1. Taitonsa osoittaneelle kärkihyökkääjälle tilausta
Hokki on hakenut pelaajamarkkinoilta hyökkääjää kärkiketjuihinsa aina Radim Valcharin lähdöstä asti, mutta kylätie on ollut kovin hiljainen. Sopivia pelaajia ei yksinkertaisesti vain tunnu löytyvän.
Lisäksi Miska Humalojan lainapesti yhteistyöseura Kärpissä on sujunut hyvin, eikä olisi mikään ihme, vaikka Humaloja pelaisi Oulussa koko loppukauden. Vastaavasti on vaikea nähdä, että Kärpistä lainalla Hokissa pelannut Antti Kalapudas viettäisi koko kevättä Kajaanissa.
Monipuolista sentteriä on Hokin resursseilla vaikeaa korvata, mutta eritoten tämä skenaario vaatisi liikkeitä kevään kilpavarustelussa, ehkä jopa pienellä riskillä, mikäli joukkue mielii haastaa Jukurit tosipelien alkaessa.
Omalta osaltaan vahvistusten hankintaa voisi myös tukea kajaanilaisyleisö, joka ei ole huikeasta alkukaudesta huolimatta löytänyt Hokin kotiotteluihin erityisen reippaasti. Lipputulot toisivat lisärahaa seuran kirstuun, eikä Vimpelinlaakson ilta ole jättänyt tällä kaudella kovinkaan montaa kertaa katsojia ilman vastinetta rahoilleen.
2. Kokoonpanojen on vakiinnuttava
Vaikka joukkueen sisältä kommentit kärppäyhteistyön tarjoamista näytön paikoista ovat positiivisia, vaikuttaa kärkipelaajien lainaaminen Ouluun väistämättä Hokin otteisiin kaukalossa. Pelaajille Kärpät on hieno kannustin jokapäiväisessä tekemisessä, mutta itse joukkueen menestysmahdollisuuksia eritoten pidemmät lainat syövät.
Loukkaantumisista Hokki on kärsinyt moneen aikaisempaan kauteen verrattuna vähän, mutta myös ne ovat aiheuttaneet valmennusjohdolle ajoittain päänvaivaa.
Ketjut ovat loukkaantumisten ja lainojen myötä eläneet ajoittain reilusti, joka on puolestaan näkynyt erityisesti syöttöpelissä. Valmennus onkin pyrkinyt pitämään selkeää kemiaa keskenään löytäneitä miehiä yhdessä viimeiseen asti. Toiveissa olisikin siis koko joukkueelle terveyttä, ja Oulun kuvioihin selkeitä suunitelmia.
3. Erikoistilannepelaamiseen tasaisuutta
Hurjan alkukauden aikana oikeastaan ainoaksi petraamisen aiheeksi nousi ylivoimapeli. Ylivoimakuviotkin ovat alkaneet löytyä talven tullessa, mutta ylivoimatehokkuudessa Hokki on silti vain sarjan keskikastia.
Vastaavasti joukkueen alivoimapeli on toiminut pääosan kaudesta hyvin, mutta välillä myös neliöstä on löytynyt aukkoja liiankin kanssa. Viimeisin esimerkki tästä nähtiin syyskauden viimeisessä ottelussa Keuruulla, kun KeuPa ratkaisi ottelun neljällä ylivoimamaalillaan.
Pukin lahjasäkistä voisi löytyä kosolti malttia ja hermoja, jotta yksi nykyjääkiekon ratkaisevimpia tekijöitä, erikoistilannepelaaminen, toimisi potentiaalinsa edellyttämällä tasolla jokaisessa ottelussa.