaa särähtävän äänen, kun mailaa kopauttaa maahan ja pelaajat luulevat mailan olevan rikki, Riikonen selittää.
Huoltojoukkojen matka Jyväskylään alkaa muuta joukkuetta aiemmin. Paikan päällä pitää tehdä valmisteluja, joten Jalasvaara ja Riikonen starttaavat pakettiautonsa noin puolitoista tuntia ennen joukkueen bussia.
Huoltajien mukana lähtevät muun muassa mailat ja teroituskone. Pelaajien varusteet kulkevat bussin mukana. Mailoja lähtee mukaan keskimäärin kolme per pelaaja, jotkut saattavat ottaa mukaansa neljäkin.
Perjantai kello 12.00
Huoltajat pakkaavat pakettiautonsa ja lähtevät ajamaan kohti Jyväskylää. Mukaan lähtee myös Nikkilän naksahteleva maila.
Matkatavarat siistiin järjestykseen
Rane pakkaa pelaajien varustekassit bussin alaosaan. Ratti kääntyy yli 20 vuoden kokemuksella. "Mistäs tämän teidän jutun voi sitten lukea?" Toivonen tiedustelee uteliaana.
Joukkueen bussi odottaa jo Rinkelinmäen jäähallin pihalla. Lähtöajankohdaksi on sovittu 13:30. Pelaajat pakkaavat varusteensa itse ja kantavat ne bussille.
− Minä laitan ne sitten tuonne alas, muuten olisivat aivan miten sattuu, eikä kaikki mahtuisi edes mukaan, bussikuski Rauno Toivonen kertoo.
− Ottakaa Ranesta sitten paljon kuvia, Lehtonen ohjeistaa.
Toivonen on kuljettanut HPK:n eri juniorijoukkueita jo 23 vuotta. Hänen kyydissään pelireissuilla on aikanaan matkustanut myös Vaasan Sportissa nykyisin pelaava Hannu Toivonen, Ranen serkku.
“Patalahdessa pysähdytään syömään letut”
Pelimatkat Jyväskylään ovat pisimmät bussireissut, jotka HPK tekee ilman yöpymistä. Bussissa jokaiselle pelaajalle on varattu kaksi penkkiä. Valmentajat istuvat bussin etuosassa. Viitakoski tosin otetaan vasta matkan varrelta kyytiin, sillä hän on kiiruhtanut Tampereelle kotiinsa odottamaan.
− Patalahdessa pysähdytään syömään letut, Toivonen hihkaisee ja hyppää puikkoihin.
Bussi ei ehdi kuitenkaan nytkähtää liikkeelle, kun Eetu-Ville Arkiomaa ryntää bussin etuosaan ja pyytää pukukopin avainta. Puhelin on unohtunut. Sovittuun lähtöaikaan on kolme minuuttia aikaa.
− Ehditkö varmasti? Et sitten hukkaa tätä, Lehtonen vannottaa.
Myöhästymisestä olisi luvassa sakkoa, kuten varmasti myös kopin avaimen hukkaamisesta.
− Ja pelipäivänä tuplat, raikuu bussin takaosasta.
Perjantai kello 12.27
Puhelin löytyi nopeasti. Avain ei hukkunut matkalla, joten sakoilta vältyttiin tällä kertaa.
Koivet ylös ja silmät kiinni
Alkumatka meni monilla pötkötellessä. Moottoritie Hämeenlinnasta Tampereelle ei tarjoa kovinkaan mielenkiintoisia maisemia.
HPK:n bussissa ei pelata korttia. Sen sijaan usealla pelaajalla on kuulokkeet korvilla, jotkut katselevat myös elokuvia tabletilta tai kannettavalta tietokoneelta.
Alkumatkasta bussissa on rauhallinen tunnelma. Ainoastaan Lehtosen ja Toivosen keskinäinen värikäs sanailu rikkoo harmonian.
− Muiden muassa Joona Karevaara ja Antti Kerälä ovat aikanaan matkustaneet kyydissäni pelireissuille, kun kuskasin juniorijoukkueita, Toivonen tarinoi ja tarjoaa karkkia etupenkkiläisille.
− Nämä ovat vanhoja, osta tuoreita ensi kerralla, Lehtonen näpäyttää virnistäen.
Miesten WC:n ovelle syntyy hetkessä jono
Puoli neljän aikoihin bussi kurvaa Patalahden huoltoaseman pihalle.
− Kahtakymmentä vaille takaisin. Kuulitteko, Lehtonen huikkaa bussista kömpiville pelaajille.
Tauko tulee hyvään paikkaan. Miesten WC:n ovelle syntyy hetkessä jono. Toivonen hakee letut tiskiltä.
Tauon jälkeen bussi nytkähtää jälleen liikkeelle. Bussissa on jo hieman pirteämpi tunnelma. Eero Somervuori seisoo bussin käytävällä ja seuraa tarkasti Aleksi Laakson ja Sulinin selän takaa Falunissa hiihdettävää miesten neljä kertaa kymmenen kilometrin viestiä.
Perjantai kello 15.25
Vartin tauko piristää. Eero Somervuori seuraa Laakson ja Sulinin kanssa silmä kovana Falunissa hiihdettävää miesten viestiä.
Perjantai kello 16.30
HPK:n bussi on perillä. Aikaisemmin paikalle saapuneet huoltajat ovat laittaneet paidat ja eväät paikalleen. Toisessa kopissa odottaa valmiiksi keitettynä kaksi pannullista kahvia.
Perillä pelaajia odottaa varusteita vaille valmis pukukoppi. Huoltajat ovat ripustaneet puhtaat valkoiset pelipaidat paikoilleen. Sukat ovat siististi viikattuna penkillä. Pukukoppikäytävälle Jalasvaara ja Riikonen ovat pystyttäneet pienen huoltopisteen, jossa on myös Hämeenlinnasta mukaan otettu teroituskone.
− Kiviä voi pyyhkäistä kengistä siihen, Riikonen ohjeistaa varustekassit olallaan sisälle käveleviä pelaajia.
HPK:lla on Jyväskylässä käytössään kaksi pukukoppia
Pelaajat alkavat ripustaa varusteitaan omille paikoilleen. Kypärä ylähyllylle, samaten polvisuojat. Aivan kuten kotonakin.
HPK:lla on Jyväskylässä käytössään kaksi pukukoppia. Käytävän vastakkaisella puolella pelaajat vaihtavat jälleen siviilivaatteensa verryttelyasuun ja alkavat valmistautua puoli seitsemältä alkavaan otteluun.
Kopissa on myös kolme kuntopyörää ja hierontapöytä. Sivupöydällä kahvinkeitin on tiputellut kaksi pannullista kahvia.
Liigajoukkueiden huoltajilla on herrasmiessopimus siitä, että vieraille tarjotaan aina tarvittavat pientarvikkeet.
− Teippirullia, luistimien niittejä ja teriä ei tarvitse kuljettaa mukana. Jos joltain on unohtunut alusasu matkasta, saa sellaisenkin tarvittaessa lainaan, Riikonen kertoo.
Lenkille ja kuntopyörän selkään
Kotijoukkue tarjoaa mankan ja teippien lisäksi myös kuntopyörät, jotka ovat toisessa pukukopissa.
Jesse Saarinen on HPK:n ainoa pelaaja, joka saa käyttää kännykkää pukukopissa. Hän ei kuitenkaan soittele sillä muuta kuin musiikkia. Seura on pelaajien pyynnöstä hankkinut pienen langattomasti toimivan kaiuttimen, josta lähtee kokoon nähden melko muhkea ääni. Soittolistaa hallitaan Saarisen kännykästä.
− Voin tästä hiljentää musiikin heti, kun valmentajat astuvat koppiin, kultakypärä selittää.
− Soittolistalle voi jokainen lisätä haluamiaan kappaleita, tunnukseni ovat kaikkien tiedossa.
“Nyt ei tarvitse säätää CD-levyjen kanssa”
Jyväskylän vierailleen tarjoamat tilat ovat Saarisen mukaan suunnilleen Liigan keskitasoa. Kaikki pakollinen on järjestetty. Kotijoukkueet tarjoavat kyllä vierailleen musiikkimahdollisuuden. Pöydällä onkin mankka, mutta pelaajat ovat kokeneet nykyisen järjestelyn huomattavasti paremmaksi.
− Nyt ei tarvitse säätää CD-levyjen kanssa, Saarinen perustelee.
HPK:n kaiuttimen huolehtiminen pelireissulle mukaan on aina joukkueen nuorimman pelaajan, tällä kerralla Joni Tuulolan, tehtävä. Unohtamisesta seuraa luonnollisesti sakko.
− Ja pelipäivänä tuplat, Saarinen muistuttaa.
Roomalainen gladiaattori
Roomalaisin numeroin mailansa merkkaava Marek Viedensky keskittyy JYP-otteluun intensiivisesti.
Pelaajat käyvät lenkillä ja polkevat kuntopyörää. Osa pelaajista käy myös Sulinin asioilla.
− Voisitko levittää tuota salvaa vähän selkään, Somervuori pyytää ja hyppää hierontapöydälle.
Sulinilla on sen verran hyvä väritys menossa, että hän unohtaa Somervuoren pyynnön ennen kuin ehtii ryhtyä toimeen. Vasta kun pitkänhuiskea hieroja on ehtinyt kävellä purkki kädessä kopin ovelle, hyökkääjä keskeyttää tarinan.
− Minä jo ihmettelin, mitä tällä pitäisi tehdä, Sulin naurahtaa toteuttaa hyökkääjän toiveen.
Kukin pukee varusteet päälleen omaan tahtiinsa. Kunhan on valmiina alkulämmittelyyn mennessä. Kaikki on valmiina, joukkue marssii jäälle huoltajien kannustamana. Avauserä ei kuitenkaan mene aivan nappiin.
Erätauolla HPK:n pukuhuoneessa on hiljaista. JYP latoo ensimmäisessä erässä taululle 2−0-lukemat. Ensimmäisen osumansa se iskee nöyryyttävästi alivoimalla.
"Sä Nikkilä lähdet kohta!”
Erätauon aikana huoltajat kuivaavat pelaajien hanskoja hiustenkuivaajasta ja teräsputkesta tehdyllä telineellä.
Toisessa erässä JYP lisää johtonsa jo kolmeen maaliin. Erän lopulla Nikkilä pelaa räväkän vaihdon. Ensiksi puolustaja taklaa hyökkäyksen kärkenä JYPin Marko Kauppista rajusti. Hetkeä myöhemmin Tuomas Pihlman jää Nikkilän kanssa kakkoseksi kaksinkamppailussa, peräti kahteen kertaan.
Erän loppu kuumentaa tunteita pukukoppikäytävällä.
− Sä Nikkilä lähdet kohta!
− Enhän mä lähtenyt äskenkään, Nikkilä kuittaa ja marssii pukukopin puolelle kuuntelemaan Arvosen palautetta.
Lähti Nikkilä tai ei, yksi asia on kuitenkin kuudenkymmenen minuutin pelin jälkeen varmaa. Yhtään sarjapistettä ei lähde Jyväskylästä Hämeenlinnaan. HPK:n pukukoppitiloissa on pitkään hiljaista.
Perjantai kello 20.45
Peli on ohi. Heikki Liedeksellä kestää muita pelaajia pidempään riisua varusteet. Pettymys on valtava.
Perjantai kello 20.52
Jalasvaara pakkaa pelipaidat kassiin. Myös paluumatka alkaa huoltojoukoilla muuta joukkuetta aiemmin.
Huoltajien ei tarvinut juosta pukuhuoneisiin kesken pelin. Ottelun aikana katkesi viisi mailaa, mutta sitä isommilta vaurioilta vältyttiin. Kuten menomatkakin, myös paluumatka alkaa huoltojoukoilla muuta joukkuetta aiemmin. Jalasvaara ja Riikonen ehtivät kuitenkin nauttia JYPin tarjoaman aterian kopissa ennen lähtöään.
Malttamattomia toimittajia käy kurkkimassa pukukoppikäytävälle, haastatteluun pyydetyillä pelaajilla kestää vielä hetki. Myös valmentajat antavat kommenttinsa medialle ottelun jälkeen.
JYPin Markus Poukkula kurkistaa ovesta ja kyselee onko Antti Bruun lähistöllä. Vanhat pelikaverukset SaiPasta vaihtavat kuulumisia hyvässä hengessä.
“Ottaisin ennemmin sinun huonon illan kuin oman hyväni”
Vänttinen on Jyväskylässä tuttu pelaaja. Hän edusti JYPiä neljän vuoden ajan. Tutut huoltajat ja hallihenkilökunta heittävät huulta hyökkääjän kanssa. Myös JYPin Jani Tuppurainen ilmestyy paikalle.
− Oli vähän huono ilta, yhden syöttöpisteen kerännyt hyökkääjä aloittaa.
− Kyllä minä silti sun huonon illan ottaisin ennemmin kuin oman hyväni, Vänttinen hörähtää takaisin.
Pikku hiljaa kaikki pelaajat ovat peseytyneet ja syöneet. On aika kantaa varusteet bussiin ja ottaa suunta kohti Hämeenlinnaa. Jäähallin ovella sitkeimmät kannattajat odottavat nimikirjoituksia.
Hieman ennen kymmentä Toivosen ohjastama kulkupeli on taas liikenteessä.
Perjantai kello 21.55
Lähtö kohti Hämeenlinnaa. Ainoa tauko pidetään, kun Viitakoski poistuu Tampereella bussista kello 23:30.
Paluumatkalla osa pelaajista nukkuu, mutta osa tekee samaa kuin menomatkallakin. Elokuvia ja musiikkia, kuulokkeet korvilla. Arvonen ja Viitakoski katsovat ottelua läpi videolta pimeässä bussissa.
− Tuo oli ihan selvästi sovittu juttu, avasivat samalla tavalla tuohon monta kertaa, Arvonen analysoi.
− Omalla tekemisellä hölmöiltiin tämä ottelu, mutta niin pitkään kuin on pienikin pilkahdus sitä valoa tunnelin päässä, niin taistellaan.
“Ei ollut onneksi liiaksi nopeutta”
Hetkeä myöhemmin etupenkissä havahdutaan hieman suurempaan valoilmiöön. Tien varressa olevan nopeuskameran salamavalo välähtää.
− Ei ollut onneksi liiaksi nopeutta, ei tule sakkoja, Toivonen kuittaa heti.
Paluumatkan ainoa tauko on kello 23:30, kun Viitakoski jää Tampereella pois kyydistä. Hämeenlinnassa ollaan hieman ennen puoli yhtä. Pelaajat kantavat varusteet koppiin, jossa huoltajat jo odottelevat. Heidän työpäivänsä kestää jälleen muuta joukkuetta pidempään.
Pelaajat pääsevät tässä vaiheessa kotiin lepäämään. Huomenna olisi edessä tärkeä kotiottelu Lahden Pelicansia vastaan.
Lauantai kello 00.25
Bussi kurvaa Rinkelinmäen jäähallin pihaan. Huoltajat odottavat pelaajia, jotka kantavat varusteensa sisälle ja poistuvat koteihinsa. Huoltajilla jää vielä valmisteltavaa. Seuraava ottelu alkaa jo noin 16 tunnin kuluttua.
Lauantai kello 9.00
Uusi päivä ja uudet kujeet. Huoltajat ovat taas panneet parastaan aamusta alkaen ja pukukoppi on valmiina kotiottelua varten.
Huoltaja Kari Järvisen pelipäivä on alkanut noin yhdeksältä aamulla. Lauantaipelin rutiinit eivät juuri poikkea perjantaista. Teroituskone surisee tasaisesti. Järveläinen tutkii luistinta teroituskopissa.
− Meinasitko teroittaa itse, Järvinen kysyy pilke silmäkulmassa.
− Joskus pelaajat haluavat kokeilla teroittamista, mutta huomaavat sitten, ettei se olekaan niin helppoa kuin miltä näyttää. Tässä pitää olla aika herkkä tuntuma, muuten kone saattaa lyödä käsille.
"Ei tuomarillekaan voi tehdä huonoa terää”
Lauantaina teroituskopin ulkopuolelle on ilmestynyt neljä ylimääräistä paria luistimia. Tuomarinelikko Jukka Hakkarainen, Jouni Saukkonen, Iikka Kiilunen ja Tuomas Riiho ovat tuoneet luistimensa teroitettavaksi.
− Tuomarit teroituttavat luistimensa aika usein juuri Hämeenlinnassa. Tässä toimii sellainen molemminpuolinen luottamus. Ei voi tehdä tuomarillekaan huonoa terää, vaikka olisi edellisessä pelissä vihellellyt miten sattuu, Järvinen hymähtää.
Tuomareidenkin luottomies
HPK:n huoltajien ammattitaitoon luotetaan. Kari Järvinen on ollut HPK:n huoltajana kahdeksan vuoden ajan.
Tikkuja käsiin
Juuse Saros vaihtaa erkat vain pelipäivinä. Lisäksi hän pelaa vielä puumailalla. "Kun tuohon varteen tulee osumia, saattaa mailasta saada tikkuja" hän kertoo.
Lauantain rutiinit pelaajilla poikkeavat perjantaista vain hieman. Edellisen päivän ottelusta johtuen joukkue ei käy aamupäivällä jäällä. Mailoja teipataan kuitenkin kuten eilenkin. Yksi HPK:n pelaajista pelaa puumailalla.
− Komposiittimaila tärähtää kuulemma hieman enemmän käsille, jos kiekko osuu. Siihenkin kuulemma tottuu, maalivahti Juuse Saros kertoo.
“Jotain ne molekyylit tuolla sisällä tekevät”
Saroksen maila painaa enemmän kuin kollega Kristian Järvisen komposiittimaila, mutta se ei ole näkynyt nuorukaisen otteissa.
Vaikka Saroksen maila onkin vanhanaikaisempaa materiaalia, ovat maalivahdin muut varusteet uusinta uutta. Valtavan kokoinen rintapanssari näyttää raskaalta, mutta paljastuukin todella kevyeksi.
− Tämä on ihan uusinta mallia. Tähän on käytetty samoja materiaaleja kuin esimerkiksi moottoripyörävarusteissa. Jotain ne molekyylit tuolla sisällä tekevät, jotta kiekoniskut eivät tunnu niin kovilta, Saros selittää.
Teippiä nilkkoihin
Jokaisella pelaajalla on oma tapansa valmistautua otteluun. Yksi asia on varmaa, erilaisia teippejä kuluu metritolkulla.
Nikkilän luistimet poikkeavat muista. Luistimen ulkopuolella ovat mustat nippusiteillä kiinni olevat muovisuojat. Vastaavat suojat ovat tuttu näky NHL:stä ja esimerkiksi HPK-puolustaja Craig Schira on tuonut Pohjois-Amerikasta omansa.
Nikkilän suojat huokuvat kuitenkin itsetekemisen henkeä.
− Nilkkamurtumien takia otin nuo käyttöön tälle kaudelle. Suojaavat hyvin kiekoilta, Nikkilä kertoo.
“Viltsu pitää mykkäkoulua”
Iltapäivän videopalaverin jälkeen pelaajat alkavat pukea varusteita päälleen. Järveläinen on hiljaa ja vilkuilee välillä vierustoveri Saarista.
− Viltsu pitää mykkäkoulua, kun ei pidä musiikkivalinnastani, Saarinen hekottaa ja laittaa Eminemiä soimaan.
Musiikkityylin vaihtuminen saa ainakin sen aikaan, että Järveläinen pomppaa penkistään ja tanssahtelee kopin toiselle laidalle.
− Vieläkö mökötät, Saarinen huikkaa perään ja saa vastaukseksi virnistyksen.
Hieman ennen alkulämmittelyä ilmeet alkavat vakavoitua. Ennen jäälle ryntäämistä Juhani Jasun ympärille kerääntyy joukko pelaajia. Jasu luo kopin ovella henkeä kuin NFL:ssä ikään.
− Come on boys, nyt mennään, Jasu huutaa ja pelaajat lähtevät marssimaan kohti kaukaloa.
"Come on boys!"
Juhani Jasu luo henkeä ennen kuin joukkue ryntää alkulämmittelyyn.
Valmiina nopeaan toimintaan
Huoltaja Riikonen seuraa kaukalon tapahtumia tarkasti. Hänen paikkansa on vaihtoaition mailatelineen vieressä siltä varalta, jos pelaajalla sattuu menemään maila rikki.
Ottelun aikana huoltajat seuraavat tapahtumia tarkasti. Riikonen päivystää mailatelineen vieressä siltä varalta, että pelaajalla menee maila poikki ja tarvitsee välittömästi uuden.
− Joskus menee useampi maila ja parit luistimet, Riikonen kertoo vilkkaimmista illoista.
Avauserä on maaliton ja muutenkin suuremmalta dramatiikalta vältytään. Toisessa erässä kuitenkin räpsähtää. Kesken kauden Jokereista saapunut puolustaja Santeri Saari tällää kiekon maalin takanurkkaan. Ilo on kuitenkin lyhytaikainen, Pelicans tasoittaa vain hetkeä myöhemmin ylivoimalla.
“Koko katsomo seisoo teidän tukena”
Kolmanteen erään lähdetään tasatilanteessa.
− Hyvä äijät, koko katsomo seisoo teidän tukena, ottelujuontaja Peter Petro kannustaa pukukopista marssivia pelaajia.
Erän alussa HPK siirtyykin johtoon. Somervuoren laidasta lähettämä kiekko lepattaa Pelicans-vahti Janne Juvosen taakse. Maalintekijän ilme kertoo, että onnea oli matkassa.
Ottelu saa jännittävän lopun Pelicansin hakiessa tasoitusta ilman maalivahtia. Lopulta riskipeli kuitenkin kostautuu ja Jasu pääsee tälläämään helpottavan 3-1-osuman tyhjään maaliin.
Pelaajien marssiessa pukukoppiin kaikuu käytävältä HPK:n maalilaulu Se on siellä, hieman epävireisenä tosin. Laulaja on kukapa muukaan kuin Vänttinen.
Voittajan on helppo hymyillä
Zach Hamill pelasi pirteän ottelun. Hymy oli herkässä, vaikka hän ei saanutkaan kiekkoa maaliin hyvistä yrityksistä huolimatta.
Kuin uudesti syntynyt
Kontrasti Heikki Liedeksen olemuksessa perjantaihin verrattuna on huomattava.
"Katsoin vaihtopenkillä, että mikä äijä siellä painaa, kun ukkoa kaatuu!"
Vänttinen hehkuttaa nuoren puolustajan Juuso Vainion otteita. Pukukopissa on vapautunut ja iloinen tunnelma.
Hallin käytävällä toimittajat pyytävät haluamiaan pelaajia haastatteluun. Maalivahtivalmentaja Lehtonen tulee listan kanssa pukukoppiin ja alkaa luetella nimiä. Osalle nimistä taputetaan, toiset saavat osakseen leikkimielisiä buuauksia.
Saari viipyy median piinapenkissä pisimpään
Otto Paajasen pitäisi mennä hallin yläkertaan Ritariklubille fanien haastateltavaksi. Petro hoputtaa jo oviaukossa.
− Nyt paita päälle ja menoksi!
Maalintekijä Saari viipyy median piinapenkissä pisimpään. Puolustajan kommentit ovat luettavissa seuraavana päivänä Jatkoajasta.
Kainalot märkänä
Jyri Niemeä ottelu jännitti ehkä muita enemmän. Puolustaja seurasi ottelua katsomosta. "Oli kyllä piinaavat viimeiset minuutit" Niemi huokaa.
Loukkaantumisen vuoksi sivussa ollut Jyri Niemi juttelee joukkuetovereiden kanssa. Puolustaja seurasi ottelua katsomosta.
− Melkein itsellekin nousi pelisyke. Ei ole varmaan ikinä jännittänyt näin paljon. Kainalot aivan märkänä, Niemi kertoo.
Pelaajien juhliessa ja riisuessa varusteitaan huoltojoukut tekevät omaa taustatyötään. Ottelussa kolhuja saaneen Nikkilän ympärille laitetaan kelmua, joka pitää jääpussia paikallaan. Pelaajat heittelevät likapyykkiä kopin keskellä olevaan ostoskärryyn.
Hierontapöydän luona tarkistetaan teksti-tv:ltä muiden otteluiden tulokset.
Helpottava tieto teksti-tv:stä
Ottelun jälkeen jotkut pelaajat tarvitsivat jääpussia jomottaviin paikkoihin. Samalla oli hyvä tarkistaa muiden otteluiden tulokset teksti-tv:stä. Ilves ja Ässät hävisivät omat kamppailunsa.
Bruun makaa hoitopöydällä. Kokenut puolustaja ottaa käteensä kaukosäätimen ja avaa teksti-tv:n. Tulospalvelu kertoo HPK:n pahimpien kilpakumppaneiden, Ilveksen ja Ässien, hävinneen omat ottelunsa.
− Luojan kiitos, Bruun huokaisee.
Taistelu jatkuu, kaikki on vielä omissa käsissä.
Seuraavaksi HPK:lla olisi edessä vierailu Poriin, jossa odottavat vielä Jyväskylääkin askeettisemmat olosuhteet. Halliremontin takia vierasjoukkueen pukuhuoneina toimivat ulkona olevat parakit.
Pyykit koriin
Pyykit heitellään pestäväksi ottelun jälkeen. Huoltajien ilta jatkuu jälleen kerran pelaajia pidempään.
Huoltaja Järvinen työntelee ostoskärryjä pitkin hallin käytävää. Kärryt ovat täynnä hiestä märkää pyykkiä.
Pelaajat lähtevät yksi kerrallaan siviilivaatteissa kotia kohti. Heidän osaltaan tuplapeliviikonloppu on taputeltu.
Kuten aina, huoltajat jäävät viimeisenä hallille
Kuten aina, huoltajat jäävät viimeisenä hallille, jotta kaikki olisi valmiina jälleen seuraavaa työpäivää varten.
− Pyykillä alkaa ja pyykkiin loppuu, Järvinen tiivistää huoltajien arjen.
