Yllättäjän rooliin läntisessä konferenssissa on tarjolla useampikin joukkue, joista ehkä Buffalo Sabresin farmijoukkue Rochester Americans on varteenotettavin. Jumbosijaa yrittävät välttää isäntäjoukkuetta vaihtanut Utah Grizzlies, kaupunkia vaihtanut Edmonton Road Runners ja ison joukon runkopelaajiaan vaihtanut St.John’s Maple Leafs.
Pohjoinen divisioona
Pohjoisen divisioonan ykkösjoukkue viime kaudella oli Hamilton Bulldogs. Nuori joukkue menetti kuitenkin melkoisesti johtajuutta ja kokemusta, joten kärjessä nähtäneen nyt toinen joukkue. Pisteiden valossa AHL:n viime kauden kovatasoisimman divisioonan voimasuhteet näyttävät kokonaisuudessaan tasoittuneen huomattavasti alkavalle kaudelle. Selvän ykkössuosikin hakeminen ei ole ihan helppo tehtävä, mutta runkomiehistönsä säilyttänyt ja muutaman hyvän vahvistuksen saanut Syracuse Crunch voi hyvinkin olla tällainen. Puolustukseen joukkue sai apua waiverista napatusta Bulldogs-pakki Francis Beaucheminista ja Jamie Pushor puolestaan tuo mukanaan 517 NHL-ottelun kokemuksen. Hyökkäyspään menetyksiä tulee korvaamaan mm. lahjakas venäläinen Aleksander Svitov.
Toinen kärkipaikalle hamuava joukkue on Rochester Americans. AHL:n harjoitusotteluissa Americans antoi jo pienen myrskyvaroituksen voittaen kaikki viisi otteluaan. Tehomiehenä häärivät nuori ja huippulahjakas itävaltalaishyökkääjä Thomas Vanek ja puolustaja Nathan Paetsch. Buffalosta Rochesterin puolustusta ja etenkin sitä kiekollista puolta tulee vahvistamaan tulevalle kaudelle Jeff Jillson 138 NHL-ottelun kokemuksellaan. Joukkue menetti viime kauden parhaan pistemiehensä, mutta on muuten pysynyt varsin hyvin koossa ja tulee näin todennäköisesti taistelemaan tiukasti divisioonan kärkipaikasta.
Seuraavat sijat ovatkin sitten vaikeammin arvailtavissa. Esimerkiksi Hamilton Bulldogsin hyökkäyksestä löytyy taitavia yksilöitä, ehkä jopa enemmän kuin viime kaudella, ja takalinjoilla päivystävät Canadiensin lupaavimmat nuoret pelaajat Mike Komisarek ja Ron Hainsey. Dallas lähetti myös erittäin käyttökelposia pelaajia Hamiltoniin Steve Ottin ja Antti Miettisen johdolla. Kokonaisuus vaikuttaa kuitenkin selvästi heikommalta kuin viime kaudella, etenkin kun henkiset johtajat Benoit Gratton ja Karl Dykhuis eivät jatka joukkueessa. Cleveland Barons puolestaan voi ylpeillä ehkä yhdellä AHL:n tasokkaimmista puolustuksista. Jim Fahey ja Christian Ehrhoff ovat väläytelleet pelimiehen elkeitä jo NHL:ssäkin ja Garrett Stafford oli yksi viime kauden tehokkaimmista AHL-pakeista. Ja kovuuttahan Clevelandin joukkueesta ei ole viime vuosina puuttunut. Baronsin hyökkäyskalusto koki kuitenkin melkoisia kolauksia kesällä. Poissa ovat kaksi selvästi tehokkainta hyökkääjää, Miroslav Zalesak ja Brad Boyes. Paikkaajat loistavat poissaolollaan.
Divisioonan häntäpäässä nähtäneen samat joukkueet kuin viime kaudella. Toronto Maple Leafsin farmijoukkue St. John's sai kyllä loistavat vahvistukset hyökkäyspäähänsä Matt Stajanista ja David Lingistä, mutta samalla joukkueesta myös lähti pari viime kauden ykköshyökkääjää. Maple Leafsin suurimmat ongelmat ovat edelleen puolustuksessa. Viime vuonna vielä Torontossa pelannut Road Runners ei myöskään ole vahvistunut merkittävästi alkavalle kaudelle. Edmonton Oilersin farmijoukkueesta löytyy kyllä lahjakkuutta, mutta ei riittävästi. Ykköshyökkääjinä häärivät Jarret Stoll ja Tony Salmelainen. Takalinjoilla pisteitä ja roimaa kehitysaskelta odotetaan Jeff Woywitkalta. Edellisen kauden kolmesta heikoimmasta Manitoba Moose vaikuttaa nyt ehkä vahvimmalta. Joukkue on muuttunut paljon, mutta lähtijöiden tilalle on saatu laadukkaita ja kokeneita pelimiehiä jokaiselle pelipaikalle. Vai miltä kuulostaa viime kaudella joukkueelleen mestaruuden torjunut veteraani kakkosvahdin roolissa?
1. Syracuse Crunch
2. Rochester Americans
3. Hamilton Bulldogs
4. Cleveland Barons
5. Manitoba Moose
6. Edmonton Road Runners
7. St. John’s Maple Leafs
Läntinen divisioona
Hallitseva Calder Cup -mestari Milwaukee Admiralsin tasaisen vahva kokoonpano ei kärsinyt korvaamattomia menetyksiä kesän aikana. NHL:n työsulun ansiosta joukkueen kokoonpano on maalivahdin tonttia lukuun ottamatta jälleen todella kova. Admiralsin kannattajat pääsevät nauttimaan tulevalla kaudella mm. hyökkääjä Jordin Tootoon ja puolustaja Dan Hamhuisin esityksistä. Suurin kysymysmerkki Milwaukeen mestaruuden uusimiselle löytyy maalitolppien välistä. Brian Finley ja Seamus Kotyk eivät pääse kehuskelemaan pudotuspelikokemuksellaan.
Läntisestä divisioonasta Milwaukeen ohella esille nousevat viime kausina hyvin menestynyt Chicago Wolves ja nyt melkoisesti vahvistunut Houston Aeros. Wolvesin kokoonpanosta löytyy jälleen edellisvuosien tapaan iso joukko kokeneita AHL -kettuja. Ja vaikkakin vaihtuvuus on ollut varsin suuri, joukkue tulee olemaan pitkällä pudotuspeleissä jälleen. Suomalaisväriä Chicagon riveihin tuovat AHL:n paras maalivahti Kari Lehtonen ja tulevalla kaudella piste-ennätystään roimasti parantava Tommi Santala. Houston Aeros on vastakohta Wolvesille, sillä Aerosin 70-luvulla syntyneet pelaajat voidaan laskea lähes yhden käden sormilla. Toissakauden mestari romahti häntäpään joukkueeksi viime kaudella, mutta nyt Aeros palaa ryminällä liigan kärkeen. Houstonin hyökkäyspäähän luistelevat huippulahjakas kiekkotaituri Pierre-Marc Bouchard ja omaa uraansa Pohjois-Amerikassa aloittava Mikko Koivu. Joukkueen puolustus meni lähes kokonaan uusiksi. NHL-kokemusta Aerosin takalinjoilta löytyy ensi kaudella yhteensä yli 600 ottelun verran.
Grand Rapids Griffins oli viime kaudella AHL:n kärkijoukkueita runkosarjassa. Nyt joukkueessa tapahtui melkoinen nuorennusleikkaus. Vanhat mutta tehokkaat AHL-jäärät siirtyivät pois nuorempien tieltä ja etenkin hyökkäyspäässä tämä tullee näkymään. Eurokaukaloissa tehoillut Jiri Hudler on Griffinsin hyökkäyksen ykkösnimi. San Antonio Rampage on vahvoilla veikattaessa eniten sijoitusta viime kaudesta nostavaa joukkuetta. Puolustusta johtaa jokaiselle vähänkin taalaliigaa seuranneelle tuttu Jay Bouwmeester ja NHL-kokemusta takalinjoille tuo myös Joel Kwiatowski. Hyökkäystä taas vahvistavat Stephen Weiss ja Nathan Horton.
Läntisen divisioonan hännillä taistelevat Cincinnati Mighty Ducks ja Utah Grizzlies. Cincinnati Mighty Ducks saa jalkeille laadukkaamman joukkueen mitä viime vuosina, kiitos työsulun, mutta muut joukkueet ovat vahvistuneet vähintään samanveroisesti. Veteraanipelaajien puuttuminen tulee näkymään myös pikkuankoissa, mikäli joukkue onnistuisikin yltämään pudotuspeleihin. Maalivahtipeli on erittäin hyvällä mallilla nuoren Ilja Bryzgalovin toimiessa ykköstorjujana ja kokeneen Fredric Cassivin toimiessa kakkosmiehenä. Phoenix Coyotesin farmijoukkueena aloittava Utah Grizzlies puolestaan tuskin pääsee tälläkään kaudella kapuamaan ylös kellarista. Grizzliesin takalinjoilla tärkeässä roolissa tulevat olemaan lähes 200 NHL-ottelua pelannut Rick Berry ja ehkä Coyotesin lupaavin nuori pelaaja Keith Ballard.
1. Milwaukee Admirals
2. Houston Aeros
3. Chicago Wolves
4. Grand Rapids Griffins
5. San Antonio Rampage
6. Cincinnati Mighty Ducks
7. Utah Grizzlies
