Kun Ahmojen kahdeksan kauden mittainen Mestis-taival vuosi sitten päättyi karsintatappioon Joensuun Jokipojille, suunnitelmissa oli ensimmäisen Suomi-sarjakauden läpivieminen matalalla profiililla velkoja maksellen. Pelillisesti profiili jäi kauteen valmistautumisen epäonnistuttua toden totta matalaksi – Ahmat piti sarjan perää alusta alkaen. Yleisön ja tukijoiden vähäisen kiinnostuksen takia myös velkojen maksu on takunnut. Syksyn yleisökeskiarvo oli 170, kevään enää 133.
| tausta Ahmat pelaa tulevaisuudestaan
[lue lisää] |
- Yleisö on täysin meidät hylännyt. Hyvinkääläisten paikallaolo tapahtumissa on heikkoa. Jonkun verran on pystytty velkoja pois maksamaan, mutta kyllä tämä edelleen rämpii jonkin verran perässä. Meillä oli verovelat jo perinnässä, mutta ne päästiin hoitamaan pois. Ei tässä kriittisiä velkoja ole hirveästi, mutta koko ajan velkaa on, eikä näillä lippu- ja sponsorituloilla ole pystytty hirveästi sitä kaventamaan, seuran puheenjohtaja Markku Hietaniemi kertoo.
"Joukkue katosi"
Kevättä kohti valoa on hyvinkääläisessä edustusjääkiekkoilussa taas näkynyt joukkueen vahvistuttua, mutta alku Suomi-sarjatasolla meni täysin penkin alle. Ahmat palkkasi kesällä joukkueen valmentajaksi Kim Pihlin, mutta yhteistyö seuran ja valmentajan välillä ei toiminut.
- Pihlille ilmoitettiin jo kun hänet palkattiin, että rahasta on tiukkaa, ja sitä alkaa tulemaan vasta elo-syyskuun aikana yhteistyökumppaneiden maksuista. Alku pitäisi elää varovasti. Tuntui, että miehen piti vain tuhlata joka paikkaan, turnauksissa kulkea ja muuta. Sillä oli niin kauheasti tarpeita, että rahaa olisi pitänyt käyttää kymmeniä tuhansia euroja jo ennen kuin sarja edes alkoi. Homma lähti oikeastaan jo siinä pikkuisen väärille raiteille, Hietaniemi muistelee.
- Elokuun loppupuolella Pihl rupesi itse asiassa perustamaan uutta seuraa ja kielsi pelaajia tekemästä pelaajasopimuksia Ahmojen kanssa. Siinä vaiheessa homma ajautui sellaisille raiteille, että katsottiin, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin purkaa Pihlin sopimus, koska hänen valmentamisensa ei enää ollut valmentamista, vaan se oli jo uuden seuran perustamista.
- Siinä tuli kahden viikon tauko, että joukkue katosi siinä, kun Pihl piti pelaajia itsellään. Sitten Pina (penkin taakse palannut viime kauden valmentaja Kari Lehtinen) tuli, ja pikkuhiljaa pelaajia rupesi virtaamaan siihen. Mutta kyllähän se alku oli hirveää. Oikeastaan meidän piti ottaa ne pelaajat, jotka saatiin. Ei meillä ollut edes vaihtoehtoja valita, ketä otetaan, Hietaniemi myöntää.
Tammikuu ilon aikaa pimeyden keskellä
Suomi-sarjaa pelattiin syksyn ajan kolmessa lohkossa, ja Ahmojen kohtaloksi muodostui heikon joukkueen lisäksi sarjatason kovatasoisin lohko, itälohko. Välillä rumastikin kynsilleen saanut hyvinkääläisjoukkue jämähti auttamattomasti lohkon jumboksi. Kapteeni Ville Liukko oli alkuvaiheissa ahmaryhmän ainoa ennen 80-lukua syntynyt pelaaja. Ahmat näytti junnuporukalta miesten sarjassa ja oli etenkin alkusyksystä suoranainen heittopussi.
Hiljalleen joukkuetta onnistuttiin vahvistamaan. Merkittävin syksyn aikana vahvuuteen liittynyt pelaaja oli viime vuodet Ranskassa pelannut Ahmojen ensimmäisen I divisioona-kauden 1996-97 ykkössentteri Janne Ijäs. Joulukuussa Ahmat otti lopulta ensimmäisen voittonsa, kun itälohkon kärkiryhmä HeKi kukistui Hyvinkäällä 5-3.
Joulutauon jälkeen jatkettiin uusin lohkojaoin. Hyvän hengen päälle saanut ahmalauma yllätti vastustajansa etelälohkossa ottamalla iloisella hyökkäyspelillä tammikuussa yhdeksästä ottelusta yhdeksän pistettä. Viime kaudet tehokkaasti HPK:n A-nuorissa hyökänneen, mutta koko syksyn jalkavammaan menettäneen Miika Piikkilän, vauhdikkaan ja näppärän Jaakko Niemensivun ja Piikkilän tavoin HPK:n A:sta tulleen ärhäkän laitahyökkääjän Jarno Toivosen muodostama hyökkäyskolmikko taisteli jopa vuoden vaiheen lohkojaon myötä nollilta aloitetun pistepörssin kärkisijoista.
Kun seurajohto onnistui vahvistamaan joukkuetta siirtoajan lopulla, näytti Ahmojen kurssi olevan vahvassa nousussa. Viime kauden Mestis-joukkueen runkopelaajista kaukaloon houkuteltiin takaisin laitahyökkääjä Raine Pulkkinen ja puolustaja Pasi Tamminen. Suomi-sarjassa aiemmin EPS:ssä hyökännyt sentteri Anssi Michael liittyi myös ryhmään, nuori puolustaja Teemu Jäske palasi Jokereiden A-nuorista ja leveyttä materiaaliin tulivat lisäksi Someron Pallon II divisioonajoukkueesta tuomaan hyvä aloittaja Ville Impola ja puolustaja Petteri Koistinen.
Helmikuu karsintoja odotellessa
Helmikuu toi mukanaan kuitenkin tukun pelillisiä vaikeuksia. Ketjun Piikkilä-Niemensivu-Toivonen hurmos lopahti, kun suoraviivainen pelityyli vaihtui liian hienojen kuvioiden yrittämiseen. Myös sairastelut vaivasivat pelaajistoa, ja joukkueen tahtotaso kärsi takaiskun, kun oljenkorsi suorasta säilymisestä taittui. Runkosarjan loppu meni pelailuksi, ja Ahmat kärsi helmikuun loppuun seitsemän ottelun tappioputken.
- Joukkuetta on rakennettu pitkin talvea. Muutenhan tämä näyttäisi hyvältä, kun vaan saataisiin kaikki pelaajat terveeksi ja pelaamaan ja harjoittelemaan. Tämä joukkue, jos olisi ollut tuollaisenaan jo sarjan alkuvaiheessa, niin uskon, että olisi oltu ihan eri sijoilla. Jengillä vähän lopahti mielenkiinto, kun suora säilyminen karkasi, ja vieraspelit ovat olleet ongelmia, kun aina on joku kuumeisena tai työesteisenä tai muuta. Jos ollaan 13 kenttäpelaajalla jossain Tampereella, niin ei sillä voi voittaa pelejä, Markku Hietaniemi tuskailee.
- Näillä näkymin karsinnoissa on täysi joukkue mukana.
Ahmojen vahvin kentällinen kahden suunnan pelissä on runkosarjan lopulla ollut ketju Pulkkinen – Ijäs – Timo Korhonen, jonka takana on puolustanut Tamminen parinaan joko Jäske tai Tony Grönberg. Lähes Mestis-tasoisen viisikon kokemus ja peliäly on kova sana Suomi-sarjan karsinnoissa, ja Ahmat pääseekin lähtemään karsintasarjaan luottavaisemmin kuin vuosi sitten tasoa ylempänä.
Mestis-kokemusta on lisäksi puolustaja Liukolla, hyökkääjä Antti Chronsilla sekä maalivahti Joonas Lindbergillä. Maalivahtipeli on kuitenkin jonkinasteinen epävarmuustekijä. Lindberg on pelannut kelvollisen kauden, mutta perustorjuntojen jatkoksi olisi kaivattu enemmän ahmalauman takana tarvittavia voittavan maalivahdin venymisiä. Siirtoajan lopulla toiseksi vahdiksi tullut 19-vuotias haukkajuniori Sauli Böhm onnistui mukavasti helmikuun otteluissaan ja taistelee torjuntavastuusta myös karsintapeleissä.
KuPu pahin uhkaaja?
Kahden Suomi-sarjajoukkueen ja kahden kakkosdivariporukan muodostama karsintasarja alkaa vasta torstaina maaliskuun 17. päivä. Kahden ja puolen viikon tauko tulee Ahmoille hyvään saumaan. Paperilla hyvinkääläiset pärjäävät, mutta pelin jengoilleen saamisessa riittää työtä. Kun joukkuetta on rakennettu tammikuun loppuun asti ja helmikuussa sairastelut ovat pitäneet miehiä sivussa, ovat koostumukset eläneet jatkuvasti. Yhteispelissä on hiomista. Parhaalla kokoonpanollaan Ahmat ei ole vielä kertaakaan kaukaloon päässyt.
Karsinnoissa Ahmojen etukäteen ajatellen kenties pahin vastustaja on II divisioonan etelälohkon voittanut Kuusankosken Puhti, jolla on myöskin Mestiksessä esiintyneitä pelaajia ryhmässään. Kuusankoskelaisilla on kuitenkin vielä edessään oman sarjatasonsa pudotuspelit.
Toinen Suomi-sarjan etelälohkosta karsintoihin tuleva joukkue Lauttakylän Luja sijoittui paremman syksyn turvin Ahmoja ylemmäksi runkosarjassa, mutta joukkueiden keskinäisissä otteluissa Ahmat voitti kotonaan 4-2 ja Huittisissa pisteet tasattiin maalein 6-6. Ottelut pelattiin tammikuussa, joten hyvinkääläisten tuoreimmat vahvistukset eivät olleet vielä mukana. Materiaaliltaan LLuja ei Ahmoille vertailussa pärjää, mutta huittislaisten valtti on yhteispelissä, sillä joukkueen ydinryhmä on pelannut pitkään yhdessä.
Oman mausteensa karsintasoppaan saattaa tuoda Mestiksen voittajan mahdollinen nouseminen SM-liigan. Tällöin Mestikseen ja sitä myöten myös Suomi-sarjaan jäisi yksi ylimääräinen paikka täytettäväksi.
Suomi-sarjan karsintasarjan pelipäivät ovat 17.3., 19.3., 23.3., 25.3., 28.3. ja 30.3.
